Korallivideosta ja sen ympäriltä


Satuinpa etsimään jotain jutunjuurta Tallbloke-blogista, kun törmäsin koralliriutta-artikkeliin (Linkki). Olisin voinut sen ehkä ohittaakin, mutta siellä näkyi Peter Riddin nimi. Hänestähän olen jo aiemminkin kirjoittanut.

Kyse on mm. siis siitä, onko korallit lähes kuolleet esimerkiksi Stone Island -saaren ympäristössä. Tara Clarkin ja kumppaneiden tutkielmasta vuodelta 2016 löytyy monensuuntaisia tietoja (Linkki), mutta myös seuraava lause: ”At Stone Island, the reef crest was similar to that observed in 1994 with a substrate almost completely devoid of living corals.” Suomeksi sanottuna ”Kivisaaren” riutan harja on pysynyt koralleista kuolleena vuodesta 1994 tutkimusvuoteen 2012 saakka.

Pari lainausta lisää: ”occasionally interspersed by dead tabular Acropora and sub-massive colonies believed to have died in situ” ja ”Yet there was evidence of some small increase in coral cover, primarily driven by tabular Acropora sp. and other genera”. Tutkielman kuvassa Figure 5 on Stone Islandilla selkeästi alhaisemmat arvot muuttujalle ”Mean live coral cover %” (n. 0,1%) kuin Bramston -riutalla (n. 6% yhteensä). Edellisessä ainoana lajina on Acropora, kun vertailupaikassa se on kärkipaikalla 3%-osuudella lukuisten muiden lajien lisäksi.

Tri Jennifer Marohasy kumppaneineen teki sukellusretken Stone Islandin riutalle ja laittoi siitä videon Youtubeen (Linkki). Videon aihetta J.M. käsittelee myös tuoreessa blogiartikkelissaan (Linkki). Blogissa onkin vastattu The Guardianin julkaisemaan artikkeliin (Linkki), jossa tri Tara väittää J.M:n esittäneen heidän tutkimuksensa väärin.

Minähän en ole mikään koralliasiantuntija, mutta luotan sen verran Tri Marohasyyn, että kyllä ne eläviä koralleja ovat siinä videolla. Lisäksi niitä näyttäisi olevan useampaa lajia.

Mistä kaikesta tässä onkaan kyse? Ensiksikin pitää huomioita, että valokuvat vuodelta 1994 ovat pääosin pinnasta otettuja, kuten tietenkin sitten vuoden 2012 valokuvatkin, koska niillä on tarkoitus havainnollistaa muutosta. Tämänvuotinen video taas on otettu pääosin pinnan alta. Tästäkin voi tulla näkökulmaeroa.

Toisekseen uhkapainotteisuus on luonnon tutkimuksessa enempi sääntö. Clark ja kumppanit eivät olisi saaneet tutkielmaansa Natureen, jos olisivat saaneet tuloksen ilman uhkakuvia.

Kolmantena seikkana on sitten Peter Ridd, joka epäili australialaista koralliriuttatutkimusta heikkolaatuiseksi ja kävi ottamassa muutamia valokuvia riutalta. Lopputuloksena oli, että James Cook -yliopisto irtisanoi hänet laittomasti. Tulipahan ainakin ko. yliopiston johdon heikkolaatuisuus todistetuksi. Tämä videotodiste on nimenomaan kuvattu tri Riddin tukemiseksi.

Jos ajatellaan vuoden 1994 korallikuvia, niin miten niiden kohteet on valittu? Ei ainakaan hakien kuolleita koralleja, vaikka niitäkin aina on löydettävissä. Jos valinta on tehty ”edustavien” korallikuvien saamiseksi, niin silloin myöhemmin tehty vertailu ei annakaan tasapainoista kuvaa koko riutan kehityksestä. Tri Marohasy viittaa tähän blogissaan, koska rajut sääilmiöt tuhoavat koralleja paikoitellen.

Tri Clarkin ja kumppaneiden tutkielma antaa varsin kuolleen kuvan Stone Islandin koralleista. Tri Marohasyn video taas antaa varsin elävän kuvan samoista kohteista. Mielikuvat ratkaisevat paljon, sillä vaikkei edellisessä esityksessä olisi mitään täsmällisesti perätöntä, syntyvä mielikuva voi kuitenkin olla liian synkkä todellisuuteen verrattuna. Tri Marohasyn video taas ei esitä kokonaisuutta, jolloin jää mahdollisuus, että jostain vielä löytyy niitä kuolleitakin koralleja pessimisteille.

Iso valliriutta on noussut jonkinlaiseksi ilmastonmuutoksen kanarialinnuksi. Jos se ei olisikaan kuolemankielissä, ilmastopelottelijoiden pitäisi etsiä jälleen uusi kanarialintu. Siksi kaikki, jotka esittävät riutan korallien voivan yhtä hyvin kuin ennenkin, joutuvat leimatuiksi.

5 responses to “Korallivideosta ja sen ympäriltä

  1. Olisiko mahdollista, että koko riutta on kohonnut ja ylimmät korallit, joita pinnalta pystyy valokuvaamaan, ovat joutuneet epäsuotuisaan asemaan?
    Pinnan alla sitten on kuvattavissa nekin korallit joiden sijainti on parempi.

    Liked by 1 henkilö

    • Mitenkään en usko, että se Clarkin ja kumppaneiden tutkimus olisi ihan sävellys, mutta joku tuollainen tekijä voisi olla selittämässä, että he saavat paljon uhkaavamman kuvan kuin sukeltajat. Tekstissäkin tästä mainitsen.

      Tykkää

      • oldbrew nostaa TH:n kommentin

        https://tallbloke.wordpress.com/2019/11/18/corals-that-dont-exist-thriving-in-real-world/#comment-153340

        Jennifer Marohasy on mitä ilmeisimmin lukenut Clarkin innuendon eikä sitä mitä sanottiin, enkä syytä häntä. Innuendolla saa rahoitusta, Marohasyn tyylillä saa haukut. Riutta on siellä ja sen matalin osa on kuollut, kuten jo sata vuotta sitten.

        TH on vähän ärsyttävä, mutta Marohasykään ei ole kovin rakentava saati kollegiaalinen. Clark on puolestaan raivona.

        Tykkää

      • Vastausta Nimi Erkille: luin linkit. Pääosin täsmennystä artikkelissa esittämiini arveluihin näkökulmaeroista, pinta ja pinnan alapuoli. Siis etten koe, että tarvitsisi tehdä virheenkorjaushuomautusta.

        Tykkää

      • ’: ”At Stone Island, the reef crest was similar to that observed in 1994 with a substrate almost completely devoid of living corals.” Suomeksi sanottuna ”Kivisaaren” riutan harja on pysynyt koralleista kuolleena vuodesta 1994 tutkimusvuoteen 2012 saakka.’

        Substrate viittaa tässä tiettyyn tasoon. Tämä on se innuendo. Annetaan ymmärtää, että ’se’ on kuollut, mutta tarkemmin luettaessa niin ei väitetäkään, vaan että vain matalin, elinkelvoton osa on kuollut.

        Ei tarvetta siis oikaisuun, mutta Clarkilta tuo on mielestäni tahallista uhkapainotteisuutta, Marahasy meni mielestäni lankaan, mutta itse havainto (paljon korallia, myös Acroporaa) täydentää kuvaamme riutan tästä osasta.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.