Toiveiden mukainen havaintojen valikointi


Toiveiden mukainen havaintojen valikointi on hyvinkin inhimillistä ja politiikassa miltei vakiotoimintaa. Tieteessä se kuitenkin johtaa vinoon kokonaiskuvaan, jossei täysin vääriin johtopäätöksiin.

Ilmastotieteessä vaarana on nähdä uhat suurempina kuin ne onkaan. Esimerkiksi jääkarhujen pitäisi jo kärsiä ilmastonmuutoksesta, mutta mikään luotettava mittaus ei ole vielä todistanut, että jääkarhujen lukumäärä globaalisti laskisi. Tässä siis vaarana on poimia toiveenmukaisia havaintoja esimerkiksi suppeilta alueilta, missä jääkarhut ovat vähentyneet.

Mallinnukset ovat myös vaarallisia toiveiden luojia. Jos malli ennustaa, että syklonit lisääntyvät Atlantilla, niin silloin sitä helpostikin pyritään löytämään todisteita tälle mallin ennusteelle, vaikka se mitä ilmeisemmin onkin väärä. Sitten jos havaitaan, ettei se ihan niin näyttäisi menevänkään, voidaan kaivella tilastoista jokin korrelaatio, vaikkapa sitten voimakkaampien hurrikaanien yleistyminen, jolla liu’uttaen korvataan virheellinen ennuste niin ettei korjausta huomatakaan.

Vaan eipä ilmastotieteen valtavirtatuloksiin skeptisesti suhtautuvat ole mitenkään rokotettu otsikossa mainittua vaivaa vastaan. Ehkä jopa päinvastoin, ovat herkemmin löytämässä vahvistuksia toiveilleen.

Yllä oleva tuli mieleeni WUWT-sivuston artikkelista (Linkki), jonka kirjoitti vieraskynäilijänä David Archibald (Linkki). Artikkelissa kytkettiin auringon koronan jäähtyminen ja eteläisen pallonpuoliskon ilmaston jäähtyminen maapallolla yhteen, toki enempi kysellen, että onko syytä huoleen. Kirjoittaja ei vaikuta astrofysiikkaan tms. tieteellisesti perehtyneeltä, jos en toki minäkään ole. Silti viikkojen aikajänteellä tehty havainto ja auringon vaikutuksen kohdistuminen pimeämmälle pallonpuoliskolle sai epäilykseni heräämään. Kunniaksi WUWT-sivustolle, ko. artikkelin kommenteissa on asiallistakin kritiikkiä. Mm. sanotaan, että auringon säteilyn vaikutuksen mittarina maapallolla on TSI, eli havaittu kokonaissäteily ilmakehän yläpuolella.

Kuva 1 kertoo TSI:n ja maapallon pintalämpötilan ytteistä historiaa yli 100 vuoden ajalta. Tiheärytmiset vuosiarvot eivät kovin selvästi mene samaan tahtiin, mutta 11 vuoden keskiarvoissa on samaa trendiä 1800-luvun lopulta jonnekin 1960-luvun tietämiin. Tämähän ei aukottomasti todista, etteikö auringon koronan lämpötilalla olisi vaikutusta eteläisen pallonpuoliskon lämpötilaan, mutta ainakin minä odottaisin lisänäyttöjä.

Kuva 2 on kertomassa, että globaali päivälämpötila näyttäisi vaihtelevan viikon sisällä helpostikin 0,2 astetta suuntaan tai toiseen, joskus molempiin. Eipä sillä, tuon Moyhunkin esityksen mukaan nyt (tai tarkemmin viime päivinä) on ollut globaalisti viileämpää kuin viime kuussa keskimäärin. Se vain tästä puuttuu, että tietäsin tämän olevan koronan lämpötilan funktio.

Aihetta selatessani törmäsin joukkoon sivuja, joista jonkinlainen kokoelma alla linkkeinä.

http://joannenova.com.au/2016/02/new-science-22-solar-tsi-leads-earths-temperature-with-an-11-year-delay/ (Linkki)

https://tallbloke.wordpress.com/2017/04/10/a-swelling-volume-of-scientific-papers-now-forecasting-global-cooling-in-the-coming-decades/ (Linkki)

https://www.skepticalscience.com/solar-cycles-global-warming.htm (Linkki)

https://notrickszone.com/2018/05/21/scientists-have-found-the-missing-link-from-sunspot-activity-to-cosmic-rays-clouds-to-climate-change/ (Linkki)

 

 

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.