Kaamea monimuotoisuus-tuhoko?


Vieraskynä: Vesa Tanskanen

HS kirjoitti jälleen jälleen monimuotoisuuden katouhasta. Otsikko oli ’Joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen’. https://www.hs.fi/paivanlehti/13052020/art-2000006504985.html

Kirjoituksissa pohjattiin moninaisiin korkea-arvoisiin biologia-alan tiedemiehiin ja tutkimus/kartoituksiin. Nyt kommentoin ei vain tätä juttua, vaan myös tätä tulvaa vastaan vasta argumentein.
Nämä biologistit eivät varmaankaan ole kuulleet koskaan Darvinin evoluutioteoriasta. Tai oikeastaan he eivät ole sen evoluution sisäänrakennettuja seurauksia edes ajatelleet. Jos ja kun lajit jatkuvasti kilvottelevat elintilastaan toisia lajeja ja myös omia kilpailevia lajikumppaneitaan vastaan, kehittyen, runsastuen, supistuen jne, niin väistämättä:

* Vain  osa on hyvin runsaslukuisia menestyksessään ja aikansa ja
* Vastaavasti osa esim 9-30 % vastaavasati kamppailee kulloisissakin oloissa säilymisestään voimallisesti.
* Säilymisestään tai yhtälailla oman voittokulkunsa aloittaakseen.

Lajin tilanne jatkuvasti muuttuu, kun ympäristö, sen lajikirjo tai vaikkapa lämpötila muuttuu. Jne. On monta muuttujaa maailmassa. Maailma ei ole Jumalan luoma muuttumattomaksi tarkoitettu, Greenpeace-WWF:n vakioima, kuten monet arvon biologistit tuntuvat luulevan.
Jutun biogolistiproffat: ”Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta olisi keskeistä, ettei mikään ihmistoimi saisi enää johtaa luonnon monimuotoisuuden lisäheikennyksiin.”  Näin he haluavat nähdä ja asetella, asetella asiat johonkin tarpeeseen.     Tosiasiassa:
– Suomen monimuotoisin luonto on juurikin Helsingissä, missä ihmistoiminta on ollut suurinta. Ihmisten moninainen mylläys on johtanut monimuotoisuuden reippaaseen kasvuun.
– Suomen luonto yleensäkin on nyt kaikkein monimuotoisinta sitten jääkauden. Älkäätten vääristelkö sitä.
Valitettavaa, jos meille koulutetaan liikaa eri alojen oppineita, joille ei sitten löydy selkeitä töitä.  Ja jotka sitten käyttää lahjojaan ja vaikkapa monimuotoisuutta keppihevosena vaikka mihin.
Tragikoomista on, että moninaisten toimijoiden, myös luonnonsuojelijoiden, erityisesti paikallisten, toimesta moninaiset asiat on maailman luonnossa ja yhteiskunnissa parantuneet  roimasti. Nyt suuret luonnonsuojelun keskustekijät palkollisineen haluaa jopa kääntää kehitystä taakse päin ohjaten huomion vaikkapa kuviteltuun ’ihmisvaikutteiseen hiilidioksiidivetoiseen ilmastonmuutokseen’. Ja taantumukseen kenties ymmärtämättömyyttään.

4 responses to “Kaamea monimuotoisuus-tuhoko?

  1. Evoluutioteorialla ei ole mitään osuutta kyseisessä asiassa. Evoluutio on vähintään 100.000 vuoden mittakaavassa toimiva ilmiö. Sadan vuoden aikana tapahtunut ilmastonmuutos ei johda mihinkään evoluutioon lajien kohdalla. Kyseessä on globaali ekosysteemimuutos mitä luonto ei ole aikaisemmin kokenut – ehkä suuren meteoriitin putoaminen Maahan olisi vastaava tapahtuma. Luonto pystyy sopeutumaan pienialaiseen elinympäristömuutokseen nopeastikin (esim. avohakkuu) niin, että toiset lajit korvaavat entiset tällä alueella. Tämä ei ole evoluutiota eikä sen kilpailua. Toiset lajit kestävät ympäristönmuutosta paremmin kuin toiset ja tästä seuraa biodiversiteetin köyhtymistä. Nopea ilmastonmuutos tuhoaa maapallolta mittaamattoman arvokasta geeniperintöä lopullisesti ja tähän ihmiskunnalla ei ole minkään ”jumalan antamaa oikeutusta”. Artikkelin sanoma on siis vahvasti pielessä.

    Tykkää

  2. X: Kuvasin sitä, että evoluution oppien mukaan joku 9 %:n ja paljon isompikin uhanalaisuus on ihan normaalia, suorastaan evoluution systeemiin sisäänrakennettua. Siis, tajuatko, ihan normaalia. Ei ihmisen keksimän tuhon tuoma, vaikka sekin satunnaisesti pienin paikoin toki välillä toteutuu.

    Y: ”… minkään jumalan antamaa oikeutusta”. Näinpä, niin niinhän se on: Kukin laji pallollamme yrittää epäröimättä vallata niin suuren siivun maailmaa kuin se vain strategiallaan kykenee. Ja Greenpeace/WWF-klaanilaiset haluavat asettaa tämän ahneen egoistisen luonnon jumalaiseksi. Ei ne lajit kysy muiden jumalien lupaa, ei ainakaan ihmisten keksimien jumalien. Sen sijaan luonnon kukin laji on alkuvoimaisesti jumalallinen, oikeutettu kaikkeen, mihin kykenee. Se on osa evoluution sisään rakennettuja ominaisuuksia.

    Tykkää

    • Vesa Tanskasen sähköpostiviesti (koska jotain häikkää tekniikassa?):
      Jatkoa:

      A: Kyllä. Olet oikeassa arvon Punkari, siinä, että siinä missä pikkuisten lajien evoluutio voi olla vaikka kuinka tyrmistyttävän nopeaa, niin isojen, hitaasti lisääntyvien lajien merkittävä evoluutio helpostikin kestää jopa mainitsemasi 100 000 tuhatta vuotta tai paljon enemmänkin. Näistähän lasten koulukirjat meille kertoo useinkin. Vaikkapa lienee osoitettu, että nykyhevosen esi-isät oli jotain pienen ’koiran’ kaltaisia 30-40 mijoonaa vuotta sitten. Valaat oli jotain myyrien kaltaisia maaeläimiä aikanaan. Jääkarhun syntyiästä mm. keskustellaan, oliko se esim. 150 000 vuotta vaiko plus/miinus jotain.

      B: Evoluutioon pakottava olosuhdemuutos on vaikka kuinka usein tapahtunut jopa ihan hetkessä. Vaikkapa tulivuorenpurkaus tappaen kilpailijat. Tai tsunami. Tai suon palanen, mikä ihan vaan sattumalta kelluu uusille kaukaisille Galapagos-saarille. Tai mannermaan nousu/lasku, joka muuttaa totaalisesti isonkin alueen vesien virtaaman toisaalle kuivattaen toista aluetta ja kostuttaen toista.

      C: Tuhon suuruuden kästytys riippuu hyvinkin paljon mitä elementtejä katsotaan. Suomessa esimerkiksi n. sadan vuoden aikana 1850-1950 välillä hyvin monia riista- ym eläimiä metsästettiin tai suorastaan tuhottiin tuholaisina sukupuuttoihin tai niiden partaalle. Samaan aikaan kuitenkin maanviljely ja karjanhoito laajeni suuresti. Paljon tehtiin viljelys/karja-tiloja aarnimetsiinkin. Silloin levisi sulo Suomeemme suuri joukko näistä aloista hyötyviä lajeja. Ja nyt niiden katoamista pidetään suurena surkuna ja monimuotoisuuden köyhtymisenä. Samoin noina vuosina alkoi Suomen metsien mahtava vankistuminen vastoin alkuperäiskansojen tahtoa ja taitoa. Metsiähän oli paitsi hyötykäytetty laajasti, niin myös ihan vaan haaskattu ja olihan metsäpalot ja-kulotkin silloin ihan tavanomaisia. Ja toki oheislaijitkin aina muuttui olosuhteiden muuttuessa. Soitakin alettiin hyötykäyttää aiempaa enemmän ja tehdä niistä peltoja tai ainakin metsää. Ja kas, taas muuttui lajikooste rikastuen tulokaslajien ansiosta.

      D: Ihmisen mylläämistä pikkupaikoista saatetaan kirjoitaa jättimäisin otsikoin. Olkoon vaikkapa Talvivaara-episodi esimerkkinä keskisuuresta pienestä episodista. Vietnamin sota voisi olla esimerkki suuremmasta ihmisvaikutteisesta episodista. Kumpikin niistä osaltaan on vain rikastuttanut monimuotoisuutta. Niin kauheaa kun monilta osin onkin ollut.

      XYZ: Suomeenkin oli perustettu ’ojituskomissio’. Sinne palkattiin kosolti väkeä ja se myös työllisti moninkertaisesti muitakin maakunnissa. Kun järkevästi soveltuvat suot oli ojitettu järkevin perustein, niin ’ojituskomission’ töiden jatkuminen vaati keksimään aina vaan uutta ojitettavaa ja perattavaa. Onneksi hommat pantiin sittemmin suuresti säppiin: Kulua ja oheistuhoa alkoi tulla enemmän kuin hyötyä. Iso osa ’ojituskomission’ väestä pelastautui ympäristöhallintoon. Siellä he Greenpeace/WWF-klaanilaisten yhteenliittymänä edelleen aiheuttaa tuhoa siinä missä toki jotain hyötyäkin. Nyt ojituskomission hengen voimalla meitä talutetaan taistelemaan ihmisvaikutteista hiilidioksidi-vetoista ilmastomuutosta vastaan.

      PS: Ja kiitos kirjastaisi ”Suomi avaruudesta” silloin ennen. Silloisena lappeenrantalaisena erityisesti toki pidin kuvasta Etelä-Karjala/NL raja-alueelta. Sen avulla mm. mainostin Suomen Luonto-lehteä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.