Ikimetsien suojelusta haittaa Suomelle?


Nyt täytyy tunnustaa, että minuun iski erään sortin metsäpelko. Sen voisi kuvata vaikka niin, että EU:n ikimetsien suojeluhankkeet kuihduttaisivat Suomen metsätalouden. Pientä pohjaa tälle pelolleni loivat uutiset EU:n metsätaksonomiasta (Linkki), jolla eroteltaisiin moraalisesti suorat puut vääristä puista. Ehkä vielä lähemmäksi asiaa menee 30% suojelutavoite (Linkki), josta siitäkin on ollut monensuuntaista puhetta.

Näin FB:ssä kartan, jonka mukaan EU:n luonnontilaiset metsät ovat miltei yksinomaan Suomessa. FB:ssä nyt ei aina voi luottaa, että tieto on oikeista lähteistä, mutta kun selasin nettiä, niin löysin Googlen avulla ladattavissa olevan PDF-tiedoston, jonka otsikkolehti näyttää tältä:

Kuva 1.

Näyttää siis kuvan 1 perusteella joltakin EU:n tilaamalta metsäraportilta, joka on vieläpä tältä vuodelta. Kaipa noita raportteja on aikomus käyttää päätöksenteon pohjana? Mitäpä sieltä sitten löytyykään:

Kuva 2. Lähde: José I. Barredo, Cristina Brailescu, Anne Teller, Francesco Maria Sabatini, Achille Mauri, Klara Janouskova (2021)

Kuvasta 2 näkyy, että EU:n luonnontilaiset (primary) ja ikimetsät (old-growth) sijaitsevat miltei yksinomaan Suomessa. Jopa Ruotsissa vihreällä merkittyjä alueita on varsin harvassa. Venäjällä sitten on runsaasti hoitamatonta ikimetsää odottamassa metsäpaloja, mutta ei puututa siihen tässä.

Tässä vaiheessa voinee todeta, ettei tuon raportin laatijoissa näytä olleen yhtään suomalaista metsäasiantuntijaa. Joka tapauksessa tässä asiassa on kyse myös siitä, miten metsä rooli määritellään, miten se luokitellaan. Siitä lisää kuvassa 3, samasta lähteestä.

Kuva 3.

Kuvan 3 sarake sisältää EU-maiden metsäpinta-alat, yksikkönä 10 km2, siis esimerkiksi Suomessa metsää olisi 224090 km2. Kaipa tuo on melko uskottava lukema. Ruotsissa on vähän enemmän ja Espanja tulee sitten hyvänä kolmosena. Esimerkiksi Saksassa metsää on vain puolet Suomen metsäpinta-alasta ja asukasta kohti jo miltei mitättömästi. Toiseksi viimeinen sarake on FAO:n määrittelemä luonnontilaisten metsien sarake, jossa Suomi vain kymmenysosassa Ruotsista ja jopa Bulgarian jäljessä. Vaan viimeisessä sarakkeessa Suomen ja Ruotsin tilanne keikahtaakin nurinniskoin. Tämä sarake on mitä ilmeisimmin kuvan 2 pohjana ja perustuu raportin laatijoihin kuuluvan Sabatinin luokitteluun. Pientä vaille 90% EU:n luonnontilaisista metsistä on tässä luokittelussa suomalaismetsiä. Sehän samalla tarkoittaa, että luonnontilaisten metsien suojelu EU:ssa olisi väistämättä Suomen harteilla, jos tätä tilastoa käytettäisiin pohjana. Ei siinä taitaisi auttaa, vaikka joku suomalainen EU-parlamentaarikko ehdottaisi Berliinin ja Pariisin metsittämistä ilmaston pelastamiseksi.

Tämä on nyt tämmöinen paniikkikirjoitus, jossa toivon kommentoijien tuovan rauhoittavampaa tietoa esille. Muistelen jossain nähneenikin, että suomalaisen talousmetsän kierto on sikseen hidasta, että se ehtii ”luonnontilaistua” tai ”ikimetsittyä” ennen päätehakkuutaan, jos määritelmissä on käytetty vain muutaman kymmenen vuoden koskemattomuutta noihin luokkiin pääsyn ehtona. FAO:n luokitteluhan ei olekaan Suomelle mitenkään huolestuttava, mutta kylläkin Ruotsille.

Ilmastopolitiikkaa pyritään yhä enemmän nostamaan ylimmäksi päätäntätasoksi politiikassa. Siitä ei meille hyvä seuraa, jos niin käy.

Advertisement

4 responses to “Ikimetsien suojelusta haittaa Suomelle?

  1. Suomessa ei todellisia luonnonmetsiä juuri ole missään muualla kuin suojelualueilla. Runsaspuustoisessa vanhassa metsässä ulkomaalainen saa harhakuvan siitä, että metsä on luonnonmukainen. Todellisuudessa sellainen metsä on juuri se vastustettava – metsä on raivattu ja harvennettu niin, että siitä on saatu tasaikäinen. Tällaiselle metsälle ei juuri voida tehdä muuta kuin avohakkuun. Metsä ei ole porkkanaviljelmä mikä kynnetään, kylvetään (istutetaan), harvennetaan ja korjataan sato. Nykyaikaiset jatkuvan kasvatuksen menetelmät pitävät metsät runsaspuustoisena koko ajan vaikka suurimmat puut poistettaisiinkin. Itse käytän tätä menetelmää ja metsäni kokonaispuumäärä aikaa myöten on 2-3 kertaa suurempi kuin avohakkuusyklissä. Tällainen metsä on todelölinen hiilivarasto. Avohakkuusyklissä biomassan (myös maaperän) eli hiilen määrä tuhotaan lähes kokonaan.

    Liked by 1 henkilö

  2. EU vaati meitä suojelemaan vielä enemmän metsiä niin, että etelän ihmisille olisi tarjolla vapaa-ajan harratuksiin edes jotakin alkuperäistä luontoa. Kauppamiehenä näen tässä businesta. Poistetaan ulkomasalaisilta jokamiehen oikeus ja ruvetaan perimään suojelumetsässä liikkuvilta luonnonsuojelumaksua. Olen ollut muutaman kerran purjehtimassa Kroatiassa. Siellä osataan rahastus. Telasican ja Kornatin luonnonsuojelualueilla on luonnonsuojelumaksu (noin 10e/hlö) joka on voimassa 2 vrk.

    Liked by 1 henkilö

  3. Eihän se metsien lisäsuojelu hullumpi ajatus olekaan. Nythän vihreillä metsänomistajilla olisi näytön paikka suojelemalla omat metsänsä ja säilyttämällä niissä monimuotoisuuden ja lajikirjon dinosauruksia lukuun ottamatta. Tämä olisi sitä oikeaa uhrautumista oman agendansa eteen. Tähän astihan se on ollutkin ainoastaan muilta vaatimista.
    Ongelmaksi muodostunee se, että vihreät tuskin omistavat mitään muuta vihreää kuin marketista ostamansa parsakaalin.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.