Syklonit poikkeuksellisen heikkoja – miksei näy uutisissa?


Kuva 1. Kaappauslähde: http://tropical.atmos.colostate.edu/Realtime/

Yllätyin vähän itsekin, kun katsoin globaalia trooppista syklonitilannetta, joka näkyy kuvassa 1. Nimittäin eteläinen pallonpuolisko on täysin kuollut syklonien suhteen ja pohjoisellakin on trooppisten syklonien yhteisenergia poikkeuksellisen vähäinen vuodenaikaan nähden.

Tilanne herättää ainakin muutamia kysymyksiä:

  1. Miksi tästä ei ole näkynyt uutista?
  2. Näkyykö globaalin ilmastonmuutoksen vaikutus vain alueellisesti (Atlantin pohjoispuoliskolla) vaiko globaalisti?
  3. Onko globaali ilmastonmuutos syynä syklonien globaaliin tilanteeseen?

Trooppiset syklonit eli laajat pyörremyrskyt (erotuksena tornadoista, joita myöskin suomeksi voidaan nimittää pyörremyrskyiksi) saavat energiansa pintameriveden kohonneesta lämpötilasta ja sen erosta ilmakehän suhteen (Linkki), jolloin vesihöyryn latenttilämpö purkautuu pilvikerrokseen voimakkaasti ja suotuisien tuulien vallitessa kiihdyttää ilman kiertoa.

Voin yrittää ravistella hihasta vastausta 1. kohtaan. Pyörremyrskyhän on uutinen, pyörremyrskyttömyys ei niinkään. Kun itsekin olen syyllistynyt seuraamaan Atlantin hurrikaaneja, niin USA:n rannikkojen myrskyt ovat sitten helposti vielä isompia uutisia kuin Intian valtameren myrskyt. Lisänä varmaan on vielä se, että myrskyn uskotaan olevan pelottava merkki globaalin ilmastonmuutoksen tuhoa tuovista vaikutuksista, kun taas ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttama heikkomyrskyisyys ei loisi ”toivoittua” uhkakuvaa.

Kuva 2. Aineistolähde: http://tropical.atmos.colostate.edu/Realtime/index.php?arch&loc=global

Koloradon yliopiston sivustolla oli jotenkin sössitty kuvaajat (vuodet vaaka-akselilla toistuen), joten tekaisin itse heidän taulukostaan kuvassa 2 näkyvän graafin. Globaali trooppisten syklonien energia on olemattomasti kohoamassa vuosien saatossa. Korrelaatiokerroihan on 0,00. Miksi näin, jos kerta merivesi on lämmennyt? Mitä minä termodynamiikkaa ymmärrän fyskokemman laudaturin verran, niin lämpötilaerohan on ratkaiseva, ei absoluuttinen lämpötila. Kun ilman pintalämpötila on kohonnut merivettä enemmän, niin tämä on mitä ilmeisemmin jarruttamassa syklonien energianpurkausta. Toki se ”vanha” lämpötilaero ilmakehästä löytyy, kun mennään riittävän korkealle, mutta siinäpä se taitaa vika ollakin, että pitää mennä aiempaa korkeammalle. Loput selitykset jätän meteorologeille.

Kun vertaan kuvaajan 2 trendiviivaa, joka on miltei keskiarvoviiva, ja toisaalta kuvan 1 taulukkoa, niin keskimääräinen vuosittainen ACE-indeksi on luokkaa 750 ja näinä päivinä sen pitäisi olla n. 350 yksikköä pienempi, siis vähän yli keskivälin. Kun se tänä vuonna onkin yli 450 yksikköä pienempi, niin mikään yllätys ei olisi, vaikka ACE-indeksi jäisi tänä vuonna lopulta 600 yksikön alle. Ihan mittaushistorian ennätyshiljaista tai -vähäenergistä kautta ei sentään vielä uskalla ennustaa näiden tietojen pohjalta, mutta kyllä tässä uutisaihetta olisi, jos hiljaisuus olisi uutinen.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.