Löytyikö Australian ilmastotilaston virhe?


Linkki Tony Hellerin blogiin (tai nimimerkki StevenGoddardin blogiin) on ollut linkkilistallani suurinpiirtein tämän Roskasaitin alusta alkaen. Jossain vaiheessa laitoin sen vihjeeseen tekstin: ”Tarkistakaa faktat!”. Tämä siksi, että minulle syntyi blogistista mielikuva, että hän poimii yksityiskohtia mielensä mukaan ja näkee salaliittoja enemmän kuin moni muu. En muistakaan pitkään aikaan kirjoittaneeni mitään hänen innoittamanaan, mutta äskettäin hänellä oli mielenkiintoinen artikkeli Australian lämpötiloista (Linkki). Nehän ovat olleet joidekin mittausasemien kohdalta useammankin epäilevän tuomaan ihmettelyn kohteena. Esimerkkinä ilmastoasioistakin kiinnostuneen blogistinimimerkki Professorin artikkeli (Linkki). Tuossa ihmetellään Nasan eri aineistoversioiden erilaisia lämpötiloja samalle mittausasemalle.

Alussa viitatussa Tony Hellerin blogissa johtopäätös on otsikossa: Australiassa ei ole havaittu lämpenemistä vuodesta 1876 alkaen laskettaessa. Varmemmaksi vakuudeksi ensimmäisessä kuvassa on yli 1,3 miljoonan mittaustapahtuman kuvaaja, jossa ei ole havaittavaa kohoamista trendisuorassa.

Ehdottomasti pitkään toimineiden asemien valitseminen on järkevää, jos haluaa käyttää lämpömittariaineistoa. Enimmäislämpötilojen käyttöä puoltanee ainakin se, että arvo on saatavilla mittarista, toisin kuin vuorokauden keskiarvo. Toisekseen voisi ajatella, että kuumuushan on se ongelma ilmastonlämpenemisessä, jolloin enimmäislämpötilat ovat ne kiinnostavimmat.

Vertailuksi tutkailin Darwinin kaupungin tuloksia käyttäen Australian BOM:in aineistoa (Linkki). Tämä tuli valituksi mm. siksi, että siellä vuotuinen lämpötilavaihtelu on ollut vähäisempää kuin muissa paikoissa ja Heller on saanut sinne loivasti laskevan käyrän.

Kuva 1.

Kuvassa 1 on kahden Darwinin aseman tulokset. Sininen käyrä on BOM:n aineistossa asemalta nimellä ”Darwin Post Office” ja numerolla 014016. Punainen on ”Darwin Airport” numerolla 014015. Hämmentävästi siirtyminen vanhalta asemalta uudelle aiheuttaa trendimuutoksen näissä enimmäislämpötiloissa.

Kuva 2.

Kuvassa 2 on vähimmäislämpötilat samoilta asemilta kuin kuvassa 1. Koska kyse on vuosikeskiarvoista, mm. siirtymävaiheen vajaat vuodet puuttuvat. Vähimmäislämpötiloissa on ollut sama nousutrendi molemissa mittauspisteissä, mikä sekin on jotenkin hämmentävää, kun enimmäislämpötiloissa postiaseman trendi oli laskeva.

Mielestäni Heller ei täysin onnistu todistamaan olevansa oikeassa. Osaksi siksi, ettei pelkkien enimmäislämpötilojen historian vertaaminen lämpötilakeskiarvojen historiaan ole ihan mielekästä. Osaksi siksi, että BOM:in esittämä nousutrendi näkyy Darwinissakin vuodesta 1945 alkaen, eikä BOM kovin paljon pitempää aikajännettä esitäkään.

Minulle jää hieman hämäräksi, miten Heller on Darwinissa poiminut eri mittausasemien tietoja käyrälleen. Kyse ei kuitenkaan ole samasta mittausasemasta alusta loppuun. Kuvat 1 ja 2 osoittanevat, ettei mittausaseman vaihto ole merkitysetön vaikka samalla paikkakunnalla oltaisiinkin. Kosmeettinen seikka on sitten se, että kun Hellerin käyrissä näkyy vuodenaikavaihtelu, lämpötila-asteikko on varsin karkea, niin ettei yhden asteen kohoaminen trendiviivasta kovin helposti edes näy. Varsinkaan, kun suoran yhtälöä ei ole esillä. Käyttämäni vuosikeskiarvot antavat kutakuinkin saman trendin kuin paljon lukuisammat päiväarvot.

Hellerin käyttämät paikkakunnat sijaitsevat painopisteeltään Australian itäosissa. Tälläkin voi olla jotain merkitystä, kun esimerkiksi Perthin aineistossa enimmäislämpötilat ovat kohoavia. En siis vielä menisi väittämään, etteikö Australiassa olisi lämpötilat kohonneet viimeisten 80 vuoden aikana. Pitempi tarkastelu on aina epävarmempaa, kun ei niitä mittareitakaan ole paljoa ollut.

Jätän tämän asian omalta osaltani ratkaisemattomaksi.

Lisäys pe 6.9.2019, kaksi kuvaa, ks kommentit

Kuva 3.

Kuva 4.

 

Mainokset

9 responses to “Löytyikö Australian ilmastotilaston virhe?

  1. En tiedä miksi vaivaudut Hellerin kanssa. Ei paranoidi denialismi ole sen parempi kuin paranoidi uhkapainotteinen poliittinen vaikuttamistoiminta.

    Heller tekee täysin hyödyttömiä graafeja, koska hän ei pysty keskustelemaan vastustajiensa kanssa.Jonkinlainen käänteinen twiitti-Hohheli.

    Heller on hyvin aggressiivinen, toistaa itseään ja on täynnä äänekästä fanikerhoaan. Hellerin parhaimmistoa ovat otteet mediasta eri aikakausilta, nykypäivän valossa nämä ovat moskaa kaikki. Journalismin kasvot.

    Tykkää

    • Lehtileikkeet ovat parasta Helleriä. Hänhän on myös koodari, tuo aineiston grafiikaksi työstävä ohjelmistokin taitaa olla hänen omaa tuotantoaan. Ainakin minulla OpenOffice Calc alkaa tökkiä noissa päivittäisaineistoissa.
      Viholliskuvallisuus sitten pilaa paljon.

      Vaikken BOM:inkaan tahallisuuteen helposti usko, useiden vaikuttavien tekijöiden rypäs voi tehdä tepposia. Esimerkiksi Hellerin heitto lyhytaikaisista asemista saattaisi olla jonkinverran aiheellinen. Jos historian saatossa kuumien paikkakuntien mittarit lisääntyvät, niin sehän voisi olla yksi trendejä muokkaava tekijä.

      Tykkää

  2. Erkki taitaa olla pahimman luokan alarmisti. Ainakin hän toimii samalla periaatteella: kun ei pysty kritikoimaan dataa niin täytyy hyökätä ad hominem.

    Tykkää

    • Heh :D

      Hellerin ’datan’ kritisoiminen on vähän kuin algebran opettamista esikoululaiselle. On se mahdollista, on siitä marginaalista hyötyä, mutta mulla on päivätyö, johon olen tyytyväinen ja riittävästi muutakin tekemistä.

      Heller on riidoissa liki kaikkien kanssa, koska se on hän, kun ei siedä kritiikkiä, varsinkaan varteenotettavaa sellaista. Anthony Wattsinkaan kanssa ei ole yhteistä säveltä.

      Ei ole niin, etteikö Heller olisi oikeastaan hetkittäin jopa suhteellisen uskottava, onhan vastapuolen alkuperäinen jääkiekkomaila kaikkien diagrammiväärennösten äiti, mutta uskottavuus katoaa, koska hän ei keskustele asiasta vaan paasaa ja möykkää.

      Heller ei ole tutkija, saati tutkimusryhmän jäsen, vaan Excel-harrastelija, jonka graafit toki osoittavat jotain USAn lämpötila-aineistoista. Ei vaan sitä, mitä hän ajattelee niiden osoittavan.

      CAGW-pöhinään kuuluu, että liki kaikki tahot levittävät törkeän tyhmää lätinää ilmeisen hyvässä uskossa tai ainakin hyvää tarkoittaen. Oikeistolla ongelma on hyvä usko, vasemmistolla hyvä tarkoitus. Vasemmisto luulee, että oikeistolla on öljysalaliitto, oikeisto luulee, että vasemmisto yrittää vaientaa oikeiston. Todellisudessa mitään öljysalaliittoa ei ole ja oikeisto on käytännössä jo vaiennettu.

      Vääristä mielipiteistä saa potkut {Ridd / JCU} ja oikeista valheista saa palkinnon {Peter Gleick}. Punavihreiden voitonmarssi valtaan on tapahtunut ja länsimaiden itsetuho on alkanut.

      Tykkää

      • ”The only reason Gleick didn’t go to prison is that the sympathetic U.S. Attorney for the Northern District of Illinois stonewalled and refused to prosecute, until the statute of limitations had run out.”

        Tykkää

  3. Jospa kuvassa 1 punainen käyrä kuvaakin lentoliikenteen lisääntymistä?
    Vastaavanlainen ilmiö on Huippuvuorilla, sielläkin sääasema sijaitsee lentokentällä.

    Tykkää

    • Moniin kysymyksiin saisi paremman vastauksen, jos mittausaseman siirto tapahtuisi siten, että edes muutama vuosi olisi rinnakkaismittauksia.
      Lentoliikenteen vilkastuminen ja asfaltoinnin (kiitoteiden) lisääminen varmasti näkyvät lämpötiloja kohottavasti varsinkin vähätuulisilla lentoasemilla. Mikä osuus näillä on Darwinissa, jää toistaiseksi arvailujen varaan. Hyväkään selitys ei ole sama kuin havainto.

      Tykkää

  4. Lisäsin kaksi kuvaa, joiden pääasiallinen tarkoitus on osoittaa, että kulmakerroin säilyy, vaikka siirrytään vuosikeskiarvoihin. Joku huomaa, ettei säily, koska arvot ovat erilaiset, mutta päivittäisarvojen kulmakerroin pitääkin kertoa 365:llä, että päästään vuosikulmakertoimeen. Vähäisempi merkitys on sillä, että Charlesvillen postissa on lämmennyt jo ennen ilmastonlämpenemistä.

    Tykkää

  5. Australiaa ympäröivät meret ovat lämmenneet viime vuosisadan alusta noin asteen ja vuodesta 1870 noin puoliastetta. BoM:n mukaan Australian lämpeneminen johtuu merten lämpenemisestä, mikä onkin yhdenmukainen maan lämpötilakehityksen kanssa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.