Vetytaloudesta myönteisiä uutisia

Olen näköjään kirjoitellut vetytalouteen liittyviäkin artikkeleita jokusen vuosien mittaan. Ajatukseni ovat pääosin pyörineet tieliikenteen parissa, jolloin olen pitänyt vedyn käyttämistä metanolin valmistamiseen mahdollisesti parempana reittinä kuin vedyn käyttämistä ajoneuvoissa. Metanolin jakelu sujuisi nykyisen bensiinijakelun kaltaisella järjestelmällä ja metanolia voisi käyttää liike-energialähteenä niin pollttomoottorissa kuin sähköautossakin. Ei nyt kuitenkaan näyttäisi tämä metanolitalous saavan ilmaa siipiensä alle.

Vetytalous taas on saamassa ilmaa siipiensä alle (Linkki). Kauppalehden artikkelin mukaan Airbus on ottamassa vetylentokoneet käyttöön muutaman vuoden sisällä. Lentoliikenteessähän vedyn eittämätön etu, eli suuri energiatiheys, on parhaimmillaan. Nestevedyn vaatima erityistankki toki hieman syö tuota etua, mutta ilmeisesti lentokoneissa ei kuitenkaan liikaa. Henkilöautohan voi olla parkissa kuukaudenkin, jolloin vetyä poistuu tankista lämpövuoden vuoksi, mutta liikennelentokoneet ovat normaalisti jatkuvassa käytössä.

Vetyä aiotaan Airbusilla käyttää ensisijaisesti polttoaineena ja vasta toissijaisesti sähkön tuotantoon. Tämä suhde saattaisi muuttua potkurilentokoneissa, joita voisi käyttää lähiliikenteessä. Vetytankki ja polttokenno olisivat akkua kevyempiä kannettavia sähkölentokoneessa.

Eräs syy, miksi olen ollut varsin epäileväinen vetytalouden suhteen, on se, että elektronien jakelu on jo järjestetty sähköverkossa kautta maan ja maapallonkin, vedyn jakelujärjestelmää ei ole juuri ollenkaan. Sikseen vetyputkien veto joka talouteen ei olisi fyysisesti mahdotonta, mutta monella tavalla kannattamatonta. Elektroni liikkuu selvästi vähäisimmin häviöin kuin vetykaasu. Vaan tässä Airbus-järjestelmässä on tavallaan ratkaistu tuo jakelujärjstelmäkin. Nimittäin lentolinjan molemmissa päissä tarvitaan vetytankkausasema, muttei muualla. Jakeluverkoston rakentamiskustannukset jäävät varsin vähäisiksi verrattuna henkilöautojen tarvitsemaan jakeluun.

Jos Airbus saa muutamille lentokentille vetyasemat, sen vetylentokoneet voivat lennellä melko sujuvasti alkuvaiheessa noilla rajallisilla reiteillä. Hyvässä lykyssä uusi tekniikka saa räjähtävän suosion ja vetyasemat tulevat kaikille isoimmille lentokentille ympäri maapalloa. Siltikään jakeluasemien rakentaminen ei olisi aivan jätti-investointi, ehkä samaa luokkaa kuin Suomen kokoisen maan vetyasemaverkosta henkilöautoille.

Vetysasemaverkoston laajentaminen lentokentiltä bussivarikoille ei olisi sitten enää valtava harppaus, lähinnä saman mallin kopiointia ja skaalausta. Bussien osalta vedyn polttomoottorikäytöstä ei koituisi nähdäkseni suurta etua, vaan vasta polttokennojärjestelmä toisi selkeän etulyönnin: naftan tankkausnopeus ja akkuauton päästöttömyys liikenteessä.

Mikäli vedyn menekki kasvaa, sitä aletaan tuottaa yhä enemmän. Ydinvoimalan sähköllä tuotettuna vety olisikin melko vähähiilinen polttoaine koko elinkaarensa osalta. Toki vetyä voisi tuottaa myös pelkästään sattumaenergialla, kuten tuulivoimalla, mutta tällöin vetyaseman tuotanto olisi varsin vaihtelevaa. Tämä taas antaisi huonomman tuoton tehdylle investoinnille.

Linkkejä aiheeseen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetytalous (Linkki) Wikipedian laajahko artikkeli, jossa lentokoneetkin on mainittu.

https://media.daimler.com/marsMediaSite/en/instance/ko/The-future-has-arrived-World-premiere-of-the-Mercedes-Benz-Citaro-FuelCELL-Hybrid-bus.xhtml?oid=9271703 (Linkki) Juttua hybridivetybussista (englanniksi).