Vesisärötyksen haitat kilpailevan teknologian tasolla


Vesisärötys (englanniksi vaikkapa hydrofracking) on ollut ympäristöhaitallisessa maineessa (Linkki). Kyseessähän on juoksevien fossiilihiilivetyesiintymien, erityisesti liuskekaasun, hyödyntämismenetelmä. Menetelmässä on ainakin kaksi eroa perinteiseen öljynporaukseen: särötyksessä poraus etenee myös vaakasuuntaan (jota toki uudemmassa öljynporauksessakin voidaan käyttää) ja porattuun reikään pumpataan hiekkapitoista vettä niin kovalla paineella, että liuskeinen ja hiilivetypitoinen kerrostuma halkeilee. Kun pumppaus lopetetaan, vesi virtaa osaksi takaisin, mutta hiekka jää pitämään syntyneitä halkeamia eli säröjä avoinna kaasun poistovirtaukselle.

Tämän jutun alussa linkitetyssä Wikipedian artikkelissa ja varsinkin englanninkielisessä versiossa on paljon mainintoja särötykseen liittyvistä ympäristöhaitoista. Nyt kuitenkin Science Daily uutisoi uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan särötyksen haitat eivät juuri erotu öljyporauksen ympäristöhaitoista (Linkki). Ko. Wenin ja kumppaneiden tutkielman tiivistelmä on luettavissa netissä (Linkki).

Miten tämä olisi selitettävissä? Ensiksikin uusi teknologia vie leipää joltakin vanhan teknologian toimijalta, jolloin uuden teknologian haittojen esittely kannattaa. Sitten ympäristötietoisilla ihmisillä saattaa olla varmuuden vuoksi pahin vaihtoehto mielessä, vähän kuin varmuuden vuoksi. Kun vielä ympäristötutkimus on ongelmapainotteista, niin siinähän se alkaa olla soppa valmis. Olisiko edes saanut rahoitusta riippumattomilta tahoilta, jos tutkimuksen aiheena ollisi ollut vesisärötyksen ympäristöhyödyt?

Ketkäs tästä vesisärötykseen liittyvästä pelottelusta ovat olleet hyödynsaajia? Mitään tutkimuksellista listaa hyötyjistä ei minulla ole käytettävissä, mutta ehkä niitä hyötyjiä voisi hakea tästä joukosta: vanhan teknologian käyttäjät ja valmistajat, sattumaenergiakompleksi, ympäristöpelotteluun perustuvat poliittiset toimijat ja Kiina. Kiinan otin listaan mukaan lähinnä sillä perusteella, että mitä kalliimmaksi ympäristöasiat tulevat länsimaille, sitä parempi Kiinalle. Kiinallahan ei ole mitenkään runsaasti perinteistä öljyntuotantoa ja särötystä taas siellä tuskin kukaan uskaltaa vastustaa (Linkki). Ja onhan Kiina sattumaergiateknologian, kuten aurinkopaneelien, johtava valmistaja.

EU:n alueella vesisärötys ei kaiketi vieläkään ole alkanut. Syitä voi olla useita, mutta ainakin EU tuntuu hakevan täyttä varmuutta menetelmille (Linkki). Täyden varmuuden hakeminenhan kestää varttia vaille ikuisuuden, arviona. Negatiivista asennetta on ollut esillä suomalaisessakin lehdistössä (LinkkiPDF). Vahingonkärsijöiksi siis veikkaan mm. EU:n alueen asukkaita.

Vesisärötys ei siis ole täysin haitatonta, mutta verrattuna maaöljyn ja -kaasun muihin tuotantotapoihin, se ei välttämättä ole sen suurempi rasitus ympäristölle. Liuskekaasun ja -öljyn reservit maapallolla ovatkin niin suuret, että puheet öljyhuipun ohittamisen vaaroista (Linkki) ovatkin vaihtuneet öljyn pitämiseen maassa (Linkki). Maassa pidetty öljy ei hyödytä ketään ja sehän se taitaa olla monella aktivistilla tavoitteenakin, ettei kukaan hyötyisi ainakaan taloudellisesti.

Advertisement

One response to “Vesisärötyksen haitat kilpailevan teknologian tasolla

  1. Vesisärötystä muistaakseni käytetään myös syvän maalämmön ja geotermisen energian hankkeissa. Jotta vedet vaihtuisi /virtaisi paremmin syvissä kallioissa.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.