AuPd-katalyyttinen H2O2-synteesi veden desinfiontimenetelmänä


Kuva 1. Kaapattu Wikipediasta. Kuvien tekijäviitteitä: Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1149190
Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=1149195

Käyttöveden, varsinkin juomaveden, desinfiointi on varsin tärkeä toimenpide niissä paikoin, missä puhdasta pohjavettä ei ole saatavilla. Science Daily uutisoi uudesta veden AuPd-katalyyttipohjaisessa desinfiointimenetelmästä (Linkki), jossa vedystä ja hapesta valmistetaan vetyperoksidia. Menetelmän väitetään olevan miljoonia kertoja parempi kuin käytössä olevat menetelmät. Paremmuusmittarina tässä on syntyvän tai käytettävän vetyperoksidin määrä. Richardsin ja kumppaneiden tutkielmasta on netissä vapaasti luettavissa vain tiivistelmä (Linkki).

Wikipediasta löytyy vetyperoksidin valmistuksen reaktiokaavio (Linkki), jossa on käytössä eri katalyytti kuin nyt nyt esitellyssä menetelmässä. Desinfioinnissa ilmeisesti ei edes ole tarkoitus maksimoiden vetyperoksidin saantoa, vaan erilaisten lyhytaikaisten ja siis reaktiivisten radikaalien tuotantoa. Nämä radikaalit hyökkäävät sitten ”mihin vain” ja lähellä olevat mikrobit käyvät kohteiksi oikein hyvin.

Yllä olevan perusteella tämä uusi desinfiointimenetelmä vaikuttaa lupaavalta. Jalometallikatalyytti on kallista ainetta, mutta senhän ei pitäisi kulua prosessissa, niin että tuskin tämä muodostuu ylivoimaiseksi kustannusongelmaksi. Menetelmä kaipaa sähköä, mutta sitähän on yleensä paikalla, jos vettä pumpataankin. Eli niissä paikoissa, missä vetyperoksidilla on nykyisin desinfiointu, niin uusi menetelmä tuskin aiheuttaa mitään uutta ongelmaa. Suomessa käsittääkseni suositaan vesijohtovedessä klooria siksi, että se desinfioi oikein annosteltuna hanaan asti. Ja tässä ne taitaakin tulla vastaan vetyperoksididesinfioinnin tekniset ongelmat. Sitä on kaiketi käytetty vain hanan jälkeiseen veden desinfiointiin (Linkki).

Jää siis vähän vielä roikkumaan ilmaan, että jos tämä uusi menetelmä otettaisiin käyttöön kaupungin vesilaitoksella, miten kävisi esimerkiksi vesisäiliöihin joutuneiden mikrobien. Tuo reaktiivinen radikaaliaines ei ole iskussaan kuin juuri siinä katalyytin liepeillä. Tämä uusi menetelmä ei ehkä pelkästään vesilaitokselle sijoitettuna riittäisikään koko vesijohtoverkostolle. Toivottavasti kuulemme myönteisiä uutisia toimivista teknisistä ratkaisuista. Jos sattuu omiin silmiini, niin raportoin tänne Roskasaitille asiasta.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.