Entä jos sähkö ei tulekaan pistorasiasta?


Sähkö on ollut teollistuneessa maailmassa varsin luotettava tuote. Sen jakelukatkot ovat olleet harvinaisia ja paikallisia. Nyt on saattanut tuuli kääntyä, ja nimenomaan tuuli. WUWT-sivustolta löytyy toisinto Terry Etamin kolumnista (Linkki), joka käsittelee Euroopan energiakriisiä. Jos osaan oikein asian tiivistää, niin kirjoittaja näkee pääsyylliseksi tuulienergian kapasiteetin laskennan. Keskimäärin tuulivoimalta tuottavat n. kolmasosan maksimikapasiteetistaan ja tätä käytetään sitten ainakin USA:ssa valtakunnallisena tuotantokapasiteetin arviona. Vaan se mitä tuulivoimalat keskimäärin tuottavat, ei olekaan voimassa aina. Suomen kokoluokan maissa (kuten Iso-Britannia) voi tuulienergian tuotto jäädä varsin lähelle nollaa ainakin päiviksi ja se voi olla alle laskennallisen odotusarvonsa kuukausiakin. WUWT-artikkeli on runsaasti kommentoitu, alkuperäinen vähemmän (Linkki). Noista kommenteista voinee mainita, että Teksasin taannoiset ongelmat tulevat taas esille.

Otin sitten pienenksi vaivaksi katsoa, mitä Ison-Britannian (=UK) sähköverkosta on sanottu. Päiväämätön Imperial Collage London -yliopiston ilmeisestikin päättäjille suunnattu muistio n. vuodelta 2018 vakuuttaa (LinkkiPDF), että kapasiteettia on riittävästi ja vähähiilisyyskin vaikuttaa toivottavalta tulevaisuuden kuvalta ilman mainittuja luotettavuushuolia. Muistion otsikossahan kysytään, että onko UK kohtaamassa sähkön varmuusongelmaa ja vastaus vaikkuttaa kielteiseltä. En löydä em. muistion tekstistä mainintaa tuulienergiasta (wind power), vaikka se on mainittu lähdeviitteissä pari kertaa. Kyllä tuon muistionkin pohjalta on ollut hyvä suunnistaa vähähiiliseen suuntaan ilman isompia huolia?

Tuore The Guardianin artikkeli kysyy otsikossaan: Mikä aiheutti UK:n energiakriisin (Linkki)? Syitä on useita, mutta yhtenä mainitaan kuukausien ajan jatkunut vähätuulisuus. Sähköpulaa ei ainakaan vähennä energian (sähkön?) hintasäätely joka on pudottamassa pienempiä tuottajia pois markkinoilta. Artikkelissa ei mainita tässä yhteydessä mitään tuulienergian vaikutusta markkinahintoihin, mutta senkin voisi olettaa olevan mukana kuvassa. Siis hyvätuulisena aikana halpa tuulisähkö on polkenut hintoja.

Muistelen, että Kiinassa tuulivoimalayhtiöt joutuvat tuottamaan verkkoon ennalta määrätyn vähimmäismäärän sähköä. Siinä tarvitaan sitten Wärtsilän voimalaa tai vastaavaa, kun ei tuule. Minkä minä sille mahdan, että kiinalaiset vaikuttavat fiksummilta?

Suomen osalta täytyy toivoa, että ensi talvesta jotenkin selvitään ja sen jälkeen OL3 saadaan verkkoon vuoden 2022 aikana. Näin välttäisimme sattumasähkön pahimmat ongelmat ja ituhipitkin saisivat sähkönsä pistoriasiasta.

Advertisement

7 responses to “Entä jos sähkö ei tulekaan pistorasiasta?

  1. Näinhän se on, että tuulisähkö on epävakaata. Mutta jos huomioidaan se., että Suomessa on nyt tuulivoimakapasiteettia noin 3000MW ja on ennustettu, että vuosikymmenen lopussa sitä on noin 18000MW, niin Suomessa tuotetaan valtaosan vuoden tunneista ylikapasiteetilla sähköä. Tuo ylikapasitetti käytetään esimerkiksi vedyn tuottamiseen, jota sitten voidaan varastoida ja käyttää esim SSAB:n Raahen tehtaalla tuottamaan hiiletöntä terästä. Vetyä siis tuotetaan silloin, kun Suomen kokonaistuotanto on selkeästi yli kulutuksen. Kun ydinsähkö + tuulisähkö + jäljellä olevat CHP-voimalat tuottavat tarpeeksi sähköä, ei käytetä vesivoimaa vaan se varastoidaan. Samalla lailla toimitaan Ruotsissa ja Norjassa. Tämä toimisi mainiosti, jollei innostuta myymään sähköä markkinahintaan Keski-Eurooppaan, jolloin myynti on seuraavat 20-30 vuotta kannattavaa. Kustaan kyllä silloin pohjoismaisille sukille…

    Tykkää

    • Jossain Etelämantereen ympäristössä tuulienergia ei olisi sattumasähköä, koska siellä tuulee aina ja melko tasaisesti. Vaan Suomessahan ei tuule Euroopankin mittakaavassa eniten. Tässä jo tulee kilpailuhäviötä parempituulisiin alueisiin verrattuna. Jos vaikka ei puhuta maiseman pilaamisesta mitään.

      Vedyn tuotanto tuulienergian ylikapasiteetilla saattaisi ratkaista jotain, mutta olisiko sekään taloudellisesti kannattavin vaihtoehto? Jos vetytuotantoinvestointiin nähden sopivaa ylikapasiteettisähköä olisi tarjolla vaikkapa vain 1/3 käyttöajasta, niin sehän tarkoittaisi, että investointi seisoisi tyhjän panttina 2/3 ajastaan. Kun vastaava toiminta ydinsähköällä tarkoittaisi, että yli 90% ajasta olisi tuotantokäyttöön kelvollista.
      Tältä pähkäilyltä säästyttäisiin kokonaan, jos tuulivoimayhtiöiltä vaadittaisiin vähimmäistuotanto sähköverkkoon. Sen yli menevää sähköä saisivat sitten käyttää markkinaehtoisesti mm. vedyn valmistukseen. Tyynellä kelillä tuulisähköfirma polttaisi sitten vaikka metaania sähkön tuottamiseksi, tai sitä valmistamaansa vetyä.

      Tykkää

  2. Hienoa. Hieno parodia, kiitos Ari. Tehkäämme vaikkapa käsikirjoitus maailmaa valloittavaan Nikkeliteräs-oopperaan. Jos jota kuta kiinnostaa, saa ottaa yhteyttä.

    Elelemme siis ihan ilmaisessa maailmassa siis. Keijumme tietämättömyyskuplissamme niin onnellisina. Energiaa tulee, sen noin vain nappaamme ja panemme sen talteen lompsaan povellemme ja tarpeisiimme käytämme. Ja ei rakenneta johtoja liian laajalle ettei häikäilemättömät Etelän Louhet onneamme nappaa. Niin saamme Kalevalassa elellä tuulen hyväilyissä ja silti säilyttää Talvivaaran ja Rautaruukin valmistamat ruostumattomat terästuotteet ilonamme baari- tai tiskipöydissä ja ratikan kiskoissa.

    Tällöin meitä ei enää vaivaa sattumaenergian varastoinnin pulmat. Satu ei selityksiä kaipaa.

    Halusit oikeasti varmaan tuoda esiin muun muassa, että:
    * Vaihtelevien sattumaenergioiden tekoon tarvitsee jo ensiksikin laitteistot. Materiaalit + työt + huollot + maa-alat jne. Yksin materiaalikulutus on saatuun energiamäärään nähden jopa moninkertainen vaikkapa ydinenergiaan nähden. Tai hiileen nähden.
    * Sattumasähkön jatkuvat normaalitkin tuotanto- ja kulutusvaihtelut tarvitsee omat varalaitteistonsa rakennettavan, käytettävän …
    * Nyt sitten rakentaessamme suurteollisuuden, saati prosessimaisen, eli jatkuvatoimisen toiminnan varmistavien varajärjestelmiä, rakennamme taas lisää. Vetytalouden kyseessä ollessa huomattavankin vaativia laitteistoja. Niitäkin pitää myös hoitaa, uusia jne.

    Haluan muistella menneitä. Ennen prosessiteollisuudessa eritoten kovinkin oltiin iloisia, jos jokin saanto tai parannus toi prosentin tai jopa pari lisää nettoa. Tai jostain mutkastakin tai vempainjärjestelmästä suorastaan päästiin eroon. Nyt ollaanko hyppäämässäkö aikaan, jossa noin vain siirrytään ilmaiseen töpselisähköön ja seinästä tulevaan rahatalousteen.

    PS: Kyllä siis Kostamuksen ja Talvivaaran kaivoksen tarpeellisille tuotteille kysyntää riittää. Eläköön kaivosteollisuus. Vety – muista se Lappeenrannassa ruokakojullakin. Sinne energiaa ja kaivosteollisuutta oppimaan. Ja siel on myös sairaanhoitajattarien oppilaitoksia ym. ym.

    Tykkää

    • Ari. En minäkään tiedä.

      Näinpä, saapa nähdä. Nuoremman Vesan, eli miun, maailman ajan mukaan, me, osa meistä, nyt jo asuisi kuun luolissa ja ensipioneerit viljelisi Marsin laaksoja. Näin jopa ihan ilman nykyaikaista hyperälykästä tietotekniikkaa, jota ei silloin osattu kuvitella näin kattavaksi. Ja silti elintasoa olisi, sairausvaikutukset hälvenisi. Jonot terveyspalveluihin olisi menneen ajan kamalaa historiaa, ei tarvittaisi EU-komissaarien elpymispaketteja terveyspalveluihin pääsyyn. Ihmiset voisivat vapaasti käydä eri puolilla globaalia maailmaa paikallisissa kulttuuririennoissa.

      No, tuuli, aurinko ja vetyteknologiat kuului oleellisesti jo noihin ajatelmiin kuten ydinvoimakin. Oleellista insinööri-, teknologiapohjaisissa kuvitelmissa oli kuitenkin energia. Energialla tehtiin asioita, tuotantoa, rahaa ja yhteishyvää. Ja sähkö oli oivaa. Sanoihan mm. Leninkin 1920-luvulla kotimaalleen Venäjälle ohjeen: ”Sähköistäminen on avain maan kehitykseen. uudistamiseen”.

      Nyt Sitra on löytänyt tien. Löytänyt varmaan oppaaksi uuden Lenininsä. Saksasta LTKK:lla vierailleen tutkijan, joka julisti massiivisia suunnitelmia.
      A) Panemme kaikki markat, siis eurot sähköistykseen ja se tehdään ilmaisella tuulella.
      B) Sitrais jatkaa: Joku varmaan keksii miten varastoimme halvimman energian väistämättömiä vaihteluja varten ja
      C) ja ja ja herkkuna ihan ilmainen ylijäämäenergia.
      D) Valtio ja me rahoitamme tämän mahtavan innotatiivisen keksinnön, pitäähän ideanikkareilla olla suunnattuja töitä.
      E) Markkinointiosasto myy ideaa innostuneille nuorille ja ajan hermolla oleville bisnesmiehille valikoiduin mielikuvin. Muun muassa: ’Pannaan ihka ilmainen tuulienergia talteen ja käytetään sitä sitten ihaniin haluttuihin paikkoihin’.
      F) Ei kerrota kaikille, että vaikkapa Rautaruukin teräksentekoon ja Talvivaaran nikkelikaivokseen tuotantoon, jotkut taantumukselliset voisi vastustaa. Saadaan lähes ilmaista ruostumatonta terästä siinä sivussa.
      G) Tai ei ainakaan yhtään ydinvoimaa lisää tälleen tarvita, ajatellee Sitrais-selvitystyöryhmä syystä tai toisesta.
      I) J, H, …

      Olen ilokseni huomannut, että nykyisin monissa aurinkoenergiauutisissa kerrotaan, että kohteen maksimi-tuotantoteho on rajattu siihen, mitä kohde kuluttaa tuona kesäaikana normaalisti tai ainakin. Ettei tule varastointi ja ylijäämäongelmia tuolle ilmaiselle aurinkoenergialle. Näin hyvä.

      Nyt on huugi buugi, miljardeja on jaossa sen ilmaisen tuulienergian varastointiin. Tai ainakin edes jatkuvan tehovaihtelun tasausjärjestelyihin. Näitäkin on useita lähestymistapoja: vety, metaani, akut, vaihteleva kotitalouskulutus, vaihtelevat tuotantolaitteistot, vaihtelevat palvelut, jne. Tämä on aloitettu tietty usein autoilusta: Lataa, kun tuulee. Saat erikoisen halpaa sähköä. Käytä autosi akkua sitten kun haluat valoa tai käyttää sähköhellaa, peseytyä tms. Samaa sovelletaan sitten tulevaisuudessa kaikkeen. Terveyspalveluissa: Tuo mukanasi täyteen ladattu auto, niin pääset hoitoon tuulettomanakin päivänä. Virasto auki, jos tuulee kylliksi. Kirsikkana kakussa: Rock-konsertti perutaan, kun ei tuule tarpeeksi mökävahvistimiin, ellet tuo autosi akkua mukaan bileisiin. Näihin kaikkiin hankkeisiin saadaan varmaan EU-elvytysrahaa. Ajattele: Hienoa, autonakkubileet ja kyllä kaikuu! Sitä EU-rahaa, josta maksamme aina kuusi euroa saamaamme kahta vasten. Ja koska on kyse velkarahasta, lapsemme ja lapsenlapsemme sen maksavat, me mällätään.

      Tämä oli pieni valotus, kuinka kaikki liittyy kaikkeen. Ja tämä ei ollut yhtään parodiaa. ’ Don’t you dare to think otherwise’ eli älä uskallakaan ajatella niin.
      (PS: Ei julkisuuteen: Miksi se oli niin vaikea sanoa ihan noin vain suomeksi? Vaan käyttää kiertoilmaisuna vierasta kieltä?)

      Tykkää

  3. Tuulienergia on ongelmallista Suomessa, koska täällä ei tuule tehokkaasti. Olemme puuskatuulien aluetta toisin kun esimerkiksi Pohjanmeren maat ja Hollanti. Aurinko on toinen kysymys, tarvitsemme sellaisen kristalli-kapasiteetin että se kykenee hyödyntämään lyhytaikaisen auringonvalon joka on suurimman osan vuodesta tosiasia kaamoksen maassa.
    Valitettavasti ydinenergia on ainoa realistinen vaihtoehto tuottaa tasaisen varmasti, halvalla ja nopeasti massiiviset määrät sähköä alati hillittömästi kasvavaan tarpeeseen. Ydinenergia pakottaa kompromissiin jossa on hyväksyttävä fossiilisuus ja ympäristöhaitat. Uraani ja koboltti-kaivostoiminta ei ole mitään vihreää puuhastelua, ja vaikka ydinlaitosten piipuista ei tuprutakaan hiiltä taivaalle, niin yksikin Tshernobylin tai Fukushiman kaltainen katastrofi saastuttaa laajoja alueita elinkelvottomaksi sadoiksi ja jopa tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.
    10 vuotta sitten Japanin ydinonnettomuus herätti maailman siihen, että ydinonnettomuuksia tapahtuu vielä 2000-luvullakin, ja muuallakin kuin vanhan itäblokin kyseenalaisissa laitoksissa. Fukushiman ydinlaitos oli toki hyvin vanha, mutta länsimaisten standardien mukainen painevesireaktori-laitos eikä sellainen grafiitti-hidasteinen hökötys joka oli Tshernobylissä ja joita käydä yskii yhä siellä täällä Venäjällä. Meitä lähin on vain kivenheiton päässä, Pietarin Sosnovyi Borissa.

    Energiankulutuksen holtiton kasvu on vääjäämätöntä koska maailma jatkaa sähköistymistään.
    Kaksi asiaa ovat paisuneet paisumistaan,: autot ja ihmiset, kummatkin ovat isompia ja painavampia kuin koskaan. 1970-luvulla tavallinen suomalaisen perheen käyttämä auto painoi siinä 700-1000kg. Nyt perhesedan tai farmari painaa 1500-2000kg. Suositut citymaasturit ovat sitäkin raskaampia. Sähköautot painavat painavien akkujen takia suhteettoman paljon. 1970-luvulla normaali mies painoi jotakuinkin 70-75kg. Nainen 55-65kg. Nykyään miesten paino kipuaa yleisesti reippaasti yli 100 kilon ja naisetkin ovat siinä 80 kilon kahta puolta.
    Autot ja ihmiset vaativat enemmän tilaa ja rasittavat ympäristöään sekä kuluttavat energiaa enemmän kun ennen.

    Liked by 1 henkilö

  4. Vesa Tanskanen. Tällä hetkellä maailmassa subventoidaan fossiilisten polttoeineiden käyttöä paljon enemmän kuin uusiutivien energialähteiden rakentamista tai käyttöä. Viimeisin arvio fossiilisten polttoaineiden subventoinnista on 5000 Miljardia euroa vuodessa
    https://yle.fi/uutiset/3-12165105
    Sillä rahalla rakentaisi jopa satoja huonosti menneitä Olkiluodon voimaloita joka vuosi, tai noin miljoona tuulivoimalaa. Siis joka vuosi.
    Jos tuulivoimalan teho olisi esim 4MW, niin miljoona tuulivoimalaa on sitten vain 4000000 MW ja näiden keskiteho on n. 1 300 000 MW.
    (tiedoksi Risto Jääskeläinen, tieto löytyy sivulta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/ )
    Yhden tuulivoimalan kustannus on arviolta 5M€
    https://talotekniikka-lehti.fi/suomeen-on-tehty-lyhyessa-ajassa-lahes-15-miljardin-tuulivoimainvestoinnit/
    No se näistä kustannuksista.

    Sitten Risukimpulle: Autojen paino on todellakin kasvanut. Samaan aikaan tuotekehitys on pienentänyt autojen häviöitä (ilmanvastus, vierintävastus jne) aika paljon. Nykyinen uusi bensa-auto kuluttaa kuitenkin vähemmän kuin vaikka 1970-luvun 1300cc Escort. Suurin ongelma polttomoottoreissa on kuitenkin hyötysuhde, max 40% (kokonaishyötysuhde). Eli auton polttamasta energiasta 40% liikuttaa autoa. Sähkömoottorilla päästään jopa 90% tasolle. Ja vaikka tuuli-, auronko- tai ydinsähkö tallennettaisiin akkuihin, joista se sitten jossain vaiheessa ladattaisiin autoon ja joka vaiheessa tulisi 10% häviöt (aika lailla realistinen arvio, johon päästään viimeistään 2030), niin silti kokonaishyötysuhde olisi nykyisiä polttomoottoreita parempi, kokonaiskustannus energialle (nuo aiemmin mainitut 5000Mrd€ huomioiden) halvempi, saastemäärät paljon pienemmät jne.

    Ja vielä Vesa Tanskaselle: Nuo mainitsemasi Miljaaaaaaaardit eivät ole kovinkaan suuria verrattuna tuohon 5000Mrd tukeen fossiilisille polttoaineille globaalisti, aikamoinen huugi buugi tämäkin summa. Jos investoidaan tuotekehitykseen, saadaan muutaman vuoden kuluttua akkujärjestelmälle hintatasoksi 50€/kWh, eli 50000€/MWh eli 5000Mrd vastaisi sitten 5 000 000 000 €/ 50 000 €/Mwh =100 000MWh. Siis energiavarastoja vuosittain, ”ilmaiseksi”, siis vuosittain. Tuo hinta-arvio, 50€/kWh vastaa suunnilleen nykyisten lyijyakkujen (siis niitä, mitä käytetään autoissa), kustannustasoa.
    Ja tuulen voimakkuus on Suomessa helmikuussa keskimäärin (200m korkeudessa) noin 8,5m/s, joka tuottaa siten keskimäärin noin 40% nimellisestä tuulivoimalan kapasiteetista. Kesällä keskiarvo on noin 6m/s. Eli talvella tuulee, kesällä ei. Siis noin keskimäärin. Ja siinä kun hyödynnetään energiavarastoja, niin kyllä siitä hyvä tulee, vai mitä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.