Nasa uutisoinut globaalista vihertymisestä


Nyt onkin päässyt käymään sillä tavalla nolosti, että viime vuoden marraskuussa Nasa on julkaisut globaalista vihertymisestä artikkelin (Linkki), mutta minulta on jäänyt noteeraamatta se ja myös siinä viitattu Chenin ja kumppaneiden tutkielma (Linkki). Hataran pään kanssa hämärä mielikuva, että tuon Nasan otsikon olisin nähnyt, mutta en olisi jaksanut tutustua tarkemmin. Tuon tutkielman otsikkohan ei sano mitään viilenemisestä, minulle ainakaan.

Onneksi Facebookissa törmäsin Ilmastofoorumin sivulla Janne Pohjolan juttuun aiheesta (Linkki). Tuo linkkihän saattaisi riittää tässä, mutta otan nyt kuitenkin itsekin vähän kantaa asiaan. Eivätkä Facebookin linkitykset oikein täytä Roskasaitin vaatimuksiakaan.

Ensiksikin on todettava, että Nasa pitää artikkelin perusteella ihan kiistattomana maapallon vihertymistä, vaikka jättääkin mainitsematta hiilidioksidilisäyksen hyödyllisyyden tässä tilanteeessa. Artikkelin pääpaino on sitten vihertymisen ilmaston lämpenemistä hillitsevässä vaikutuksessa, johon tiedot löytyvät tuosta viitatusta tutkielmasta.

Mitä itse tieteelliseen juttuun tulee, niin tipuin heti kättelyssä, kun en käsitä, miten aerodynaamisen vastuksen vähenemisestä seuraisi jäähtymistä. Vaan lasketut energiavirrat ovat kolmasosa luokkaa verrattuna ihmisen energiatuotannon arvoihin. Joten ei nyt ihan pienistä puroista kuitenkaan ole kyse. Linkki tuolla yllä on sentään koko artikkeliin, niin että paremmin biofysiikkaa lukevat saanevat selon asiasta.

Maapallon vihertyminen tarkoittaa samalla lisääntyviä ravintomahdollisuuksia ja on ainakin osittain ihmisen muokkaustoiminnan tulostakin, kuten metsitysprojektien satoa. Jos ilmakehästä olisi vähennetty hiilidioksdia tai pidetty pitoisuus vakiona 1700-luvun tasolla, nykyinen väestömäärä olisi paljon suuremmissa vaikeuksia ravitsemuksen suhteen.

Sehän on selvää, että jos kaikki vihreä hakataan ja poltetaan maan pinnalta, niin tuota löydettyä jäähdytysvaikutusta ei jää jäljelle. Jonkinlaista tasapainoa siis tulisi hakea metsien raivauksen ja kasvatuksen välillä. Ongelmaa pahentaa väestömäärän lisäys viidakon liepeillä, koska puissa ei kasva niin paljon syötävää kuin kaskipellolla.

En väitä, että tämä Roskasaitti olisi äärimmäisen tasapuolinen tämäkään, koska juttujen valikointi aiheuttaa aina jonkinlaista painotusta. Tosin olen julkisesti tunnustanutkin, että tarkoitus on antaa tasapainottavaa tietoa. Virheilleni olen allerginen, joten pyrin ne korjaamaan, vieläpä siten, että se alkuperäinen virhe jää näkyviin.

Jos nyt sitten kritisoin tuota Nasan juttua vähän, niin siinä ilmastonmuutos esiintyy ainoastaan uhkana, eikä suinkaan niin, että sitä kiitettäisiin vihertymisestä ja sen tuomista mahdollisuuksista mm. ruokahuollon järjestämiseen. Että lukija saa ihan itse miettiä tuota tasapuolisuuskysymystäkin.

3 responses to “Nasa uutisoinut globaalista vihertymisestä

  1. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt biomassan tuotantoa esim. arktisilla alueilla kasvukauden pidennyttyä sekä aroalueilla missä sademäärä on huomattavasti lisääntynyt. Maankäyttö on joillakin alueilla suosinut kasvipeitteen lisäystä (mm. nurmiviljely). Loput vihertymisestä selittää itse LAI-mittausmenetelmä. Menetelmässä mitataan koealueen (satelliittikuvan pikselin) kasvipeitteen osuus infrapunaheijastuksen avulla. Esim. aavikon metsittäminen lisää menetelmässä ”vihreyttä” mutta myös metsän hakkuu lisää sitä sillä puut heijastavat paljon vähemmän infrapunavaloa kuin valtaan päässyt ruohikko ja vesaikko.
    Kasvipeite viilentää pienilmastoa verrattuna kasvittomaan alueeseen. Viileneminen johtuu siitä, että kasvit viilentävät itseään imemällä vettä maasta, haihduttamalla ja myös varjostus ja ilmavirtaukset kasvillisuuden seassa viilentävät aluetta. Suurilmastoon kasvillisuudella on lämmittävä vaikutus sillä paljaan maan albedo on suurempi kuin kasvipeitteisen.

    Tykkää

    • Kommentoija Punkarilla on näköjään vaikeuksia tunnistaa CO2-lannoitevaikutusta, vaikka hän on ollut keskustelemassa aiemman blogiartikkelini kohdalla, jossa tämä asia oli myös esillä viitatussa Haverd & co (2020) tutkielmassa. Siellä lukee siis: ”CO2 fertilization” otsikossakin.

      Tykkää

  2. Tieteellisessä kirjoittamisessa ei ole tapana laittaa artikkelin otsikoksi otaksuttua tulosta. Siis artikkelin ”Maanjäristykset ufojen aikaansaamana” olemassaolo ei todista ufojen olemassaoloa. Ilmakehän hiilidioksidin vaikutusta maapallon biomassaan on toki tutkittu objektiivisestikin. Geologisessa historiassa CO2-pitoisuus ja lämpimämpi ilmasto ovat olleet osatekijöinä rehevään ”hiilikautiseen metsään”. Joissakin kenttätutkimuksissa on pystytty arvioimaan CO2:n aiheuttama kasvun lisäys – ja joissakin ilmastonmuutoksen aiheuttama kasvun vähentyminen.
    Nyt onkin kyse siitä mitä voidaan kertoa satelliittiaineistosta tehtyjen Vegetation Index -mittausten perusteella. Itse tutkin niitä mm. 30-40 vuotta sitten. Aineisto kertoo eniten maankäytön muuttumisesta (metsä- ja maatalous) ja toiseksi ilmaston muuttumisesta (sademäärä, lämpiäminen). Menetelmä, missä esim. metsien hakkuu aiheuttaa indeksin kasvamista (siis indikoiden väärin biomassan lisääntymistä), ei ole käyttökelpoinen yhden ravinne-elementin vaikutuksen tutkimisessa.
    NASA:n kaupalliset julkaisut ovat tehneet useinkin hallaa tieteelliselle tutkimukselle. Sen mainostajat katselevat satelliittimittauksia ja kirjoittavat täysin tieteestä irrallaan olevia juttuja mediaan. Kuvaavaa on se, että NASA:n tutkimusosasto on joutunut yleensä korjaamaan oman talon markkinoinnin juttuja – tiedepiirit eivät amatöörien juttuihin puutu.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.