Etelämantereen ennätyslämmöistä ja vähän muustakin


Kuva 1. Antarktiksen nimeimaa. Kuvaajaviite:
By Gi – Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=16198770

Nyt on uutisoitu yli 20 celsiusasteen ennätyslämpötiloista Etelämantereen alueelta (Linkki). The Guardian on laatinut laajemman artikkelin asiasta (Linkki). Sitten on P Gosselin alkanut epäilemään ennätystä NTZ-sivustollaan (Linkki). Epäily perustuu Marambion mittausaseman mittaustuloksiin, joissa ennätystä ei näy. Marambio on kuvan 1 kartallakin näkyvä Argentiinan ympärivuotisesti käyttämä asema. Aseman sijaintipaikka, Seymoursaari, on kaareutuvan niemimaan itäpuolella, jokseenkin mantereisesta kärjestä etelään.

Eipä tuota ilmenevää eroa pysty tällä kirjoitustuolista varmistamaan puoleen tai toiseen, mutta Guardianin artikkelissa on maininta etäluennasta: ”Scientists, who collect the data from remote monitoring stations every three days…” Jos katsoo karttaa, niin Brasilian mittausasema on Kuningas Yrjön saarella, toisella puolella niemimaata. Mittaustulosten julkistajahan oli brasialainen Carlos Schaefer. Voisiko tulos ollakin etäluettu sieltä tai ehkä vielä jostain muusta paikasta?

Mittausennätysten varmistaminen vie aikaa kuukausia, kirjoittaa The Irish News  (Linkki). Olettaisi tuossa ajassa selviävän, mistä oli mitattu ja mikä oli tulos.

Että lämmintä on Etelämantereella ollut, sitä ei kiistä Gosselinkaan, koska Esperanza-aseman mantereinen ennätys, 18,3°C, ei ole hänen kritiikinsä kohteena. Tämä Argentiinan asema sijaitsee aivan niemimaan kärjessä.

Huomautetaan nyt sekin, että vielä voimassa olevan alueen lämpöennätys on Signynsaarelta, 19,3°C. Tämä saari on n. 500…600 kilometriä koilliseen niemimaan kärjestä kuuluen Eteläisiin Orkneysaariin, eikä se näy kuvassa 1.

Etelämantereen lämpötilakehityksestä on ollut usemmanlaista tietoa liikenteessä. Otin netistä sarjan Nasan tarjoamia keskilämpötilakarttoja eri vuosijaksolta.

Kuva 2. Etelämantereen lämpötilakehitys vuosina 1982…2004 Nasan mukaan. Lähdesivu: https://earthobservatory.nasa.gov/images/6502/antarctic-temperature-trend-1982-2004

Kuva 3. Etelämantereen lämpötilakehitys vuosina 1957…2006 Nasan mukaan.

Kuva 4. Etelämantereen lämpötilakehitys vuosina 1981…2007 Nasan mukaan. Lähdesivu: https://earthobservatory.nasa.gov/images/8239/two-decades-of-temperature-change-in-antarctica

Minusta on hieman outoa, että vahvalta näyttävä viilenemiskehitys häviää muutaman vuoden muutoksella aikaikkunassa (kuva 3 10 vuoden muutosasteikolla, mutta kuvat 2 ja 4 yhden vuoden muutosasteikoilla). Tästä asiasta näyttäisi olleen jotain kiistaakin (Linkki). Olisin käyttänyt lähemmäksi nykyhetkeä ulottuvia kuvia, mutta niitä nyt ei vain tuntunut olevan tarjolla. Liekö Trump leikannut rahoitusta? Joka tapauksessa noista yli 10 vuotta sitten päättyneistä kehityksestä voinee sanoa, ettei etelänapa lähiympäristöineen ole tuolloin ollut selkeästi lämpenemässä, mutta läntinen Etelämanner aivan ilmeisesti on ollut.

Mitä sitten Eteläisen mannerjään uhkailtuun sulamiseen tulee, niin juuri kukaan ei ole väittämässäkään, että jäätikön ja lämpimän ilman kosketus olisi sulamisen pääsyy. Etupäässähän nuo mannerjäätiköt ovat pinnaltaan pakkasen puolelle. Lämpöä tulee merestä jäähyllyjen alapintaan. Kun jäähyllyt ohenevat ja väistyvät, mannerjäätikkö pääsee paremmin valumaan rannikolle päin, ainakin läntisellä Etelämantereella. Tuo alue on kaiken lisäksi vulkaanista, jolloin kallio-jää-rajapinta saattaa olla laajoilta aluelta lämpimämpi kuin vakaalla pohjalla olisi ja samalla sitten jääkin on liukkaampaa. Ihan vaan esimerkkinä keskemmältä Etelämannerta, Vostok-järven pohjalla oletetaan olevan vulkaaninen savuttaja (Linkki). Ilman lämmönlähdettä suljetun tilan veden määrän voisi olettaa vähenevän ajan funktiona. Onhan mannerjää kylmää syvältäkin.

”Lämmin” merivesi, joka sulattaa jäähyllyä, on lähellä nollaa (Linkki). Meriveden jäätymispistehän on n. -2°C ja tuossa artikkelissa sanotaan, että lämpötila on parisen astetta jäätymispisteen yläpuolella. Lämpö saattaa olla kotoisin osaltaan meren pohjasta, mutta laajemmalta alueelta napaa kiertävän syvän meriveden tuomana  (Linkki). Linkin kuvassa siis ”circumpolar deep water”.  Muitakin lämmönlähteitä voinee olla.

Yksittäisistä ja rajallisista havainnoista ei voi päätellä ilmaston lämpenemistä, mutta kun mitattu globaali vuosittainen keskilämpötila on mittausten kaikkien aikojen huipun tuntumassa, niin kyllä silloin sekä Suomen lämmin talvi että samanaikainen Etelämantereen ”helle-ennätys” ovat linjassa.

Linkki aiheeseen

https://en.wikipedia.org/wiki/Circumpolar_deep_water (Linkki)

 

20 responses to “Etelämantereen ennätyslämmöistä ja vähän muustakin

  1. Etelämantereen jäätikön dynamiikka on monen asian summa. Kaikilla jäätiköillä niiden pohja on osittain sulavassa tilassa. Syynä tähän on paineen, liikekitkan sekä johtumisen kautta pohjaan muodostunut lämpö. Vulkaaninen lämpö on varsin paikallista. Lämmön johtuminen jäätä pitkin on varsin hidas prosessi ja se näkyy vain jäätikön reunoilla. Liikekitka taas lisääntyy lumisateen lisääntyessä ja ilmaston lämpeneminen (lisääntynyt haihdunta) on nostanut sademääriä. Lisäksi ilmaston lämpeneminen pienentää jäähyllyjä joiden pääjäätikköä tukeva vaikutus vähenee ja virtaus kohti jäätikön reunoja kasvaa. Tämä taas aiheuttaa feedback-ilmiön missä sulavan pohjan osuus kasvaa ja virtaus nopeutuu.
    Juuri nyt en pysty tarkistamaan tarkkaa lukua mutta muistaakseni 28% Etelämantereen jäätiköstä on sulavapohjaista. On laskettu, että varsin pieni lisäys tähän voi laukaista jäätikön romahduksen eli yhtäkkiä nopeutuvan jään virtauksen (vastaa vuoristojäätiköiden surge-ilmiötä). Merenpinnan kohoamisen mallinnuksissa tämä aiheuttaa nopean taitteen kohoamisen nopeuskäyrässä. Ongelmana on se, että tällaisen romahduksen alkamisen ajankohtaa ei pystytä kovinkaan hyvin ennustamaan. Luotettavimmat mallit (esim. Coloradon yliopisto) ennustavat merenpinnan kohoavan ainakin 1,2 m vuoteen 2100 mutta mahdollisesti huomattavasti enemmän.

    Tykkää

  2. Mikko, Länsi-Antarktiksen tapauksessa on hyvä mainita että WAIS:n mannerjäätikkö makaa pääasiallisesti merenpohjassa joka viettää kohti mantereen keskustaa. Tämä tekee suuresta osasta jäätikköä rakenteellisesti epästabiilin ja mahdollistaa niiden nopean hajoamisen jos jäätiköiden vetäytymisessä mennään yli tipping pointtien. Tällä hetkellä lähes 25% WAISin jäätiköistä on epästabiilissa tilassa eli vetäytymässä. Prosessin epälineaarisuudesta yms. johtuen on hyvin vaikeaa ennustaa milloin ko. tipping pointit mahdollisesti ylitetään peruuttamattomasti.

    https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2019GL082182

    Tykkää

  3. Asiantuntevaa keskustelua mannerjäätiköistä. Vähintäänkin täydentää artikkeliani, jos ei korjaa virheitäkin.
    Uusien kommenttoijien viestit ja linkkejä sisältävät viestit jäävät tarkastukseen, joka taas on minusta kiinni, milloin huomaan hyväksyä. Valitan viivettä.

    Tykkää

  4. Täällä meilläpäin vastaavien leveysasteiden lämpöennättykset ovat pitkälti yli 30 asteen., joten ei mielestäni kannattaisi mitään katastrofiskenarioita povailla.

    Tykkää

  5. Onpa kiva olla likimain samaa mieltä Punkarin kanssa ensimmäisen kappaleensa monesta lauseesta. Mutta väite: ” Lisäksi ilmaston lämpeneminen pienentää jäähyllyjä, joiden pääjäätikköä tukeva vaikutus vähenee …”, on ihan höttöä. No toki snadisti, siis pikku pikkuisesti tukee. Kuka manipulaattori sen meemin lie keksinytkään ja monet sitä toistaa. Ikäänkuin irtonainen korkkipala, tukisi, estäisi mitään virtausta. Toki pullon suuhun tiukasti puristettu korkkipala estää viinin paineiden purkautumista ja kuohuviinin ystävien voi olla helppo niellä selitys. Ne kelluvat jäähyllyt ei ole periaatteessa missään kiinni, mutta periaatteessa toki saaret ja särkät voi niiden tilaa rajata ja hidastaa aikansa. Siellä missä on saaria ja särkkiä.

    Voisimme myös arvioida, että jäätikkö virtaa sitä voimakkaammin, mitä enemmän on ensin lunta ja sitten siitä kasautuvaa jäätä kertyy jäätikön muodostumisalueella. Silloin ihan itse jäätiköiden perusliikevoima, eli painovoima painaa, liuuttaa jäitä alemmas ja meriä kohti.

    Arvelisinpa, että jos puhutaan virtausnopeuksista tai -määristä, niin se mitä mahdolliset, ja monasti historiassa tapahtuneet voimakkaat lämpenemisvaiheet aiheuttaa, on vain ehtyvän painepannun hiipuvaa pikkupihinää. Kun on niin, et jos kun peruspaine paine ehtyy, niin jäätiköt sulaa paremminkin pääsääntöisesti paikoilleen. Vedet toki virtailee minne virrannetkaan. Arvaillaanko ylämäkeen vaiko alamäkeen.

    Tykkää

  6. Vesa, se että jäähyllyt tukevat jäävirtoja johtuu pääasiassa siitä että saaret, särkät ja lahtien reunat aiheuttavat kitkaa ja jos jäähylly hajoaa tai ohenee ko. vastustava kitka vähenee. Ja toiseksi jäähyllyn oheneminen ilmankin kitkan vähentymistä aiheuttaa jäätikön nk. grounding linen vetäytymistä sisämaahan päin, mikä vauhdittaa sitä syöttäviä jäävirtoja. Tästä on paljon suoria havaintoja. Tässä yhteenvetoartikkeli – se on maksumuurin takana mutta tänä päivänä se on helppo kiertää.

    https://www.nature.com/articles/nclimate2912

    Tykkää

  7. Merten lämpeneminen on kiihdyttänyt jäävirtojen vauhtia ja aiheuttanut lisääntyvää jäämassan menetystä sekä Grönlannissa että Länsi-Antarktisella. Eli toisinsanoen se mitä meressä tapahtuu vaikuttaa jäätikön massatasapainoon koko sen valuma-alueella. Tästä on hyvää mittaustietoa jo yli 25 vuoden ajalta.

    https://www.nature.com/articles/s41586-019-1855-2

    Tykkää

  8. Vesa – asia ei ole noin. Myös jäähylly on osa koko jäätikön profiilia ja vaikka hylly on kelluvana nopeammin reunaa kohti oheneva, on se silti jäätikön koko profiilia oleellisesti tukeva (ice shelf buttressing). Etelämantereen jäätikön ongelma on juuri siinä, että merenpinnan alla olevat jäätikön reunaosat voivat tulla nopeasti epästabiileiksi – eli hyllyjen antama tuki pääjäätikölle voi vähentyä nopeasti ja näin alkaa jäätikön itsetuho (collapse), jolloin jäätikkö hakee itselleen uuden matalamman profiilin.

    Click to access ice_shelf_buttressing.pdf

    Tykkää

  9. Mikko hyvä. Sanot mm. ”Etelämantereen jäätikön ongelma on juuri siinä, että merenpinnan alla olevat jäätikön reunaosat voivat tulla nopeasti epästabiileiksi – eli hyllyjen antama tuki pääjäätikölle voi vähentyä nopeasti…”
    Mikä ihmeen ongelma tämä on? Tai huolikaan. Jos kerran jään kertyminen vähentää painovoiman toimittamaa virtausta alas, niin se sitten vaan kertoo, että ehkä, ehkä jäätikön kertyminen on heikentynyt.

    Varmaan kun edellinen jääkausikikin loppui. Jos nyt on edes loppunut vielä, jota voi perustellusti kysyä. Emmehän ole päässeet lähellekään edellisen interglsiaalin lämpöjä. Miksi, onko ihminen viilentänyt toimillaan ilmastoa ? Jos näin olisi ja siihen saataisiin muutos, niin hyvä.

    Jääkauden loppuessa eri puolilla maailmaa tapahtuu kaikenlaisia tapahtumia, jotka kuvaa paremminkin jäätiköiden voiman ehtymistä eikä mukamas pelottavia virtausten nopeutumisia ym. Eli silloin varmaan monikin jäätikö reuna aina välillä suli silleen, että se alkoi kelluskella ja jopa kellui etelämmäs lämpimiin vesiin. Ties vaikka joku oikeasti kerkesi vaikka Bahaman lämpöihin asti ennen lopullista sulamistaan. Antarktiksella toki toisin päin, että kelluskeli pohjoisemmas lämpöön.

    Sehän vasta olisikin pelottavaa, että jääkausi palaisi, taas vahvistuisi. Olisihan se toisaalta ihan poikamaisen jännää, jos saisimme koti-Suomessammekin alkaa asumaan jääluolissa ja onkaloissa kaksi km paksun jään alla.

    Normaalia, että joku luova tutkija keksii jonkin kivan nimen ilmiölle, johon haluaan tutkimusrahaa, kuten (ice shelf buttressing). Näinhän se Helinä-Keijun kehittäjäkin halusi hyvällä nimellä markkinoida kivaa satuluomustaan. Olikohan se Helinä-Keiju alunperin Peter Panista vaiko Aku Ankasta, enpä muista näinkään tärkeää kuttuuri-ilmiötä.

    Tykkää

  10. Vesa, et ilmeisesti hahmota että jäätikkötutkijat eli glasiologit ovat tutkineet aihetta 100+ vuotta ja kyse ei ole todellakaan mistään meemeistä vaan mitatuista asioista jotka ymmärretään myös teoreettiselta eli mallinnuspohjalta hyvin. Jäähyllyt jarruttavat jäätiköitä ja kun hyllyt ohenevat ja grounding line vetäytyy yläjuoksulle päin, jäätikövirrat kiihdyttävät. Jos häähylly pirstaloituu kuten Antantktiksen niemimaalla on hiljattain käynyt useampaankin otteeseen, syöttävät jäätiköt kiihdyttävät nopeuttaan suuresti.

    Mitä edelliseen eemian-kauteen tulee, nyt ollaan menossa tilanteeseen jossa merenpinta todennäköisesti nousee usealla metrillä kuten silloinkin. Planeetan nopean lämpenemisen takia jäätiköt ovat poissa massatasapainosta globaalisti – mikäli lämpeneminen pysähtyisi tähän jäätiköt jatkavat silti pienenemistään kunnes uusi tasapainotila löytyy.

    Tykkää

  11. Kiitos kommentistasi M Engdahl. Kun on tutkittu 100+ vuotta, niin joko on saatu tulokset. Ainakin Al Gore sanoi näyttäessä propagandaelokuvassaan normaalia ikiaikaista jäätiköiden poikimista, että ’Science is settled’. Eli tiede on asetettu. Tarkoittiko tulkitanaan, että teoriat on varmistettu oikeiksi (teoria on oletus/oletusmalli tapahtuvasta, olevasta). Teoria mahdollisesti vahvistetaan tosiasiaksi, jos näyttöä on riittävästi. Jos näin on, miksi jatkuvasti kasvattaa tutkimusbudjetteja näihin lukemattomiin asioihin. Ja kyllä, käsittääkseni jäätiköiden ikiaikainen poikiminen on kyllä ihan varmistettua tietämystä.
    Toistan aiemmin sanomaani toisin sanoi. Jäähylly on jäätikkön tai useamman loppupää, joka kelluu meressä lopullisena kohtalonaan vääjäämätön sulaminen kera vaikuttavien lohkeamisten. Joskus saaret ja pohjariutat jarruttaa jäätikön vaellusta merille, jolloin syntyy paksujakin (esim 200 m paksuja) laajoja jäähyllyjä. Jäähyllyä vahvistaa kymmenien ellei satojenkin vuosien saatossa päälle kasautuva lumisade ja jopa vesisade, joka uppoaa halkeamiin niitä umpeen jäädyttäen. Sittenhän on lukemattomia tapauksia, olisiko enemmistö luulen, että alasvievän jäätikkövirran edessä ei ole erikoisempia saaria/riuttoja. Eli jäätikkövirta hajoaa mereen ilman erikoisempaa jäähyllyä kuvauksellisine romahduksineen, eli ikiaikaisena jäätikön poikimisena.
    Toistan myös sanani: Kiihyvät jäätikkövirtaukset eri muodoissaan yleisesti ottaen liittyvät kasvavaan jäätikköön. Ehtyvä jäätikö paremminkin hidastaa virtaustaan, sulaa entistä enemmän paikalleen. Sulavesia toki virtailee alamäkeen. Edelleen: Jos kerran on sulamassa, niin erilaiset sulamisailmöt toki kuuluu asiaan. Ei ole mikään ongelma, huoli.
    Sanot; ”Mitä edelliseen eemian-kauteen tulee, nyt ollaan menossa tilanteeseen jossa merenpinta todennäköisesti nousee usealla metrillä kuten silloinkin. ” Onko Eemian se edellinen jääkausien lyhyt lämpökaisi n. 125 000 +- vuotta sitten? Jos luonto nostaa merenpintoja tuolloisiin entisiin mittoihin, kuten otaksut jonkun mallin pohjalta kenties, niin mitä sitten?

    Tykkää

    • Korjaan vain tuon väitteesi kasvavasta ja kutistuvasta jäätiköstä. Kasvava jäätikkö on yleensä kylmäpohjainen eli se ei virtaa reunojaan kohden – profiili pysyy jyrkkänä.
      Kun jäätikkö saavuttaa tietyn massan, profiilin ja lämpöolosuhteet, alkaa jäätikön tuhoutuminen niin, että sen pohja saavuttaa laajalti sulamispisteen ja virtaus nopeutuu sekä profiili madaltuu. Isojen jäätiköiden tuhoutumisessa on suurena syynä maankamaran painuminen jään painosta.

      Tykkää

      • Korjaan vain tuon väitteesi kasvavasta ja kutistuvasta jäätiköstä. Kasvava jäätikkö on yleensä kylmäpohjainen eli se ei virtaa reunojaan kohden – profiili pysyy jyrkkänä.
        Kun jäätikkö saavuttaa tietyn massan, profiilin ja lämpöolosuhteet, alkaa jäätikön tuhoutuminen niin, että sen pohja saavuttaa laajalti sulamispisteen ja virtaus nopeutuu sekä profiili madaltuu. Isojen jäätiköiden tuhoutumisessa on suurena syynä maankamaran painuminen jään painosta.
        Vastaus:
        Sanot: ”. Kasvava jäätikkö on yleensä kylmäpohjainen eli se ei virtaa reunojaan kohden – profiili pysyy jyrkkänä.”
        Outsi, outsi. Osui, vaan kehen? Taasen puhumme epämääräisin termein, määrittelemättömin sanoin. Esimerkiksi: Kun joku ’median rakastama jäätikkötukija’ , puhuu jäätikön nopeudesta, jopa nopeutumisesta, niin tarkoittaako hän
        a) jäätikön vetäytymisen nopeutumisesta vai
        b) jäätikön etenemisen nopeutumisesta.
        Ja kumpaankin liittyen, tarkoittaenko:
        1) Massan vähentymistä
        2) Massan kasvamista
        Sulavat jäät ja etenkin niiden sulamisvedet toki voi sulamistilanteessa edetä aikansa alamäkeen ’nopeammin’ kuin etenevän, kasvavan jäätikön, sanomasi mukaan ’kylmäpohjainen’ jäätikön rintama. (?!?) Ja yksin viime jääkaudenkin aikana oli lukuisa joukko tosi laajojakin perääntymisiä ja vastaavasti etenemisiä. Vuotta 21 000 sitten ennen ajanlaskun nollausta pidettäneen edelleen huippulaajuuden aikana.
        Ehdottaisin:
        1) Lakkaa kuvittelemasta jäätiköiden leviämistä mahtavien jyrkkärinteisten jäätiköiden marssina. Vaikka niin elokuvien ja SciFi-kirjojenkin kautta on annettu ymmärtää. Se oli sitä dramatisointia.
        2) Pääosa jäätiköitymisestä on hiljaista lumisadetta laajoille alueille, joista ne ei enää sula kaikki, vaan massat alkaa kasvaa. SItten aikanaan suurimmat pikkuhiljaa alkaa paksuuntua tarpeeksi ja vähittäin valua alemmas. Laajat reuna-alueet ei välttämättä osallistu tähän valumiseen ollenkaan. Paikasta riippuen. Muistakaamme Ötzi ja lukemattomat ihmis-elämälöydöt sulaneiden jäätiköiden alta. Alempana aikanaan löytyy alavampia kohtia, joihin alkaan kehittyä suorastaan jäävirtoja edelleen hakeutuen alemmas.
        3) Nämä jäävirrat työntyvät siis alemmas, jopa suorastaan louhivat laaksoja, vuonoja syvemmiksi. Kasvaessan jäätikkö työntyy jopa merille asti vaikkapa täyttäen laajojakin merenlahtia ja merialueita. Minun mielestäni tämä on nopeutumista. Oli se jäätikön pohja vaikka kuinka kylmäpohjainen.
        4) Jos jäätikön kertyminen ehtyy, niin alkaa pääsasiassa paikalleen sulaminen, kun ei ole kertyvän jäämassan painovoimapakotetta. Eiks oo hienoa, et käytin näin etevästi ilmastotieteen pakote-sanaa? Sitä painovoimapakotetta, joka on jäätikkövirtojen päämoottori. Vesivirrat tosin velloo alamäkeen, kun jäätikkö sulaa ja vetäytyy. Mutta jäätikkö ei nopeudu vaan vetäytyy. Eiks se ole hidastumista. Vai mikä on mitä?
        5) Jos tulee aika, jolloin on jälleen menossa vetäytymisaika, jolloin jäätiköt vetäytyy, niin ne vetäytyy. Mitä sitten? Se on So what? – englanniksi. So what? Mitä sitten?
        Vesa Tanskanen

        Tykkää

      • Vesa – Jäätikkö ja sen jää virtaa jolloin massa liikkuu joko pohjaliukumisena tai jään sisäisenä deformaationa. Jäätikkö virtaa aina reunojaan kohden sillä jäällä on sille ominainen profiili ja reunan sulaminen matalammaksi korjautuu aina jään virtauksella keskemmältä. Kylmäpohjainen jäätikkö on korkeampi ja sulavapohjainen muodostaa matalampia kielekevirtoja.
        Jäätikön reuna etenee tai perääntyy ja tämä on morfologinen termi. Myös perääntyvän jäätikön jää virtaa reunojaan kohden.
        Jäätikön massabalanssi on jään muodostumisen ja sulamisen (ml. reunan poikimisen) yhtälö. Se on varsin monimutkainen laskea sillä jään virtaus on vaikeasti havainnoitavissa.
        Jäätikkö ei synny lumen sataessa tasamaalle vaan sen laajeneminen vaatii aina paksun jään etenemisen alueelle – näin kylmempi ilma jäätikön päällä lisää akkumulaatiota. Jäätikkö toimii myös sademääriä lisäävänä aivan kuten vuoristotkin mikä lisää jäätikön kasvua.
        Jäätikön koko ei ole yksin ilmaston sanelema vaan myös sen morfodynamiikan – jäätikkö kasvaa 100.000 vuotta ja tuhoutuu sen jälkeen 20.000 vuodessa – on sitten ilmasto mikä tahansa. Tosin Maan rataelementit ratkaisevat sen, koska jäätikkö alkaa kasvaa.

        Tykkää

  12. Jäätikkö syntyy minne tahansa missä vuotuinen kertyminen ylittää vuotuisen sulamisen, vaikka tasamaalle.
    Vastaavasti jäätikkö häviää vuotuisen sulamisen ylittäessä kertymisen.

    Jäätikkövirrat muodostuvat silloin kun jäätikköä muodostuu paikalle jossa on mahdollisuus painovoiman ansiosta alkaa valumaan alamäkeen.
    Ilman alamäkeä jäätikkö pysyy paikoillaan.
    Esimerkiksi Etelämantereen keskiosissa jäätikkö on pysynyt suunnilleen sijainnillaan satoja tuhansia vuosia.

    Jään muuttuminen suuressa paineessa plastiseksi parantaa jään virtausta painovoiman auttamana.
    Vesi ei toimi liukasteena, vaikka niin kovin yleisesti luullaan.
    Tätä asiaa voi kokeilla kastellulla hiekkapaperilla.

    Tykkää

    • No ei nyt sentään. Todellisuudessa tasamaalle ei ole syntynyt ainoatakaan jäätikköä geologisessa historiassa. Jäätikön muodostuminen alkaa aina vuoristossa ja se laajenee tasamaalle muodostaessaan vuoriston kaltaiset olosuhteet sinne. Jäätikön virtaus on sen keskustassa 0 ja nopeutuu reunojaan kohden – on sitten ala- tai ylämäkeä. Esim. Etelämantereella ja Grönlannissa virrat ovat hyvinkin ylämäessä. Sulavapohjainen jäätikkö virtaa moninkertaisesti nopeammin kuin jäätynytpohjainen. Jäätikön pohjalle muodostuu vesitaskuja ja myös laajempia vesipatjoja.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.