Climate Reanalyzer – ja olet tee-se-itse-klimatologi


Olen tässä viime viikkoina hieman tutustunut Climate Reanalyzer -sivustoon (Linkki) ja se vaikuttaa varsin pätevältä työkalulta erilaisten ilmastomuuttujien graafiseen esittämiseen. Se näyttäisi olevan Mainen yliopiston hoteissa ja voitaneen luottaa, ettei se halua mainettaan pilata.

Minun alkuperäinen käyttöni tuolle Reanalyzer-sivulle oli yrittää tihrustaa mahdollista globaalia päivittäislämpötilamuutosta, kun Moyhu oli hitaammalla päivitysrytmillä. Jos joku muu haluaa tehdä samaa, niin kerrottakoon, että niiden poikkeamalämpötilat käyttävät eri vertailujaksoa, joten eroa on n. 0,2 astetta, Moyhun ollessa se viileämpi.

En ole vieläkään ehtinyt kattavasti tutustumaan tässä esittelemääni sivustoon, mutta tässä nyt kumminkin joitakin poimintoja, jospa ne innostaisivat lukijoitani ottamaan lisää selkoa.

Kuva 1. Tammikuiden tuulisuuden ja lämpötilan korrelaatio vuosilta 1948…2020. Lähde: https://climatereanalyzer.org/reanalysis/monthly_correl/

Kuvassa 1 on esimerkki, miltä näyttää globaali korrelaatio pintalämpötilan ja tuulen nopeuden välillä eri alueilla. Karttaprojektio suurentelee napa-alueita, mutta sen kanssa voinee elää. Afrikasta löytyy isohko alue, missä on sitä kylmempää, mitä tuulisempaa on, kun taas Suomessa on vähän lämpimämpää, jos tuulee. Tämä on kaiketi yleensä sanottu, ettei pakkasella tuule. Korrelaatio ei ole kuitenkaan kovin vahva. Karkeasti puolet pallomme pinnasta on sellaista aluetta, ettei siellä pysty yhtään ennustamaan tammikuisen tuulen nopeudesta lämpötilaa, tai päinvastoin, kun korrelaatiota ei tuolla valkoisella alueella ole. Sekin on hyvä huomata, ettei korrelaatio ole edes samansuuntainen eri alueilla, kuten tuo Afrikan esimerkki kertoo verrattaessa Eurooppaan.

Tein useilla muuttujilla ja aikavalinnoilla noita korrelaatioesityksiä, mutta niistä ei silmille pompannut mitään niin ihmeellistä, että siitä saisi paljon kuvaa 1 enemmän tarinaa aikaiseksi. Minua kiinnosti myös pilvisyyskorrelaatiot, mutta niiden kohdalla järjestelmä teki virheen.

Kuva 2. Ilmanpaineen muutos eteläisellä pallonpuoliskolla vuosina 1948…2020 vuosien 1979…2000 keskiarvoon verrattuna. Lähde: https://climatereanalyzer.org/reanalysis/monthly_tseries/

Kuva 2 kertoo, että ilma on loppumassa eteläisen pallonpuoliskon asukkailta? Ainakin tästä saisi uuden ilmastopelottelun aiheen. Vakavammin puhuen en tiedä tuosta ilmiöstä riittävästi, mutta ainakin koko palollamme ilmaa näyttäisi riittävän, kun pohjoisen puoliskon trendi on päinvastainen.

Tämä Climate Reanalyzer vaikuttaa niin käyttökelpoiselta, että laitoin sen nyt tuohon linkkilistaanikin. Lukijakommentit tervetulleita.

Advertisement

3 responses to “Climate Reanalyzer – ja olet tee-se-itse-klimatologi

  1. ”Lapset ja nuoret ovat vanhempien sukupolvien rikosten uhreja” Tätä hokemaa on kuultu tämän tästä, ja siinä on toki tietty perä, mutta koko totuus se ei missään nimessä ole.
    Kerska-/kertakäyttökulutukseen ja ympäri maailmaa matkusteluun kasvaneet sukupolvet Y ja Z ovat monella tapaa ympäristöä ja ilmastoa pahiten kuormittavat sukupolvet. Siinä missä entisaikojen kirves-justeeri-kuokka sukupolvet kulkivat samoissa vaatteissa 30 vuotta ja laittoivat leipään puolet petäjäistä, milleniaalit ja Zetat kuluttavat elektroniikkaa ostelevat älypuhelimia kahden vuoden välein ja syövät monikansallisissa pikaruokaloissa.
    Vielä 1970-luvulla suomalaiset duunarit ajoivat työmaalle ja tehtaisiin polkupyörillä kesät ja talvet, lihaa söivät korkeintaan kerran viikossa ja lomamatkoja tehtiin yleisimmin kotimaassa linja-autoilla ja junilla.
    Nykyisten länsimaisten sukupolvien elämäntapa on hallitsemattoman ylipöhöttynyt. Samalla kun ilmastoposeerataan, ollaan sitouduttu luonnonvaroja ja kehitysmaiden ihmisiä riistäviin suuryhtiöihin, niiden arvoihin ja tuotteiisiin.

    Tykkää

  2. Ei liittynytkään ja pahoittelen että käytin tätä foorumia yleistyneiden valheiden ja hurskastelevan poseeraamisen oikaisemiseksi.
    Kulutus ja päästöt ovat kasvaneet sukupolvesta toiseen, samalla kun kaiken tarjonta on moninkertaistunut ja kulutuskykyisten ihmisten määrä kasvanut väestönräjähdyksen myötä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.