Äärimmäistä ympäristövalehtelua maailman keuhkoista


Kuva 1.

”Maailman keuhkot palavat!” Otsikot huutavat valheita Amazonin sademetsien kaskeamisesta ja ehkä tuhopoltoistakin. Lähes äärimmäisenä ympäristövalheena pidän Ranskan presidentti Macronin twiittiä, jossa hän väittää tulessa olevan Amazonin vastaavan 20% maapallon hapentuotannosta (Linkki). Uuden Suomen otsikoinnissa tämä oli vieläpä muuttunut muotoon: ”Viidesosa maailman happivarastosta palaa”. Tämä oli sitten sitä äärimmäistä ympäristövalehtelua, mutta Uuden Suomen ja toimittaja Ovaskaisen kunniaksi sanottava, että otsikkoa korjattiin ja minua kiitettiin (Linkki).

Visetimeen liittyen toimittaja ja ilmastopanikoijien hoitoonopastaja Matti Virtanen linkkasi tähän (Linkki). Siellä sanotaan, että keskiarvoisesti palaa: ”…total fire activity across the Amazon basin this year has been close to the average in comparison to the past 15 years.” Virtanen arvelee, että jonkun keksimä ”keuhkot tulessa” on vain ottanut tulta.

Amazonia on kutsuttu varmaankin sukupolvien ajan maapallon keuhkoiksi, samaan tapaan kuin on puhuttu Kuun pimeästä puolesta. Sanonta jää elämään, vaikka sen fysikaalinen tausta (vai pitääkö sanoa pohja) on osoitettu vääräksi. Amazonin sademetsä voikin bruttona tuottaa jostakin lasketun 20% osuuden hapesta, mutta kokonaisuutena sen hiilitase on melko tasapainossa (Linkki), eli hapen nettotuotantoa ei juuri ole.

Mistä sitten on kyse?  No ainakin juuri siitä ilmastopanikoinnista. Panikoijat mielellään vakuuttaisivat, että sinä olet tukehtumassa ilmakehän hiilidioksidiin heti kohta, ellet maksa ilmastovakiointimaksua, mutta kun kukaan ei uskoisi tätä. Nyt Macron uhkaili hapen loppumisella, joka meni kaiketi paniikkiherkempiin täydestä.

Kyse on varmaan myös taloudellisesta kilpailusta. Ajatellaanpas vaikka, jos maailmanyhteisö päättäisi, että Saksa pitää metsittää ja tehdä visenttien luonnonsuojelualueeksi. Kyllä siinä Saksan taloudellinen kilpailukyky kärsisi. Brasiliassa harvalukuisten intiaaniheimojen keräilytalous viidakossa ei ole maailmantaloudellisesti merkittävää. Jos ulkopuoliset tahot pyrkivät määräämään, että Brasilian täytyy säilyä viidakkona, niin tämähän on rinnasteista tuohon Saksan metsittämiseen.  Ihan eri asia, jos vaativat tahot tarjoaisivat rahaa viidakosta.

Taustalla on myös niin Brasilian kuin maailmankin väestönkasvu. Jokusen tuhatta vuotta sitten keksitty peltoviljely pystyy pitämään hengissä isomman määrän ihmisiä kuin sitä edeltänyt paimentolaisuus tai keräilytalous, vaikka jälkimmäinen saattaakin olla se vihrein elämänmuoto ihmiselle. Kyllä minä niin toivoisin, että YK päättäisi, ettei missään maassa saa asua sen tiheämmin kuin Suomessa. Tavoitteeseen pääsylle vaan asetettaisiin pitkä aikajänne joillekin maille, ettei Linkolan keinoja heti alettaisi käyttämään. Kun tuohon tavoitteeseen olisi päästy, mitään ilmastonvakioinnin tarvetta ei olisi missään. Lisämaan hankinta Etelämantereelta sallittaisiin tietyin ehdoin.

Sehän on selvää, että kun viidakkoa poltetaan, hiilidioksidia vapautuu. Mitä harva tietää, on se, että metsäpalo myös poistaa hiiltä nopeasta kierrosta (Linkki), eli vähentää kasvihuonekaasua ilmakehästä pitkässä tarkastelussa. Näin Amazonin kaskeamisetkaan eivät ole pelkästään hiilidioksidia lisääviä. Paljon on sitten kiinni siitäkin, mitä siinä kaskella kasvatetaan. Jos kasvetattaisiin hirsitalojen raaka-ainetta, hiiltä varastoituisi enemmän kuin viidakossa. Tämä nyt on epätodennäköistä, mutta teak-huonekalujen raaka-aineet voisivat tullakin kyseeseen.

Mitä pitäisi tehdä? Yllä voisi saada käsityksen, etten pidä Amazonin sademetsien kaskeamista ollenkaan ympäristöongelmana. Onhan se sitä. Viidakon lajirunsaus ei säily, jos viidakko poltetaan. Mutta miten sallittaisiin brasilialaisten taloudellinen vaurastuminen ja säilytettäsiin Amazonin sademetsät? Eräs mahdollisuus voisi olla viidakon sosialisointi ympäristötietoisten ihmisten lahjoitusvaroilla. Brasilia siis ottaisi viidakon valtion haltuun (vai onko se jo ottanut?) ja sitten saisi maksuja, jos viidakko säilyisi viidakkona. Näillä maksuilla kehitettäisiin sitten taloutta maassa. Mitä sanoin Brasiliasta, pitäisi soveltaa muihinkin maihin. Satelliitit valvoisivat.

16 responses to “Äärimmäistä ympäristövalehtelua maailman keuhkoista

  1. Jossain tv-uutisessa vilahti koostekuva koko Etelä-Amerikan alueelta. Paloja oli aina Argentiinaa etelässä ja pohjoisessa Kolumbiaa myöten. Ihan kuin tihein kohta olisi ollut josain Paraguayn eli Parana-jokialtaan alueella. Eli kenties korkeintaan puolet paloista oli Brasiliassa, vaikka suurin maa ja niistäki osa, toki ilmeisesti valtaosa Amazonin altaalla. Sen reunoillahan on hyvin laajoja savanni ja pusikko-alueita, joita vissiin ihan tietoisestikin kululotaan ruohonkasvun uudistamiseksi.

    Löytyisiköhän tuommoinen kuva jonkun taidoilla.

    Ja muuten, kiitos hyvästä artikkelista.

    Tykkää

      • Kiitos kuvasta. Jos ois ollut kuva silmissä vilahdusta kauemmin, niin olisin toki hiukan muotoillut toisin vilahdustulkintaani. Silti, ei vain Brasiliassa myös Boliviassa on siis sakeasti paloja Amazon altaan alueella ja Paraguaylla ja Brasiliallakin Parana joen altaalla ja itäisin ja eteläisin osa Brasialiaa ei siis ole Amazon allasta. Ja kaikki paloalueet ei ole sademetsäaluetta.

        Tykkää

  2. Tuota tweettiä keskusteluineen lukiessa huomaa, että Macron vielä herkkäuskoisempi kuin oma pressamme ’musta hiili’-huolineen.

    Tykkää

  3. Otetaanpa tähän nyt erimieltä oleviakin:
    https://yle.fi/uutiset/3-10935321
    Ylen artikkelissa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen pitää mahdollisena, että Amazon tuottaisi 20% maailman hapesta. Olen kauhian hämmästynyt, koska bruttotuotannosta puhuminen ei tässä vaikuttaisi oikealta tiedonjakamiselta.
    Jos netto olisi tuo 20%, niin siellähän pitäisi olla hillittömät hiilivarastot maaperässäkin. Puiden massahan ei hirveästi lisäänny, jos metsä on täysikasvuista. Monin paikon tuolla humus puuttuu miltei täyisin, että ne hiilivarastot on hakusessa. Ehkä tämä lausunto joskus saa selityksensä.

    Tykkää

  4. Tuo metsien polttaminen vapauttaa sen hiilen minkä se samainen metsä sitten varastoi itseensä ajan kuluessa.
    Palon johdosta se metsä ei kasva isommaksi, eli hiilen kierto on metsästä siihen samaan metsään ja saman verran.

    Kasvuvaiheessa se toki näyttää hiilinielulta, mikä saattaa riittää niille ihmisille jotka näkevät hiilidioksidissa jotain ongelmia.
    Kuvitteelliseen ongelmaan kuvitteellinen ratkaisu sopii hyvin.

    Sinällään on kuitenkin huono asia, että luonnontilaiset paikat pallollamme vähenevät.
    Ehkä siihen suurimpaan ongelmaan, eli ihmisten tolkuttomaan lisääntymiseen, pitäisi keksiä kaikkein ensimmäisenä jonkinlainen ratkaisu.

    Tykkää

  5. Täydennystä
    Näkyy olevankin tuollainen Amazon-säätiörahasto, joka kerää rahaa ja pyrkii suojelemaan sademetsää:
    http://www.amazonfund.gov.br/en/home/
    Vaan nyt ovat Saksa ja Norja lopettaneet rahoituksen tuolle Brasilian hallituksen ”omistamalle” säätiöllerahastolle:
    https://www.theguardian.com/world/2019/aug/16/norway-halts-amazon-fund-donation-dispute-brazil-deforestation-jair-bolsonaro
    Vinkin sain Ion Mitleriltä US Puheenvuorosta:
    http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279940-kuka-omistaa-brasilian-metsat-suomi-vai-brasilia#comment-4252387

    Tykkää

    • Näinpä. On tutkijoita ja tutkijoita, jopa professoreita ja professoreita, medihenkilöistä puhumattakaan.
      Muistanpa tässä jokunen vuosi sitten, kun oli julkaistu laaja ansiokas kansainvälinen puumäärä tutkimus. Siinä annettiin lukumärä, joka oli 6-7 kertainen aiempiin arvioihin nähden. Asiasta haastateltu professori, amerikkalainen, joka oli johtavana asiantuntijana ja auguurina vastuussa aiemmista alhaisemmista puumääräluvusta ihan vaan pokerina sanoi, että ”… no joo, mutta puumäärä on nyt silti selvästi pienempi, kuin oli jollain aiemmalla kaudella xx-miljoonaa vuotta sitten. (eli huonosti on asiat.)” Hän ei siis ollut kartalla edes nykyajan puumääristä, mutta niin vain pokerina väitti tietävänsä xx-miljoonaa vuotta sitten vallinneen puumäärän ja peitteli, mitätöi liki kertaluokan virhettään. Näitä on politisoituneessa ja rahahakuisessa ilmasto- ja ympäristötieteessä laajasti. Esimerkiksi huomaa uutislinkeistä, etteivät mm. oman ilmatieteen laitoksemme professoriutta kantavat selvästikään edes tiedä, ymmärrä perusluonnon hiili/happi-vaihtelua ja hengitystä. Siellä kuitenkin tapahtuu 96% normaalista hiilenkierrosta.

      Tätä tosiaan ei voi panna vain median syyksi. Kyl ne jopa proffat seikkailee tietämättömyyden suossa.

      Tykkää

      • Siltäosin kun tässä Amazon-tapauksessa kommentoiva professori ei ole ilmastoproffa ja kommentoi ilmastoasiaa, olen pyrkinyt ymmärtämään epätarkkuuksia. Joissakin tapauksissa tuntuisi lausunto kuitenkin valikoituneen kärkevimmäksi mahdolliseksi, siis ilmastopelottelun puolelle.

        Tykkää

  6. Ylen artikkelissa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen pitää mahdollisena, että Amazon tuottaisi 20% maailman hapesta. Olen kauhian hämmästynyt, koska bruttotuotannosta puhuminen ei tässä vaikuttaisi oikealta tiedonjakamiselta.

    Toi ’kauhin hämmästynyt’ oli kai sarkasmia?

    Mä en ole hiukkaakaan hämmästynyt asioiden saamasta käänteestä. Virheellistä tai väärässä valossa esitettyä dataa, esim. bruton ja neton sekoittaminen, on isossakin mediassa taukoamatta, ja näitä ei koskaan oikaista näkyvästi, koska punavihreän kuplan nolous/ivallisuus -suhde ylittää 10 manhattania jalkapallokenttää kohden. Ei oikaista edes silloin harvoin, kun nämä neropatit todella huomaavat tehneensä virheen. Moraalitonta. Menettely on suoraan Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

    Tykkää

      • Noh. Kyllä mäkin uskon tutkijoihin sinänsä, silloin kun he puhuvat tutkimusalansa sisällä asiantuntijan roolissa. Virheitä tulee, kun otetaan pelkässä akateemisesti koulutetun ihmisen roolissa kantaa asioihin, joita tuntee pintapuolisesti.

        Katsoo peiliin, tuntee asiaa pintapuolisesti…

        Tässähän on ovelaa se, että 20% on riittävällä tarkkuudella ”oikea” vastaus, mutta itse kysymys on epärelevantti; relevanttiin vastaukseen tarvitaan palavan biomassan määrä, ei vuosittaisen hiili-happi -kierron määrä jollain alueella.

        Jos kysytään paljonko ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa tuoreen insidentin (Brasilian metsäpalojen lisääntyminen 2019) valossa, on vastaus hyvin suurella tarkkuudella ”nolla”, ja vaikutus ilmastoon on jotain 10^-12 Kelviniä.

        Jos mietitään tarkemmin, niin oikea syy kohulle on kyllä se, että Bolsonaro (toisin kuin Morales) on konservatiivi.

        Tykkää

  7. Palavan metsän määrä tullaan tuntemaan varsin tarkkaan koska tänä päivänä sen kartoittamiseen soveltuva satelliittidata on ilmaista, samoin kun analyysiin tarvittavat ohjelmistot. Periaatteessa siis kuka tahansa voi tuottaa uudet arviot palaneelle pinta-alalle. Lisääntynyt metsäkato on huolestuttava asia, tietenkin.

    Tykkää

    • Maailma muuttuus Eskoseni, on suomalainen sanonta. Ja sitä maailmaa on onnistuneesti muutettu toivottuihin suuntiin. Miljoonat aktivistit eivät ole työskennelleet turhaan. Maailmanlaajuisesti ei metsien massa ole enää vähentynyt vaan metsämassana kasvanut ja metsän kasvun voi jopa ajatella kiihtyneen. Siitä on kansainvälisiä selvityksiä.

      Asia ei suinkaan ole yksiselitteien ja ongelmaton tai yksisuuntainen vaan hyvinkin monitahoinen kaikkiaan.
      * Ihmiset on laajoin joukoin kaupungistuneet, usein slummiutuneet, entisen vaikkapa kaskenpolton sijaan. On ollut maailmanlaajuista miljardimittaista maaltapakoa.
      * Karja- tai soijamiehetkään ei noin vain yksiulotteisesti polta metsiä vaan arvostaa metsäalueita laitumiensa lomassa.
      * Arvopuiden kasvatus on luonut metsälle taloudellisen arvon. Näin jospa ihan talouspoltto- ja rakennuspuun saantia arvostetaan ja arvostetaan lähimetsiäkin. Laajasti on alkanyt vaikkapa jaloarvopuiden tietoinen kasvatus pelkän (ryöstö)korjuun sijaan, tiikki ym. Puhumattakaan vaikkapa selluteollisuuden tietoisesta metsien kasvatuksesta.
      * Laajoja metsityksiä on tehty onnistuneesti vaikkapa suojavyöhykkeiksi autiomaiden reunoille.
      * Lisääntynyt hiilidioksidi on parantanut roimasti metsien kasvua. Samoin erityisesti lisälämpö. Suomessa mm. sanottu 1-2 asteen nousu 150 aikana on suuresti parantanut myös metsien kasvua. Tosin täällä ei lämmöt ole juurikaan nousset 1930-40 luvuilta, mutta onhan se hiilidioksidihyöty.

      Suurin maailman ongelma on, että maailmassa on jossain NatGeo:ko, Sierra:ko, Greenpeace, WWF:ko ym tm takapiruina voimia, jotka pystyy noin vaan pöräyttämään uutismyrskyjä haluamastaan aiheesta. Ne uutismyrskyt toki hyöhemmin havaitaan varsin vinoutuneiksi, mutta isoon osaan ihmisiä jää ainakin vahva huoli. Kun ne ei niitä oikaisuja koskaan lue, kuule.

      Tykkää

    • :D Sanoisin, että Bolsonarolta peliliike. Kolonialismia harjoittanut Eurooppa, joka on laajalti (Kreikasta Britanniaan) hakannut omat metsät, tehnyt peltoa tilalle ja päästänyt vuohet tuhoamaan kiviset vuoristoalueet, ei ole ehkä paras taho kertomaan Brasilialle, miten sikäläiset saavat tai eivät saa kulottaa.

      Mä en mitenkään ole sitä mieltä, että sademetsää pitäisi hävittää. Se mikä tässä harmittaa on Bolsonaron syyttäminen käytännössä täysin puolivillaisin väittein. Bolsonarohan on tässä vasemmiston ”hyvän vihollisen” asemassa. Mies on avoimesti suhtautunut positiivisesti Trumpiin, mikä on vasemmalle kallellaan olevalle kuplalle avoin sodanjulistus.

      Täysin vastaava tai pahempi kaskeaminen tai kulotustoiminta Boliviassa ei tee minkäänlaista syyllisyyttä valtion johdolle – koska sosialistit ovat turvassa tällaisilta raivohyökkäyksiltä.

      Twitter-aikakausi on monella tavalla pahentanut journalistista sopulikäyttäytymistä niistä ajoista, kun Koivisto syytti mediaa ajattelemattomasta toiminnasta.

      Siirrytääs aasinsillalla aiheen ulkopuolelle:

      Journalistien pitäisi siirtyä asialinjalle ja kipeiden asioiden uutisointiin suoraan, silloinkin kun osuu omiin lemmikkeihin. Porvoossa esimerkiksi nähtiin ampumistapaus, jonka yhteydessä perussuomalainen oululainen kuuluisuus Sebastian Tynkkynen nolasi itsensä puhumalla partalapsista. Nyt yhdessä kivittämään Tynkkystä! Vain höhlä luulee, että kaikki rikolliset, joiden tuntomerkkejä tai kuvia ei anneta, ovat rasistien suosikkikansallisuuksia.

      Todellisuudessa monikulttuurisuus oli tässä paljon monikulttuurisempaa, eikä islamia. Pidätetyt ovat nettitietojen mukaan ruotsinsuomalaisen juuriltaan romani-venäläisen äidin ja ruotsinsuomalaisen suomenruotsalaisen kirjailija-isän kaksi poikaa, joilla on Ruotsin kansalaisuus. Epäilen, että teon takana on paljolti juurettomuus, ruotsalaisen maahanmuuttopolitiikan epäonnistuminen, mutta myös lähtijöiden valikoituminen niistä ihmisistä, joilla ei ole kunnollisia siteitä Suomessa.

      Itse teko antaa viitteitä suhteista järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ehkäpä jopa kansainvälistyneeseen ruotsalaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Milloin saamme lukea tällaista analyysiä lehdestä? Emme heti, koska pitää suojella epäiltyjä (paitsi jos -han) ja epäilyn kohteeksi joutunutta monikulttuurisuuspolitiikkaa. Myöhemminkin ruotsalainen valtamedia korostaa tekijöiden olevan ruotsalaisia, suomalainen taas korostaa heidän suomalaisuuttaan. Ongelmat todennäköisesti itivät juuri siitä, etteivät pojat olleet integroituneet oikein mihinkään, eivät olleet kunnolla ruotsalaisia, suomenruotsalaisia tai suomalaisia.

      Tykkää

Jätä kommentti Reimyo Peruuta vastaus

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.