Ilmastonmuutos epävarma konfliktivaikuttaja


Tri Judith Curry julkaisi viime perjantaina jälleen viikkokatsauksensa (Linkki). Näistä viikkokatsauksista riittää yleensä aihetta useampaankin blogiartikkeliin, mutta tällä kertaa valitsin ensimmäisenä käsittelyyn aiheen, josta täällä Roskasaitilla en muista kirjoittaneeni: ilmastonmuutoksien ja konfliktien suhde.

Tri Curryn ”juonto” linkilleen on: ”No support for the link between conflict and climate change”, joka on suomeksi ”Ei tukea konfliktin ja ilmastonmuutoksen välliselle yhteydelle”. Linkki vie sitten Carletonin Campbellin ja Collardin tämänvuotisen tutkielman tiivistelmään (Linkki). Tiivistelmästä käy ilmi, että nimeltä mainitsematon aiempi tutkimus oli tullut siihen tulokseen, että Euroopassa kylmempi ilmanala on saanut aikaan enemmän konflikteja. Nyt julkaistu tutkimus tuli eri menetelmää käyttäen siihen tulokseen, ettei kylmemmän alueilmastojakson konflikteja lisäävälle vaikutukselle löydy todisteita.

Kyse edellä on kuitenkin vain yhdestä maanosasta. Vähän laajempaa näkökulmaa hakiessani latasin yhden diaesityksen Ahtisaari-päivien tätä aihetta käsittelevästä nettiosoitteesta (Linkki). Dia nro 9 käsittelee Salomonsaaria ja siinä lukee mm. näin: ”Ilmastonmuutokst vaikutukset haastavat nyt entistä kovemmin: merenpinnan nousu, kuivuudet ja äärimmäiset myrskyt, nopea kaupungistuminen sekä tulvat.” Tarkastelen näitä alempana vähän.

Merenpinta on Salomansaarilla noussut mm. pasaatituulien syklistä johtuen. Asiaa on uutisoitu liioitellen (Linkki). Globaalin ilmastonmuutoksen kytkeminen paikalliseen poikkeukselliseen ilmiöön on aina ongelmallista.

Ilmastomuutoshan on aiheuttanut globaalisti vihertymistä. Salomonsaarilla uutisoidaan kuivuuden lisäksi myös tulvista, kuten tuossa listallakin. Vähän ristiriitainen viesti. Globaalisti sadanta on vähämerkityksellisesti lisääntynyt NOAA:n mukaan (Linkki) ”The global total precipitation seems to be increasing very slowly according to the GPCP analysis, but the magnitude of the trend is not strongly significant.”

Globaalisti myrskyjen lisääntymistä on vaikea nähdä ainakaan globaalista syklonitilastosta (Linkki). Salomonsaarilla on toki voinut olla myrskyisempää, mutta sitä tuskin pystyy kytkemään ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutokseen liittyvä myrskyjen lisääntyminen taitaakin olla pääosin ennustettu, mutta ei havaittu, muutos. Nimittäin havaintotilastoja ei tunnu löytyvän, vaikka ennusteita löytyykin.

Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos, onko niillä todellista yhteyttä? Olen ajatellut, että kyse olisi työvoiman tarpeen vähenemisestä kylätyyppisissä ympäristöissä mm. koneellistumisen vaikutuksesta.

Kyllä tässä nyt tulee mieleen, että voisiko ilmastopelottelu olla yhtä suuri konfliktien aiheuttaja kuin todellinen ilmastonmuutoskin? Esimerkiksi jos meri on jaksollisen ilmiön vuoksi kohonnut tavanomaista enemmän, mutta tämä kytketään rannikon asukkaiden mielessä väistämättömään ja pitkäaikaisen ilmastonmuutokseen, niin johan siinä ihminen menettää tulevaisuuden toivonsa.

Jos minulle alkuunsa hieman sattui silmääni tri Curryn yksikkömuotoja sisältä lause, jonka herkästi lukee yleistävästi, niin taitaa tulla melko pieni virhe, vaikka yleistäisi sen niin, ettei konflikteilla ja ilmastonmuutoksilla ole yhteyttä.

15 responses to “Ilmastonmuutos epävarma konfliktivaikuttaja

  1. On tullut tehtyä yli 40 vuotta työtä ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttamien konfliktien ja katasrofien tutkimisessa. Tosi on, että Euroopassa ei tämä suhde ole ollut aiheena sodalle jopa muutamaan viikkoon (Vuoristo-Karabah). Eurooppaan kuuluvan Kaukaasian vesipula (ml. järvien kutistuminen; Sevan ym.) kasvukauden aikana on todella tulenarka asia kaikkien alueen maiden välillä sillä convention on transboundary rivers (Helsinki convention) ei ole toiminut. Lumet sulavat keväällä liian aikaisin ja lähes hävinneet jäätiköt eivät tuota vettä kesällä kasteluviljelmille – patoaltaat estävät jokien virtauksen. Balkanilla tilanne ei ole yhtä vakava.
    Euroopan ulkopuolella on kriisialueita lukemattomia. Pamirin-Himalajan alueella on maailman vakavin ilmastonmuutoksen aiheuttama kriisi ja se koskee n. 200 miljoonaa ihmistä – aseellisia konflikteja on esiintynyt silloin tällöin (mm. Ferganan laaksossa; Pakistan-Intia, Kiina-Kazakstan). Koko Kiina on ongelmallinen mutta onneksi valtioiden väliset konfliktit ovat vähäisempiä. Koko Lähi-Itä on myös veden suhteen konfliktiherkkää. Voidaan sanoa, että lähes jokaisessa (aseellisessa) konfliktissa ilmastonmuutos-vesi -kysymykset ovat oleellisia.
    Tuon ”vihertymisen” voisi pikkuhiljaa jo unohtaa ainakin jos halutaan sanoa jotakin positiivista.

    Tykkää

  2. Punkarilla on jotenkin vinksahtanut maailmankuva, kun hän näkee maapallon vihertymisen negatiivisena asiana. Mahtaako hänellä olla montakaan hengenheimolaista?

    Tykkää

      • No oliko mielestäsi korrektia, miten Punkari kirjoitti Patrck Mooresta tuolla alempana?

        Tykkää

      • Piti selata. Kansakoulunopettaja ei kaiketi ole loukkaus, mutta soopaa alkaakin olla. Vaan eihän tässä nyt sentään ole Moore kanssakeskustelijana. Eikä muutenkaan tarvitse, kuin että jokainen omalta kohdaltaan pyrkii kohteliaisuuteen. Kaikki eivät ehkä kykene.

        Tykkää

  3. Olisi mielenkiintoinen nähdä tilasto tai grafiikka väestönkasvun ja konfliktien suhteesta viime ajoilta vaikka maittain tai maanosittain. Olisiko väestönkasvun vai ilmaston muutoksen suhde paremmin konflitien määrää vastaava?

    Tykkää

  4. Mainitsemillani vesikonfliktien alueilla väestönkasvu ja mm. kastelun lisääntyminen ei ole syy ongelmaan vaan näiden kautta tilanne vain ilmenee ja kärjistyy. Alkuperäinen ongelma on vuoristojäätiköiden kiihtyvä sulaminen mikä nähdään havainnoista ja myös jokien virtaaman tulevaisuus pystytään mallintamaan. Pamirin alueella voidaan sanoa, että noin puolet jäätiköiden massasta on hävinnyt sadassa vuodessa. Jokien hydrologiassa tämä näkyy niiden kuivumisena kesäaikoina. Väestönkasvulla ei voida selittää jäätiköiden sulamista. Linkissä on tekemäni tutkimuksen summary (netsitä löytyy tutkimuksen useita osajulkaisujakin). Pamirin-Himalajan alueella miljoonat ihmiset ovat paenneet kuivuneilta alueilta ja väestö kasvaa vain kaupungeissa.

    .. https://www.adb.org/sites/default/files/publication/42416/cwa-wp-005.pdf ()

    Maapallon vihertymistä olen tutkinut satelliittiaineistosta jo 40 v aikana ja todennut ilmiön erittäin monitahoiseksi. Riston linkkaamassa raportissa ei mainita CO2-vihertymistä lainkaan vaan kyseessä on leaf area index (LAI) -arvojen kohoaminen. LAI mittaa sen, kuinka suuri osa havaintopikselin alalta (yl. useita hehtaareja ja jopa neliökilometrejä) on kasvillisuuden peitossa. Tietenkin kavillisuuden lisääminen maapallolla on positiivinen asia.

    Viime aikoina on ilmestynyt tutkielmia, missä vihertymisen on todettu korreloivan CO2-päästöjen kanssa – ja näin on päädytty pitämään päästöjä positiivisena asiana. Tällainen lähestymistapa ei ole tieteellinen. Yksikään asiallinen tutkimus ei ole esittänyt, että ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu olisi lisännyt biomassan tuotantoa nimenomaan ko. kaasun avulla. Tärkeimmät vihertymistä aiheuttavat tekijät ovat sademäärien kasvu kuivilla alueilla, lämpötilan noususta aiheutunut kasvukauden piteneminen, maankäytön muutokset (maanviljely), puuston hakkuut ja metsien vesakoituminen. Nämä ilmiöt selittävät arviolta 95% vihertymisestä ja lopuissa tapauksissa vihertymisen syy on epäselvä. Mikäli CO2 lisää esim. puuston kasvua, näkyy se esim. puulustoissa – mutta tuskin vihertymisenä. Suomi on ”vihertynyt” n. 10-15% (30 vuodessa) ja syynä tähän ovat metsien avohakkuut, nurmiviljelyn voimakas lisääntyminen ja kasvukauden pidentyminen. En ole ottanut kantaa siihen, onko kyseessä hyvä tai huono asia.

    Liked by 1 henkilö

  5. Pamirissa sademäärät ovat hieman lisääntyneet. Kuivuus johtuu siitä, että sulaneet jäätiköt eivät enää tuota vettä jokiin kesällä. Patoaminen ei useinkaan ole mahdollista vuoristoissa ja valtionrajat ylittävissä joissa ei edes sallittua (tällaisia patoja on mutta niistä kiistellään ja vaaditaan korvauksia). Tuon CO2-vihertymisen saisit unohtaa ainakin jos puhutaan satelliittien LAI-aineistoista.

    Tykkää

  6. Kommentoija Punkarilta tuli yhteyslomakkeen kautta sähköpöostiini viesti, jossa toivottiin teknistä muutosta kommentin pdf-linkkiin. Tein hätäisen ”pikapaikkauksen” lisäämällä merkkejä riville. Ainakin minulla tuo linkki toimii nyt toivotulla tavalla käsitykseni mukaan.
    Ajan kanssa pitäisi metsästää asetuksia, että saako tästä WordPressistä tuon ominaisuuden pois, että linkitetty asiakirja avautuu viestiin.

    Tykkää

  7. Alueellisiin vesipuliin ei vaikuta yksinomaan pelkästään väestönkehitys, vaan myös maatalouden kehitys. Uudet kasvilajit ja uudet viljelytekniikat tarvitsevat enemmän vettä, ja usein tämä vesi nostetaan sellaisilla laitteilla joita aikaisemmin ei ole ollut, Lopputuloksena on pula vedestä. Araljärvi on yksi suurempi esimerkki alueellisesta ihmisten aiheuttamasta veden katoamisesta, ja syyllinen siellä ei ollut väestön ylenpalttinen kasvu, vaan maatalouden kehittyminen.

    Tykkää

    • Aral-järven katoaminen on pääosin valtavien keinokasteltujen puuvillapeltojen syytä. Mutta se, että kasteluun ei enää saada puoltakaan aikaisemmasta vesimäärästä johtuu jäätiköiden sulamisesta (ks. raporttini yo. linkissä). Tämä Amu Daryan ja Syr Daryan alajuoksun teollisen maatalouden ongelma on kuitenkin hyvin erilainen kuin ylempien alueiden väestön omavaraisen elintarviketuotannon ongelma. Puuvillan tuotanto alajuoksulla on valtaosin jo loppunut veden puutteen ja maaperän suolaantumisen vuoksi. Samoin yläjuoksun asukkaiden elinmahdollisuudet ovat huvenneet vesipulan vuoksi (ja siihen eivät vaikuta alajuoksun keinokastelualueet). Raporttini hydrograafeista nähdään, että juuri kesällä kun vettä tarvittaisiin asuinalueilla, sen määrä on romahtanut alle puoleen entisestä – joissakin tapauksissa joet kuivuvat kokonaan kesällä. Tähän vesimäärään ei vaikuta ”maatalouden kehittyminen” koska sellaista ei vuorten huipuilla harjoiteta. Asukkaat olisivat mielellään lisänneet veden käyttöä mutta se ei ole ollut mahdollista kun vettä ei joissa ole – nimenomaan jäätiköiden sulamisen vuoksi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.