IPCC on tänään julkaissut uuden AR6-WGI-raporttinsa (LinkkiPDF). Mediassa on tästä aiheesta nyt runsaasti uutisia, varsinkin politiikoille suunnatun SPM-tiivistelmän pohjalta (Linkki). Koska tekstimassa on melko laaja ja asiasisältö tiheää, niin poimin tähän vain yhden seikan, jota en usko uutisoitavan kovinkaan laajasti. Joskus myöhemmin saattanen palailla raportin pariin uudestaan.
Olen joskus harvoin kirjoitellut ilmastoasiaa US:n Puheenvuoroon. Yksi sellainen kirjoitukseni sinne oli Saharan vihertymisestä keväällä 2017 (Linkki). Tämä tässä vähän kuin suoran itsekehun korvikkeena.
Jos menemme alussa linkittämäni PDF-muotoisen raportin sivulle 8-113 ja otsikkoon 8.6.2.2 Greening of the Sahara and the Sahel, niin pääsemmekin tämän jutun otsikon tunnelmiin. Lainaus: ”Some climate model simulations suggest that under future high-emissions scenarios, CO2 radiative forcing causes rapid greening in the Sahel and Sahara regions via precipitation change (Claussen et al., 2003; 11 Drijfhout et al., 2015).” Saharan vihertyminen vaatii siis ilmakehän CO2-lisäyksen kanssa myös sadannan lisäyksen. Jälkimmäinen muutos tosin voi olla edellisen seuraustakin.
Asiassa vallitsee edelleen kohtalainen epävarmuus, mutta kaikkien ihmistekoisten CO2-päästöjen nopea leikkaaminen nollaan saattaisi vielä ehkäistä tämän kasvillisuusmuutoksen Saharassa.
Aiempaan verrattuna minulle tässä vihertymisuhkakuvassa on uutta se, että Saharan ja Sahelin alueen metsäpeite voisi lisääntyä kymmeniä prosentteja vain kymmenessä vuodessa. Kuvittelin siis prosessin olevan jotenkin tasaisesti ja hitaasti etenevä.
Elämme jänniä aikoja. Onnistuvatko ilmastohätäilijät ja viheraatteiden kannattajat estämään autiomaiden vihertymisen ja pitämään Saharan Saharana? Vai pääseekö se karkaamaan em. väen harmiksi joskus aiemminkin vallinneeseen kasvipeitteiseen tilaan?
Roskasaitti 
Hyvä että Sahara vihertyy. Jos sen aiheuttaa se hiilidioksidi, jonka ihmiset lisää ilmakehään niin olkaamme vielä onnellisempia. Jopa ylpeitä.
Joku voisi sanoa, että suurempi paha olisi sitten jos kun mahdollisesti ehkä merien pinnat alkaa nousemaan ja peittämään alavia rantoja. Onhan sellainenkin mahdollista, niinkin on aika ajoin käynyt, merien pinnatkin on olleet hyvinkin muuttuvaisia. Ja vieläpä niinkin, että toisaalla maa nousee ja toisaalla taas laskee. Toistaiseksi mm. eniten peloteltu Bangladesin tulvimisella, mutta kuinka ollakaan: Bangaladesin pinta-ala on vain kasvanut kaikesta spekulatiivisesta jos-puheesta huolimatta.
Ja kyllä pitäisi jäädä monen metrin edestä maata meren alle, jotta vahinko olisi suurempi kuin hyödyt.
Muutenkin median ja me saisi olla kiinnostuneempi hiilidioksidin hyödyistä. Tässä muutama:
* Kasvava hiilidioksidipitoisuus lisää kasvillisuutta koko maapallolla
* Tämä aiheuttaa muunkin eliöstön runsastumista ja hyvinvointia
* Myös ihmiselle lisää satoja. Tänäkin vuonna kaikesta katastrofipuheista huolimatta, maapallon sadot ovat tn. suuremmat kuin edellisenä vuonna. Kahvit ja muutkin voivat kokonaisuudessaan aina vain paremmin, kun kasvupaikat monipuolistuu. Kato jossain ei kaada kestävää monimuotoista tuotantojärjestelmää.
* Tätäkin kesäämme moni kaipailee ideaalikesänä tulevina viileämpinä kesinä. Siispä ei ole varmastikaan riittävästi lämmitetty vielä. Lisää kiitos, niin rahatkin säästyy, kun ei aina tarvitse mennä etelään lämmön hyvää tekevää vaikutusta hakemaan.
TykkääLiked by 1 henkilö
Myöskin tietääkseni ’viralliset’ ilmastoennusteet, ennustavat että itäinen Afrikka, Etiopisata Morambikiin välillä saisi enemmän sateita ja siis vähemmän kuivuutta kuin ennen. Ja siis myös parempia satoja jne. mannaa ilmastomuutoksesta. Näin siitä huolimatta, että uutisissa aina kytketään nimenomaan kuivuusjaksot ilmastomuutokseen sanoen, että pahenevat. Puhuvat siis tässä eri kieltä kuin ’viralliset’ ilmastoennusteet.
TykkääLiked by 1 henkilö
Tuulien suunnastahan sateisuus riippuu aika paljon. Jos nyt jossain sattuisi tuulemaan korkeasta vuoristosta merellepäin, niin tuskinpa siinä rannikolla sataisi paljonkaan.
Jos koko Afrikka vihertyy enemmän, niin kyllä siinä on silloin jo jotain globaalistikin havaittavaa ilmaston muutosta tapahtunut.
TykkääTykkää
https://phys.org/news/2021-08-forests-cool-planet-thought.html
Kaikesta ei jaksa kirjoittaa omaa artikkelia, mutta tuo linkki sopii tämän blogiartikkelin aiheeseen. Siis puiden ituttaminen saattaa viilentää ilmastoa, kun metsäisillä alueilla on pilvisempää kuin metsättömillä. Näin siis Saharassakin vihertymisen aiheuttama albedo-ongelma jäänee syntymättä. Ihannetilanteessa siis ilmakehässä voisi olla enemmän hiilidioksidia ja samalla ilma olla leppeämpää.
TykkääTykkää
Saharahan on jo jossain määrin alkanut vihertyä. Näkyy satelliittiseurannassa v. 1979 jälkeen. Sateet ilmeisesti lisääntyneet.
TykkääLiked by 1 henkilö
1. Greta Thunberg, lopeta ratsastusharrastuksesi jos välität vähääkään ilmastonmuutoksesta. Yksi hevonen vastaa elämänsä aikana miljoonien raskaiden diesel-rekkojen päästöjä. Eikä vielä ehkä riitäkkään.
2. Sähkö tulee kauempaa kun töpselistä.
3. Fossiilisten raaka-aineiden hylkääminen merkitsee kirjaimellisesti muovista, metalleista, lasista, uraanista, koboltista ja litiumista luopumista.
4. Kasvakaa aikuisiksi ja lopettakaa lapselliset horinat peruuttamattoman peruuttamisesta ja ”normaaliin” palaamisesta.
Kuinka röykeää ja kaikkivoipaa onkaan kuvitella että voisimme ensin tehdä rauhassa tuhojamme tällä planeetalla sukupolvesta toiseen, ja sitten yks kaks kun liekit nuolevat oman porstuan portaita, teemme pikapäätöksen hallita ilmastoa asteen tarkkuudella.
Se nyt vaan ei mene oikesti niin, me emme voi alistaa luontoa loputtomiin omaan tahtoomme eikä irtisahattu raaja kasva uudestaan. Saastuttaminen ja luonnonvarojen riisto on saatava kuriin mutta on rikollisen typerää kuvitella että muokkaisimme ilmastostamme naurettavilla näennäistoimilla itsellemme mieluisan ja turvallisen. Teimmepä nyt sitten mitä tahansa, niin edessä on jokatapauksessa sopeutuminen muutoksiin olosuhteissa.
TykkääTykkää
Blogistilla Ilmastotiede on kosolti erinomaisia artikkeleita. Yksi niistä käsittelee mm. Afrikan ennustettuja sateisuuksia lähteisiin perustuen:
Lue
TykkääLiked by 1 henkilö
Kun ihmisellä on oman agendan mukaiset silmälasit näkee hän joka paikassa mieluisia asioita. Kuten olen jo 4 kertaa näilläkin sivuilla tästä aiheesta kertonut, CO2-lisäyksen ei ole todettu lisäävän kasvillisuuden kasvua luonnossa. Vihertyminen ja ruskeentuminen ovat aivan muita käsitteitä. CO2-fertilisaatiosta ovat kirjoittaneet muutama kiinalaista tutkijaa mutta yhtä monta on kuvannut tulkinnan vääräksi – tarkistustutkimuksissa vihertymisen on todettu tapahtuneen maankäytön vuoksi (AR6 s. 3-71 tai s. 796). Kuten kerroin, tehokkain tapa lisätä vihertymistä on metsien hävittäminen jolloin ruohokasvit saavat vallan. Leaf Area Index (LAI) mittaa kuinka suuri osa esim hehtaarin ruudusta on kasvien peitossa korostaen vihreän ruohon ja vesaikon alaa (heijastavat infrapunasäteilyä paremmin). Mitään muuta tietoutta ei menenetlmällä saada irti. Mitään globaalia selitystä ei LAI:lle voida antaa – voidaan kuitenkin rajatulla alueella tutkia hehtaari kerrallaan sitä, mitkä useat tekijät aiheuttavat LAI-indeksiin muutoksia juuri tällä alalla. Syitä voi olla satoja ja ne ovat sekä heijastusta lisääviä että vähentäviä.
Kannattaa lukea tämäkin aloituksen lause uudestaan: ”Some climate model simulations suggest that under future high-emissions scenarios, CO2 radiative forcing causes rapid greening in the Sahel and Sahara regions via precipitation change”. Eli ihmisen lisääntyvät hiilidioksidipäästöt lisäävät siellä sademäärää mikä on ehdoton edellytys Saharan kasvillisuudelle. Mistään CO2-lannoitteesta ei ollut kyse.
TykkääTykkää
Jep, Mikko. Kiitos lisämuistutuksesta, että on muitakin tekijöitä vaikuttamassa kasvuun ja siihen miten se näkyy satelliiteissa. Uskon esittämiäsi seikkoja. Silti en näe aihetta muuttaa näkemystäni. Hiilidioksidi lisää kasvua ja kuivuudensietoa kasveilla. Vaikutus varmasti vaihtelee kasvilajeittain. Ja vaikutusta on myös lämpenemisellä, jonka jotkut sanovat johtuvan hiilidioksidilisästä.
————————
Samoin vaihtelee kasvilajeittain myös kastelun arvo.
– Tehkäämme koe:
– Ostetaan kaksi kaktusta. Toista hoidetaan kuivassa ohjeiden mukaan. Toinen upotetaan veteen.
– Tulos: Upotettu kaktus kuolee.
– Tästä tekee greenpeaceläis – scientologistinen aktivisti johtopäätöksen: Kastelu on vaarallista, kaikkinainen kastelu on lopetettava. Erityisen vaarallista on ne ihmisten savupiipuista purkautuvat vesihöyryt, jotka usein pisaroiksi tiivistyessään näkyvät voimaloiden piippujen päässä ’ilmansaasteina’.
– Asiasta tehdään valistuskampanja: Aloitettava ensin kasvihuoneviljelijöistä. Heille on kastelun vaarat selvitettävä ja vielä lisäksi kerrottava, että hiilidioksidin lisäys kasvihuoneisiin ei auta mitään vaan vain vaarantaa jotakin mahdollista hirveen vaarallista. Jos et meitä usko, taivas putoaa meidän kaikkien niskaan. Erityisesti köyhimpien, joista erityisesti haluamme pitää huolta.
TykkääTykkää
Vesa Tanskanen. Katsoin tuon Ilmastotiede-blogin pamfletin ja voin kertoa, että siinä ei ollut ainoatakaan totuudenmukaista väitettä. Kukahan tuollaistakin palstaa pitää – ja otsikoi sen vielä ”Ilmastotieteeksi”.
TykkääTykkää
Jotkut päättäjistämme ovat ihan ääneen esittäneet avauksia siitä, että korona-pandemian ajan rajoitukset ja pakot voisivat olla hyvin sovellettavissa muissakin tapauksissa, kun nyt esimerkiksi ilmastotoimia toteutettaessa.
Olen pitänyt koronarajoitusten arvostelijoita ja valtiotyranniasta teoretisoivia enimmäkseen foliohattu-hörhöinä kaikkine ”sirurokotusharhoineen”, mutta kun ministerit avoimesti väläyttävät mahdollisuutta, että yksilönvapauksien eväämisestä voisi tulla uusi normaali, ei toisinajattelijoiden kaikkia puheita ehkä kannatakaan sivuuttaa tuosta vaan.
Tavalliset kansalaiset ovat ”virallisten asiantunijoiden” viranomaisten ja valtiovallan armoilla ilman minkäänlaista oikeusturvaa noita instannsseja vastaan. Suomessa kansan alistaminen käy helposti sillä olemme sukupolviean ajan oppineet siihen että auktoriteetteja ei kyseenalaisteta. Valtionjohtajia, poliiseja ja armeijaa kunnioitetaan ja arvostetaan luonnottomalla tavalla.
En halua maalata liian dystooppista tulevaisuudenkuvaa, mutta on lähes varmaa että tulemme olemaan entistä enemmän rajoituksien ja kieltojen maailmassa yhä vähemmän itsemääräämisvallan piirissä.
TykkääTykkää
Risukimppu. On olemassa sellainen paksu kirja kuin ”Suomen Laki”, EU-direktiivit sekä asetuskokoelmat ja periaatteessa kaikki niissä olevat säädökset rajoittavat ihmisten toimia hyvinkin radikaalisti. Emme saa ajaa autolla vasemmalla puolella emmekä rikkoa rakennusmääräyksiä – samoin terveyteen, opiskeluun ja ympäristöön liittyviä säädöksiä on suuret määrät. Lait ovat juuri itsemääräämisoikeutta rajoittavia ja näin yhteiskunta valvoo yhteisiä etujaan – kattava lainsäädäntö on sivistyksen mitta. Ihmiset saavat edelleen toimia varsin vapaasti (kotonaan) kunhan eivät vaikeuta tai vaaranna toisten ihmisten elämää.
TykkääTykkää