CO2-lisäys pitää osaltaan ihmiskuntaan leivässä


Kuvalähde: https://www.nasa.gov/feature/goddard/2016/carbon-dioxide-fertilization-greening-earth

Maataloustieteen tutkijat Wolfgang Merbach, Helfried Zschaler ja Dietrich Schulzke ovat äskettäin julkaiseet tutkielman (LinkkiPDF), jossa kerrotaaan, miten CO2-lisäys ilmakehään on vaikuttanut kasveihin, lähinnä viljeltyihin kasveihin.

Ko. tutkielma on julkaistu saksaksi, mutta sen tiivistelmä on englanniksi. Sieltä käykin ilmi, että globaali kasvipeitteen lisäys 100 vuoden aikana on ollut yli 10%, josta CO2-vaikutusta on 70%. Näin siis fossiilinen CO2 on lisännyt kasvipeitettä maapallolla n. 7%. Puiden lukumääräkin on lisääntynyt saman verran. Satoisuuslisäykset viljelyskasveilla vaihtelevat 10%:sta yli 30%:iin. Tutkielmassa mainitaan myös, että jos ravinteita on tarjolla niukasti, kasvulisäys voi heikentää viljan laatua.

Tiedonmetsästys alkoi tälläkertaa WUWT-sivuston artikkelista (Linkki), joka puolestaan oli kopio NTZ-sivun artikkelista (Linkki). Noissa siis artikkelitekstit ovat identtiset, mutta kommenteissa voi olla lisätietoa. Tällä kertaa en ole niitä ehtinyt kattavasti lukea. Kun en löytänyt linkkiä alkuperäistutkielmaan noista, niin käytin Googlea ja löysin, kuten alkukappaleesta näkyy.

Nythän sitten joku lukija voi huomauttaa, että tämähän on vanhaa kamaa tässä blogissa, kutakuinkin sama tieto on jo aiemminkin ollut esillä täällä. Vaan kun en ole vihertymistieteilijä ja ansiokas kommentoija fil.tri Mikko Punkari taannoin vihjasi, että voisin lopettaa tämän vihertymisasian väärinkäsittäminsen, niin tokihan pitää heti tarjota vastinetta, kun sitä löytyy. Lähinnä tässä siis ideana se, että en ole yksin käsityksineni. Ja ehkä noille tutkijoillekin pitäisi antaa vihjettä, että osaisivat oikaista mahdollisen väärinkäsittämänsä kasvikunnan kasvun?

3 responses to “CO2-lisäys pitää osaltaan ihmiskuntaan leivässä

  1. Tiede ei toimi kuten WUWT-propaganda – poimimalla netistä omaa agendaa tukevia yksittäisiä artikkeleita. Jos haluat tietää, mikä on CO2-lisäyksen merkitys kasvillisuudelle, etsi ravinnetaloutta kokonaisuutenaan tutkineet tieteelliset hankkeet ja vertaisarvioidut tutkimukset ja referoi näistä tutkimuksista tehtyä tiedeyhteisön käsitystä. Tämä artikkeli vauin toteaa, että CO2-lisäys on syynä kasvun lisääntymiselle – tutkimatta asiaa. Google-haulla voi informaatiovirrasta löytää aivan mitä tahansa absurdia väitettä tukevan artikkelin. Maasätyeilystä, taikavarvusta ja litteästä maapallosta löytyy tuhansia artikkeleita – se ei todista näitä tieteellisiksi totuuksiksi. Vertaisarviointi on minimiedellytys tieteelliselle dokumentille.

    Kasvihuoneessa sopivissa tilanteissa CO2-lisäys edistää biomassan lisäystä aivan kuten kastelu, typpilannoitus ja muut puutarhanhoidon menetelmät. Ravinteita ja vettä tarvitaan vain jos niistä on puutetta. Tässä tutkielmassa hypätäänkin sitten laboratoriokokeista satelliittien LAI-aineistoon millä ei ole mitään tekemistä kasvillisuuden rehevöitymisen kanssa vaan se on kasvipeitteisyyden mitta mihin myös kasvilajisto vaikuttaa. Jo se, että tätä ei ole ymmärretty, tekee tutkielmasta kelvottoman. Miten CO2-lisäys on saanut aikaan esim. Kiinan ja Sahelin valtavat metsitysohjelmat ja pohjoisen vyöhykkeen avohakkuut? Huvittavaksi tuo artikkeli menee päätelmissään: ”CO2-pitoisuutta ilmakehässä tulee lisätä kehitysmaiden ruokahuollon varmistamiseksi ja tulojen nostamiseksi”. Viljelykasvien sadot ovat lisääntyneet ja tätä voidaan verrata esim. ilmakehän CO2-pitoisuuden vastaavaan nousuun … tai vaikka kalakukon hintakehitykseen Kuopion torilla. Kumpikaan noista ei liene selitys asialle.

    Kuten olen kirjoittanut aiemmin, Suomen n. 15% LAI-indeksin nousu satelliittikuvissa johtuu metsien avohakkuiden ja nurmiviljelyn lisääntymisestä sekä pohjoisessa pitentyneestä kasvukaudesta ja mm. jäkälän korvautumisesta ruohokasvillisuudella. Suomessakin on tehty runsaasti tutkimusta metsien kasvusta ja CO2-päästöistä yms. Kasvuston piirissä ilman CO2-pitoisuus on varsin paikallinen riippuen maaperän vapauttamasta hiilidioksidista. Samoin kaikki muutkin kasvuun vaikuttavat tekijät ovat paikallisia. Ihmistoiminta on lisännyt huomattavasti kasveille tärkeän typen päästöjä. Kasvit eivät voi ottaa typpeä suoraan ilmasta, vaan ainoastaan maaperässä olevista typen yhdisteistä. Ilmaston lämpeneminen sekä sademäärän ja typpipitoisuuden kasvu ovat merkittäviä kasvun säätelyssä.

    Geologisesta historiasta tiedetään, että kun viimeksi Eoseenikaudella 50 milj. v sitten ilmakehän CO2-pitoisuus oli 15-kertainen nykyiseen verrattuna, oli myös globaali lämpötila 15 C astetta korkeampi ja biomassan tuotanto oli myös paljon suurempi. Tällainen historian fakta ei millään tavalla siunaa nyt 150 vuoden aikana ihmisen aiheuttamaa haitallista ympäristönmuutosta.

    Tykkää

  2. Kuin vastauksena blogiini IL uutisoi hirveästä tulevaisuudesta:
    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1fcf3130-8b4d-475f-ab79-910edacbad93
    Ainakin yksi selkeä ero näkyy viittaamani tutkimuksen IL:n esittelelmän tutkimuksen välillä: edellinen perustuu pääosin tehtyihin havaintoihin ja tuottomittauksiin, jälkimmäinen taas pääosin tulevaisuuden odotuksiin.

    Sitten vielä kiinnittää huomiota, että harmaa viljelemätön vyöhyke, kuten suurin osa Suomea, on ilmeisesti estetty tuottamasta lisää. Tai tutkimuksen perusoletuksena on, ettei peltoja voi siirtää.
    Mutta ehkä tämä IL-linkki nyt tässä on vähän tasapainottamassakin kokonaisuutta.

    Tykkää

  3. Risto – Ei siteeraamasi pamfletti perustu yhtään mihinkään. Kasvihuoneissa voidaan tuottaa kasveja hyvinkin tehokkaasti mutta ulkomaailmassa tilanne on aivan toinen. Lannotteilla, kastelulla ja GMO-siemenillä tuotantoa voidaan myös kasvattaa – mutta ilmastonmuutos on vaikea vääntää positiiviseksi asiaksi.
    Tuo suomalaisten tutkimus perustuu nimenoman havaintoihin. Mallinnukset ja tulevaisuuden ennusteet nimittäin perustuvat juurikin valtavaan määrään havaintoja – ei arvailuihin. Tuon tutkimuksen tulokset on syytä ottaa varsin vakavasti.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.