Pieniä sähköautolaskelmia


Työryhmä on laskenut (Linkki), että liikenteen CO2-päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi tuolloin 700 000 sähköautoa. Fossiilittoman liikenteen työryhmästä on kyse, mikäpä minä heidän arviotaan olisi kiistämään.

Laskin kuitenkin, mitä tuo maksaisi pelkästään autojen hankintakustannuksissa lisää. Arvionani oli, että sähköauto maksaa 5000 € enemmän kuin fossiiliauto. Silloin tuo tavoitteena olevan sähköautomäärän aiheutama rahavirta maasta pois on 3,5 miljardia euroa 9 vuoden aikana. Ei tuo summa täysin ylivoimaiselta kuulosta, mutta onpahan eräänlainen hinta ilmastokunnianhimosta. Tuon summan voisi ajatella jakautuvan puoliksi noiden sähköautojen hankkijoiden osalle ja puoliksi sitten verotuksen kautta kaikille muille, myös niille, joilla ei ole varaa uuteen sähköautoon. (Mikä oiva tilaisuus bensapoliitikoille valtavaan äänisaaliiseen!) Käytettyjähän ei ehdi isosti edes tulla markkinoille. Tässä laskelmassa ei ole tarvetta erotella hybridiä täyssähköautosta.

Kun hybridiauto on fossiilinen auto, niin selvyyden vuoksi tehdään jatkossa oletus, että tuo 700 000 sähköauton tavoite täytetään täyssähköautoilla. Tällä hetkellä se kanta on luokkassa alle 10 000 ajoneuvoa (Linkki), joten pyöristetäänpä nyt sitten asiat 700 000 uuteen sähköautoon 9 vuoden aikajänteelle. Nyt pääsemmekin jännän äärelle: henkilöautojen vuosittaisen ensirekisteröinnin voisi ennustaa olevan tällä vuosikymmenellä 100 000 uuden auton tasolla vanhan tilaston pohjalta (Linkki). Asutuksen pakkiintuminen pääkaupunkiseudulle voi vähentää henkilöautotarvetta, koska täällä julkinen liikenne todella toimii. Toisekseen tässä mennään nyt pyöreillä luvuilla. Tuo 700 000 tavoite tarkoittaa väistämättä sitä, että enemmistö uusista henkilöautoista seuraavien 9 vuoden aikana olisi sähköautoja. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että jos täyssähköautojen ensirekisteröinnit ovat vielä parisen vuotta alle 10 000 tasossa, loput 7 vuotta myytäisiin vain sähköautoja. Tähänhän eivät usko edes tuon työryhmän jäsenet, jos joutuisivat lyömään vetoa asiasta.

Suomi ei ole mitenkään erityisen sopiva maa ensimmäisenä sähköautoistumaan. Verrataanpa vaikka Hollantiin, niin siellähän ei tarvittaisi kuin yksi latausasema keskelle maata, niin kaikille 17 miljoonalle hollantilaiselle olisi latausasema ajomatkan päässä. Suomessa vastaava järjestely vaatisi n. 10 latausasemaa, eli Suomessa latausasemakustannukset ovat n. 30-kertaiset asukasta kohti Hollantiin verrattuna. Tähän kun lisätään se, ettei meillä ole täyttä sähköomavaraisuutta, mutta meillä on pakkasta, niin sähköautoistumisen pitäisi antaa mielestäni tapahtua pääosin markkinavetoisesti.

Eipä sillä, nyt voisi olla hyvä hetki ostaa sähköauto juuri Suomessa. Täällä vielä ”tankkaaminen” on monin paikoin ilmaista, mikä kiellettäneen lailla, kunhan fossiiliautojen verotuotot vähenevät valtiolla. Jos saa ajeltua ilmaisella tai ajoneuvoverovapaalla energialla seuraavat 5 vuotta, niin siinähän on säästänyt jo sen verran, mitä sähköauto on maksanut yli vastaavan polttomoottoriauton.

Advertisement

9 responses to “Pieniä sähköautolaskelmia

  1. Tätä juttua voisi vielä jatkaa osassa 2, missä esität laskelman siitä paljonko esimerkkisi sähköautoistuminen lisää sähköntarvetta vuonna 2030.

    Tykkää

    • Kiitos juttuvinkistä. Tuossahan jäi vain maininnalle myös tuo latausinfra, jonka kustannukset saattavat kaatue enempi bensiinautoilijalle kuin sähköautoilijalle. Liittyy sitten tuohon sähköntarpeeseen.

      Tykkää

  2. ”Laskin kuitenkin, mitä tuo maksaisi pelkästään autojen hankintakustannuksissa lisää. Arvionani oli, että sähköauto maksaa 5000 € enemmän kuin fossiiliauto. Silloin tuo tavoitteena olevan sähköautomäärän aiheutama rahavirta maasta pois on 3,5 miljardia euroa 9 vuoden aikana.”

    Nopeasti googlattuna löytyi tullin tilasto, jonka mukaan vuonna 2016 Suomeen tuotiin raakaöljyä 3,6 miljardin euron edestä. Ei liene väärin olettaa, että sähköautojen (vielä?) korkeammasta hankintahinnasta huolimatta niillä tulee olemaan positiivinen vaikutus kauppataseeseen. Muita mielipiteitä tai faktoja?

    Tykkää

  3. Hyvä Roope K: Onko Nesteen biodiesel tosiaankin kultakimpale? Olen kyllä kuullut noin mainostettavan. Onko jollain antaa esim myyntimääriä ja hintoja eri maihin. Minusta on käsittämätöntä, että esim halvan bensan maa USA haluaisi käyttää kallista biodieseliä. Saati jokin köyhä maa. Joku Ruotsi voi toki olla toisin.

    Olen kuullut väitteitä, että bioöljyt olisi jotenkin ympäristöystävälsempää, kuin nykysiistit maaöljy-ajoaineet. Totuus on toinen: Bioöljyjen tuottaminen kuluttaa siksi paljon energiaa, että ainakin energiatase on luonnolle haitallinen. Tiivistettynä: Bioöljy = luonnon tuho. Suurina määrin siis, pienet paikalliset jutut voi olla toisin, jos on sopivia jäteaineita paikallisesti. Samahan on myös mm. metonolin tuotannon suhteen. Sitäkin voidaan tuottaa Suomessakin biojätteistä pieneen osaan tarpeesta osin kait järkevästikin.

    Ja varsinaisia saasteita tulee biotavarasta paremminkin enemmänkin..

    Ja nythän on juonena se, että lakiteitse pakotetaan laittamaan vähän kallista bioainetta paremman sekaan, jotta syntyisi ikäänkuin biotuotetta eikä hinnat pomppaisi heti taivaisiin.

    Ja kyllä: Ydinvoimalla saadaan mitä vaan polttoainetta prosessoitua, jos tarve tulee.

    Tykkää

    • Viittasin kultakimpaleella lähinnä biodieselin taloudelliseen vaikutukseen. Tosin itse olen sitä mieltä, että jätteiden hyödyntäminen esimerkiksi polttoaineiden valmistuksessa on viisaampaa kuin fossiilisen öljyn käyttäminen.

      Jokainen tosin ymmärtää, ettei biopolttoaineet riitä suuressa mittakaavassa mihinkään. Maailmassa käytetään vuodessa öljyä luokkaa 4000 miljoonaa tonnia. Biopolttoaineiden tuotanto on joitakin miljoonia tonneja.

      ”Ja kyllä: Ydinvoimalla saadaan mitä vaan polttoainetta prosessoitua, jos tarve tulee.”

      Tuo on totta. Tosin jos ydinvoimalan hyötysuhde on 35%, polttoaineprosessin vaikkapa optimistisesti 40% ja polttomoottorin käytännön hyötysuhde parhaimmillaankin 20% niin kokonaisuudessa hukataan 97% alkuenergiasta harakoille. Sähköautoissa hyötysuhde on monta kertaluokkaa parempi.

      Nopeasti laskettuna Suomen henkilöautokannan liikuttamiseen synteettisellä polttoaineella tarvittaisiin ainakin neljä nykyistä Olkiluodon ydinvoimalaa. Päälle vielä muu liikenne.

      Tykkää

    • “Ja kyllä: Ydinvoimalla saadaan mitä vaan polttoainetta prosessoitua, jos tarve tulee.”

      Tuo on totta, mutta ei suuressa mittakaavassa realismia. Jos oletetaan Power-to-x prosessin hyötysuhteeksi 40% ja polttomoottorin parhaimmillaankin 20%, niin ydinenergiasta siirtyy auton liikuttamiseen vain 8%. Jos synteettisellä polttoaineella pitäisi liikuttaa 700 000 autoa (18tkm/vuosi, 7L/100km), vaatisi polttoaineen tuotanto yli kuuden ydinvoimalan tehon (100MW sähköteho).

      Tykkää

  4. Ja tulikin juuri kuin tilauksesta polttoainejuttu ja Neste:
    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/70ca48b0-495e-4b1e-99f8-efdec6e9120b?ref=newsletter:8628&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

    Juttua en nyt pääse näkemään, mutta siinä varmaan
    – mainitaan tuuli ja aurinkoenergia, vaikka niillä hommassa olisi vain ripausvaikutus, sekin mainosmielessä.
    – kannattavat prosessiteollisuuden prosessit perustuu jatkuvaan energiaan eli tässä tapauksessa siis ydinvoimaloihin ja ilmeisesti lähinnä Venäjältä tulevaan tuontisähköön.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.