Vetytaloudesta myönteisiä uutisia


Olen näköjään kirjoitellut vetytalouteen liittyviäkin artikkeleita jokusen vuosien mittaan. Ajatukseni ovat pääosin pyörineet tieliikenteen parissa, jolloin olen pitänyt vedyn käyttämistä metanolin valmistamiseen mahdollisesti parempana reittinä kuin vedyn käyttämistä ajoneuvoissa. Metanolin jakelu sujuisi nykyisen bensiinijakelun kaltaisella järjestelmällä ja metanolia voisi käyttää liike-energialähteenä niin pollttomoottorissa kuin sähköautossakin. Ei nyt kuitenkaan näyttäisi tämä metanolitalous saavan ilmaa siipiensä alle.

Vetytalous taas on saamassa ilmaa siipiensä alle (Linkki). Kauppalehden artikkelin mukaan Airbus on ottamassa vetylentokoneet käyttöön muutaman vuoden sisällä. Lentoliikenteessähän vedyn eittämätön etu, eli suuri energiatiheys, on parhaimmillaan. Nestevedyn vaatima erityistankki toki hieman syö tuota etua, mutta ilmeisesti lentokoneissa ei kuitenkaan liikaa. Henkilöautohan voi olla parkissa kuukaudenkin, jolloin vetyä poistuu tankista lämpövuoden vuoksi, mutta liikennelentokoneet ovat normaalisti jatkuvassa käytössä.

Vetyä aiotaan Airbusilla käyttää ensisijaisesti polttoaineena ja vasta toissijaisesti sähkön tuotantoon. Tämä suhde saattaisi muuttua potkurilentokoneissa, joita voisi käyttää lähiliikenteessä. Vetytankki ja polttokenno olisivat akkua kevyempiä kannettavia sähkölentokoneessa.

Eräs syy, miksi olen ollut varsin epäileväinen vetytalouden suhteen, on se, että elektronien jakelu on jo järjestetty sähköverkossa kautta maan ja maapallonkin, vedyn jakelujärjestelmää ei ole juuri ollenkaan. Sikseen vetyputkien veto joka talouteen ei olisi fyysisesti mahdotonta, mutta monella tavalla kannattamatonta. Elektroni liikkuu selvästi vähäisimmin häviöin kuin vetykaasu. Vaan tässä Airbus-järjestelmässä on tavallaan ratkaistu tuo jakelujärjstelmäkin. Nimittäin lentolinjan molemmissa päissä tarvitaan vetytankkausasema, muttei muualla. Jakeluverkoston rakentamiskustannukset jäävät varsin vähäisiksi verrattuna henkilöautojen tarvitsemaan jakeluun.

Jos Airbus saa muutamille lentokentille vetyasemat, sen vetylentokoneet voivat lennellä melko sujuvasti alkuvaiheessa noilla rajallisilla reiteillä. Hyvässä lykyssä uusi tekniikka saa räjähtävän suosion ja vetyasemat tulevat kaikille isoimmille lentokentille ympäri maapalloa. Siltikään jakeluasemien rakentaminen ei olisi aivan jätti-investointi, ehkä samaa luokkaa kuin Suomen kokoisen maan vetyasemaverkosta henkilöautoille.

Vetysasemaverkoston laajentaminen lentokentiltä bussivarikoille ei olisi sitten enää valtava harppaus, lähinnä saman mallin kopiointia ja skaalausta. Bussien osalta vedyn polttomoottorikäytöstä ei koituisi nähdäkseni suurta etua, vaan vasta polttokennojärjestelmä toisi selkeän etulyönnin: naftan tankkausnopeus ja akkuauton päästöttömyys liikenteessä.

Mikäli vedyn menekki kasvaa, sitä aletaan tuottaa yhä enemmän. Ydinvoimalan sähköllä tuotettuna vety olisikin melko vähähiilinen polttoaine koko elinkaarensa osalta. Toki vetyä voisi tuottaa myös pelkästään sattumaenergialla, kuten tuulivoimalla, mutta tällöin vetyaseman tuotanto olisi varsin vaihtelevaa. Tämä taas antaisi huonomman tuoton tehdylle investoinnille.

Linkkejä aiheeseen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetytalous (Linkki) Wikipedian laajahko artikkeli, jossa lentokoneetkin on mainittu.

https://media.daimler.com/marsMediaSite/en/instance/ko/The-future-has-arrived-World-premiere-of-the-Mercedes-Benz-Citaro-FuelCELL-Hybrid-bus.xhtml?oid=9271703 (Linkki) Juttua hybridivetybussista (englanniksi).

Advertisement

8 responses to “Vetytaloudesta myönteisiä uutisia

  1. Vedyn valmistaminen vedestä elektrolyyttisesti kuluttaa sähköenergiaa n. 50 kWh/kg vetyä. 1 kg:ssa vetyä on energiaa 40 kWh. Onko taloudellista järkeä? Vetyä voidaan tehdä myös maakaasusta, mutta tällöin vapautuu vastaava määrä hiilimonoksidia. Miksi ei käytettäisi maakaasua sellaisenaan polttoaineena?

    Tykkää

    • Vähän on vaikea keksiä missä maakaasusta valmistettu vety olisi liikennepolttoaineena parempaa kuin metaani itsessään. Vaan sitten kun mukaan tuodaan polttokenno, niin metaani ei sovi siihen.

      Elektrolyyttisesti valmistettu vety ei siis ole alkuperäistä energiaa, vaan energian siirtomuoto tjsp. Lentokoneissa se saattaisi silti olla parempaa kuin akkuihin pakattu sähkö. Busseissa hyöty tulisi ehkä vain nopeammassa tankkauksessa verrattuna akkusähköön.

      Tykkää

  2. Minulla on takaraivossa sitkeä ’tieto¨ tai luulo, et on polttokennoja joihin sopii mm. metaani eli maakaasu. Ja siksikään mie en ole ollut vetyinnostunut.

    Tykkää

    • matkailuautopuolella on näkynyt kaupallisia piensähköpolttokennoja, jotka käyttävät metanolia. Kyse varmaan siitäkin, ettei matkailuautoon kannattaisi kallista nestevetysäiliötä asentaa, kun
      1) vetyä ei ole joka leirintäalueella saatavilla
      2) tankattu vety saattaisi hävitä puolenkin vuoden tauon aikana.
      Tuskin se metanolipolttokenno on mitenkään polttokennona vetypolttokennoa parempi.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.