Curry-sikermä


Judith Curryn viikkokatsaukset ovat olleet ehtymätön juttulähde tässä blogissa (Linkki). Melko tyypillisesti olen linkittänyt em. katsaukseen ja sitten poiminut sieltä yhden linkitetyn jutun, josta olen blogiartikkelin laatinut. Kovin vanhoihin viikkokatsauksiin ei ole sitten tullut palattua, joten paljon hyviä juttuaiheita on mennyt ”hukkaan”. Lupailinkin jo toistaiseksi viimeisestä Curryn katsauksesta tai ”kattauksesta” laatia sikermäartikkelin, jossa on mukana useampia linkkejä, mutta vain vaatimattomasti kommentoiden.

Tri Curry toimii siis suodattimenani. Luotan hänen asiantuntemukseensa ja aiemmissa katsauksissa en ole huomannut mitään epäilyttäviä linkkejä. Ainoa ”valitukseni” on, että joskus linkitetty artikkeli on yli vuoden vanha. Tri Curry on jossain luokiteltu haalean kriittiseksi, mikä ei minua haittaa. Hänellähän ei tuossa luokassa olisi mitään tarvetta todistella, että onhan CO2 aina hyödyksi tai toisaalta, että se on myrkkyä.

Intian valtameri vaikuttaa

Tutkijoiden Hu ja Fedorov tutkielma (LinkkiPDF) kertoo, että Intian valtameren trooppisen osan lämpeneminen nopeammin kuin muut vastaavat merialueet kiihdyttää Atlantin AMOC-merivesikiertoa (Linkki). Näin siltä ilmastopelottelulta, että Atlantin merivirrat pysähtyisivät ilmastonmuutoksen seurauksena, putoaa uskottavuutta aika tavalla pois.

Zhangin ja kumppaneiden tutkielman tiivistelmä kertoo (Linkki), että Intian valtameren havaittu Tyyntämerta voimakkaampi lämpeneminen aiheuttaa Tyynellämerellä tuuliolosuhteiden muutoksen siten, että kumpuaminen ja haihtuminen lisääntyy ja pintameren vesi jäähtyy. Mainitsevat tämän viittaavan merialueiden välisen termostaattimekanismin löytymiseen.

Itse olen pitänyt Intian valtamerta ihan vaan etäisenä ja neutraalina altaana. Kun katsoo noita uusia tutkimuksia, niin vähän epäilyttää, että tuo käsitys olisikin ollut tieteen valtavirtaa. Nyt kuitenkin Intian valtameri näyttäytyy ilmaston säätäjänä; ei toki ainoana, mutta merkittävänä.

AMOC. Tekijäviite: By R. Curry, Woods Hole Oceanographic Institution/Science/USGCRP. – http://editors.eol.org/eoearth/wiki/File:OCP07_Fig-6.jpg, CC BY 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=61272315 (Lisätty joku tunti myöhemmin kuin teksti, näkyi vain artikkelikuvana aluksi)

Hiili uppoaa merellä ja maalla

Macreadie ja lukuisat muut ovat julkaiseet katsausartikkelin merellisestä hiilestä (blue carbon) (Linkki). Artikkelissa esitetään kymmenen kysymystä, joihin olisi tutkimuksellisesti tarpeen saada vastaukset. Ensimmäisenä on kysymys siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa hiilen kertymiseen kypsässä merellisessä ekosysteemissä ja sellaisen palauttamisessa. Blue carbon -ekosysteemissä tarkastelun painopiste on rannikkovesissä.

EOS-artikkelissa kerrotaan (Linkki), että avomerellä hiili painuu pohjaan parhaiden kasviplantonin kausittaisen alkupyrähdyksen aikana, jolloin ravintoketjussa seuraavana oleva eläinplankton on aliedustettuna. Näin kasviplanktonin hiili vajoaa runsaammin aina meren pohjaan asti, kun kasvukauden myöhäisemmässä vaiheessa hiili pidättyy väliveteen eläinplanktonin ja balteerien vaikutuksesta.

Liun ja lukuisten muiden tutkijoiden tutkielma kertoo (Linkki), että maaperään varastoituva hiililisäys on pääosin CO2-lannoituksen seurausta vuoden 1960 jälkeen.

Päätelmiä

Tutkimus löytää nyt jatkuvasti uusia hillitseviä takaisinkytkentöjä. Syynä voi olla sekin, että kiihdyttävien takaisinkytkentöjen tutkimus on jo kyllästynyt. Samalla tässä on toivoa, että uhkapainotteisuuden aiheuttama todellisuuden vääristymä oikenee pikku hiljaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.