YK:n katastrofiraportti herkkä vääristelylle


Kuva 1. Kaappauslähde: Human Cost of Disasters 2000-2019 Report – UN Office for Disaster Risk Reduction -raportti

YK on julkaissut raportin katastrofien esiintymisestä vuosina 2000-2019 (Linkki). Tähän heti kaksi huomautusta: 1) Linkki avaa tavallisen HTML-sivun, jonka oikean reunan palstalta voi ladata PDF-muotoisen raportin. 2) Raportin terminologiassa luonnonmullistukset ovat hazards (=vaaroja), joista voi tulla disasters (=katastrofeja) vain, jos esiintyy ihmisuhreja.

Mitä otsikon epäilyyn vääristelyn mahdollisuuksiin tulee, niin itselläni on vielä varsin hyvässä muistissa vakuutusyhtiöiden taannoinen ilmastopelottelukampanja, jossa väitettiin luonnonkatastrofien lisääntyneen ilmastonmuutoksen seurauksena. Tosiasiassa vakuutusmaksujen kasvu johtui lähes yksinomaan väestönkasvusta. Toinen syy epäillä on Phys.org-sivuston uutinen (Linkki), jossa tämän YK:n raportin esilletuoma katastrofien miltei tuplaantuminen luetaan pääosin (”largely”) ilmastonmuutoksen syyksi. Toki YK:n raportin tiivistelmä jo sisältää tämän väitteen tapahtumalukumääriin pohjautuen.

Näen tässä taustalla miltei saman virheen mitä oli jo vakuutusyhtiöiden vääristelyssä raportissa: väestönkasvua ja asutusten leviämistä aiemmin vältetyille vaaraherkille alueille ei näy huomioidun ainakaan tiivistelmässä.

Jos katsotaan kuvan 1 kaappausta raportista, niin siinä näkyy ensiksikin se, ettei vuoden 2010 jälkeen ole sattunut mitään suurkatastrofeja ja toisekseen se, että suurimmista katastrofeista vain n. kolmasosa on sellaisia, joissa periaatteessa voisi olla kyse ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Maanjäristykset seurannaisvaikutuksineen eivät oikein osu ilmastonmuutoksen seurauksiksi. Vähän sama, jos väittäisin katastrofien loppuneen vuoteen 2011. Poimimalla saa mieleisensä tuloksen, vaikkei väärennäkään mittaustuloksia.

Kun tarkastellaan esimerkiksi pahimpia tulvakatastrofeja (Linkki), niin niitähän on sattunut aimpinakin aikoina. Tämän vuosituhannen toistaiseksi pahin katastrofi on sijaluvulla 31.

Selvyyden vuoksi ehkä hyvä sanoa, etten ollenkaan kiistä, etteikö ilmaston lämpeneminen olisi ollut edistämässä joitakin katastrofeja. YK:n käyttämä tilastointitapa ei vaan kovin hyvin tuo esille, mikä on ilmastonmuutoksen osuus. Eihän uhreja vaatineita tapahtumia edes verrata mitenkään uhrittomiin vastaaviin tapahtumiin, eli vaaroihin. Lyhyehkö tarkasteluväli myös voi vinouttaa lopputulosta, kuten kuvan 1 tolpatkin antavat ymmärtää. Samoin väestönkasvun vaikutusta ei näy mitenkään vakioidun. Tottakait uhrillisia tapahtumia sattuu enemmän maailmassa, jossa on enemmän ihmisiä, vaikka tapahtumamäärä olisi säilynyt täysin vakionakin.

Kaiken huippuna on sitten hellekuolemat, jotka toki voivat olla ilmaston lämpenemisen pahentamia, mutta kun noihin uhrimääriin verrattuna isompi määrä ihmisiä jää talvisin kuolematta, niin ilmastonmuutoksen hyötypuoli on täysin poissa näistä laskuista.

Näkisin meteorologian olevan tässä melko tärkeässä asemassa uhrimäärien ehkäisyssä, joskaan muitakaan ehkäisymenetelmiä ei tulisi unohtaa. Mitä aiemmin uhka on nähtävissä, sitä paremmin siihen voidaan varautua. Toki yhteiskunnalla tulee olla sitten erilaisia katastrofivalmiuksiakin, että ajoissa tulleet varoitukset osataan hyödyntää.

Advertisement

2 responses to “YK:n katastrofiraportti herkkä vääristelylle

  1. Ei tämä asia nyt näin yksinkertainen ole. Itse olen ollut asiantuntijana 30 vuotta eri puolilla maailmaa ratkomassa mm. ilmastoon ja luonnonkatastrofeihin liittyviä ongelmia. Ensimmäisen tutkimukseni tein alalta 1970 ns. Sahelin kuivuuskatastrofista. Maailmassa on tehty käsittämättömän paljon työtä katastrofien vaikutusten estämiseksi ja Suomikin on rahoittanut toimintaa sadoilla miljoonilla euroilla. Useilla mailla on mm. katastrofiministeriö tai alan tutkimuslaitos ja sellaisilla on hyvä tietämys karusta todellisuudesta.
    On päivänselvää että katastrofit ovat valtavasti lisääntyneet mutta vain osa niistä liittyy ilmastonmuutokseen. Väestönkasvu, metsien hakkuut, ylilaidunnus, ojitukset, eroosio, jne. ovat tärkeitä syitä. Mutta ilmaston ilmiöiden äärevöityminen sekä lämpeneminen on lisääntynyt ja aiheuttanut katastrofien yleistymisen. Esim. kuivilla alueilla kuivuus on lisääntynyt ja sateisilla sateisuus. Tutkimani Pamirin-Himalajan alue on edelleen vaarallisinta mutta tilannetta helpottaa se, että vuoristojäätiköt ovat sulaneet kolmannekseen (jopa puoleen) ilmaston lämmettyä sadassa vuodessa ja näiden sulavesimäärä on siis pudonnut. Vaarallisimpia ovat jäätiköiden sulettua maavallien taakse syntyneet jäätikköjärvet mitkä purkautuessaan ovat tuhonneet jopa kaupunkeja. Vuoriston lumi sulaa ilmaston lämmettyä nopeasti ja tämä lisää tulvia. Jokia on pengerretty ja patoaltailla tasataan virtaamaa. Myrskyvahinkoja estetään kestävämmällä rakentamisella. Katastrofien torjuntaan uhrattu suunnaton rahamäärä on näkynyt jo kauan vahinkojen vähenemisessä. Katastrofien syiden ja yleistymisen selvittäminen ei siis ole mikään pikkujuttu.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.