Globaali lämpötila marraskuussa 2019


Kuva 1. Muutamien viime vuosien kuukausilämpötilapoikkeamat yms.

Jo eilen näkyi Nasa järjestäneen taas uudet version 4 mukaiset gistemp-kuukausilämpötilojen poikkema-arvot esille (Linkki). Vaan kerinneehän nuo esittää päivän myöhässäkin. Tuorein arvo on siis viime marraskuulta, eikä se eroa ollenkaan lokakuun arvosta.

 

Kuvassa 2 on taulukkomuotoisesti yli 30 vuotta gistemp-aineistoa. Siitä nähdään mm. se, että marraskuu 2019 oli aineiston toiseksi lämpimin. Samalla siitä voidaan jo ennustella, että vuodesta 2019 tullee aineiston toiseksi lämpimin vuosi. Kun katsoo ikkunasta ulos, niin nämä tilastotulokset eivät vaikuta epäuskottavilta. Päivittäisarvojen aineistoissa, joita yritän seurata, joulukuun alkupuolisko on ollut parisen asteen kymmenystä lämpimämpää kuin marraskuu kokonaisuudessaan. Näin joulukuulle voi ennustaa vähintäänkin samaa lämpötilapoikkeamaa kuin marraskuulla oli. Eli ettei ainakaan mitään ennätyskylmää joulukuuta ole globaalisti odotettavissa. Paikallinen lämpötila pitää kysyä meteorologeilta. Ilmeisesti heiltäkään ei saa tilattua varmaa pakkaslumijoulua eteläiseen Suomeen.

Kuva 3 Pilkuton aurinko 27.2.2019. Courtesy of NASA/SDO and the AIA, EVE, and HMI science teams

Auringonpilkkujen vuosittainen lukumäärä on alittanut minimiennätyksensä avaruusajalta (Linkki). WUWT uutisoi tuosta samasta asiasta mainitsematta kylmenevää ilmastoa (Linkki), jonka pitäisi joidenkin väittämien mukaan seurata pilkkuttomuusjaksoa. Kommenteissa tämä käsitys tulee kuitenkin esille. Kun jo vuosi 2018 oli normaalia vähäpilkkuisempi, niin auringon vähäpilkkuisuus ei selvästikään aiheuta vuoden aikajänteellä mitään kovin näkyvää jäähtymistä ilmastoon. Toki menneisyydessä onkin ollut vuosikausien täydellisen pilkuttomuuden jaksoja ja samaan aikaan kylmää säätä. Samanaikaisuus ei takaa korrelaatiota, ei oikeastaan edes yhteistä vaikuttavaa tekijää, jos on kyse kertaluonteisesta samanaikaisuudesta.

Erilaisten kosmisten syiden vuoksi ennusteltua jäähtymistä ei vielä näy. Konsensusilmastotiede ei noita syitä laskekaan merkittäviksi tekijöiksi hiilidioksidilisäykseen verrattuna viimeisten sadan vuoden ajalta. Aurinkohan määrää miltei kaiken maapallon pinnalla, mutta tässä siis jos puhutaan, ettei aurinko vaikuta, tarkoitetaan, ettei auringon vaihtelevuus vaikuta.

 

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.