Ilmastopolitiikka perustuu vanhentuneisiin ja epätarkkoihin malleihin?


Nyt pukkaa uutta ilmastomallinnusta, Phys.org uutisoi (Linkki). Uuden mallin lanseeraaminen jo itsessään kertoo, että vanhoissa malleissa on puutteita. Ainakin, mikäli uskomme uutta Matthesin ja kumppaineiden tutkielmaa (Linkki):

Current climate models participating in Climate Model Intercomparison Projects (CMIPs) are designed for (multi)centennial simulations and hence traditionally have a coarse, i.e., 1–2, resolution in the atmosphere and the ocean, restricting their reliability in particular on regional scales. 

Suomeksi:

Nykyiset CMIP-vertailuprojektiin osallistuvat ilmastomallit ovat suunniteltu (moni)vuosisataiseen simulaatioon ja niissä on siten perinteisesti karkea, siis 1…2 koordinaattiasteen tarkkuus ilmakehälle ja merelle, mikä rajoittaa niiden luotettavuutta erityisesti alueellisella tasolla.

 

Kuva 1. Alkuperäinen kuvateksti:
” Figure 2: Some long-standing biases in climate models are reduced in the nested FOCI configurations. One of the common biased quantities is the simulated sea surface temperature (SST) in current climate models at standard resolution (a,d). While in the northern North Atlantic SSTs are too low, SSTs in the equatorial tropical Atlantic are too high. Climate models participating in the current phase of the climate model intercomparison project (CMIP5) share these flaws with similar magnitudes as in FOCI, up to -6˚C and +6˚C, respectively. Increasing the ocean resolution from 1/2˚ to 1/10˚ in the two nested FOCI simulations substantially reduces both biases, most pronounced the North Atlantic cold bias (b,e).
11/06/2018 Created by Jan Harlaß”
Lähde: https://www.esm-project.net/news/news/detail/News/high-resolution-ocean-nesting-within-a-flexible-model-infrastructure/

Kuva 1 kertoo, miten meriveden lämpötilavirhe pienenee uudessa mallissa vanhaan verrattuna useilla asteilla pahimpien virheiden kohdalta.

Uudessa mallissa käytetään siis pienempiä laskentaruutuja, mutta koska tämä syö laskentatehoa, tämä on toteutettu optimoidusti nesting-menetelmällä, suomeksi porttaittaisella tarkkennuksella.

Ilmastopolitiikan toteutus ei voine perustua aivan viimeisimpään tutkimustietoon, koska päätöksentekoprosessikin vie aikaa. Tämä vaikuttaa viheliäiseltä ongelmalta, koska vanhentuneeseen tietoon perustuvat toimenpiteet ovat todennäköisesti tehottomampia kuin olisi uusimman tiedon perusteella tehdyt toimet. Eräs ratkaisu tähän olisi jakaa taakka tasan kaikille, eikä sallia vapaamatkustajia vapaan saastutuksen vyöhykkeellä. Tällöin vähän heikomminkin tehoavan toimenpiteen laskennallinen tappio ei kaatuisi niiden päälle, jotka yrittävät jotain tehdä yhteiseksi hyväksi.

Koska Suomi ei pääse määräämään muiden maiden ilmastopolitiikan linjaa, enkä usko esimerkinkään vaikutukseen, näkisin taloudellisen varovaisuusperiaatteen hyväksi meille. Toimenpiteemme pyrkisivät siihen, että olemme globaalissa keskikastissa absoluuttisesti mitattuna ja pohjoinen ilmanala huomioituna. Absoluuttinen mittaaminen huomioisi siis tilanteen suurinpiirtein vuodesta 1 alkaen, eikä vuodesta 1990 laskettuna. Jäkimmäinen tapahan mitätöi paljon siitä hyvästä, mitä olemme jo aiemmin tehneet. Onhan se täysin epäreilua, että jos maa A on historiassaan hävittänyt metsänsä ja nyt vähän metsittää, että se laskettaisiin suuremmaksi ilmastoteoksi kuin Suomen metsänhoito.

On myös huomioitava, että useat lämpenemisen vaikutukset ovat nimenomaan Suomessa positiivisia, joten pienoisjääkauden haalimiseen satsaamamme resurssit ovat omaan jalkaan ampumista.

Globaalia ilmastoa kuormittavan maahanmuuton hillintä lämpimiltä vyöhykkeiltä Suomeen tulisi myös ottaa ilmastopolitiikkamme erääksi toimintalinjaksi. Jos Suomen asukasmäärä lähtisi laskuun, niin sehän olisi ilmastoteko.

 

Linkkejä aiheeseen

https://www.esm-project.net/news/news/detail/News/high-resolution-ocean-nesting-within-a-flexible-model-infrastructure/ (Linkki) Artikkeli mallin kehityksestä vuodelta 2018.

https://pdfs.semanticscholar.org/4181/6b45d8e2675bcd7f82ea10bb30af1b8c3b78.pdf (LinkkiPDF) HESPO-vesistömallissa on käytetty samoja laskentamenetelmiä kuin viitatussa artikkelissa.

 

One response to “Ilmastopolitiikka perustuu vanhentuneisiin ja epätarkkoihin malleihin?

  1. Edellisessä jutussasi harhailit matematiikassa. Hyvä.
    Meillä maallikoilla on usein yksinkertainen maalaisjärki-käsitys, että luvut ja lukusarjat ja niistä tehdyt tilastot on ikäänkuin tasan tilanne ’loputtomasta’ maailman todellisuudesta. Tosiasiassa moninaiset, ellei useimmat luonnonilmiöt ja mittausasetelmat onkin tavalla tai toisella rajallisia. Mittauksen ja sen tulos, voi olla niin, ettei ylä tai alapäässä voida ylittää joitain arvoja. Syynä milloin mikäkin. Ja olisi toivottavaa, että tutkija ymmärtäisi tämän. Aina voi toivoa.
    Mittauksista kootttu tilastoaineisto on myös niin, että siinä aineiston arvot ’törmää’ eri syistä mittauksista johtuviin esteisiin. Tulokset voivat olla keskiarvoon nähden ’viistot’, toisella puolen on enempi arvoja kuin toisella. Jne.
    Epäilen, että mm. ilmastotiede malleineen on pullollaan ajatuksia jatkuvista lukusarjoista, vaikka oikeasti niissä olisikin vaikkapa ihan fysikaalisia hidasteita tai peräti esteitä. (No, monia, jotain jarruja on varmaan mukana.)

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.