Pohjoisnavan kesäsään hämmentävä vakaus


Pohjoisnavan ympäristö, 80. leveyspiirin pohjoispuoli, on jälleen painunut keskikeän jälkeen pakkaselle, kuten Tanskan DMI:n kuva 1. kertoo. Lämpötila ei kesällä ole alueella kohonnut juurikaan yli vuosien 1958…2002 keskiarvon yläpuolelle. Mutta eipä ole heilahtanut pakkasenkaan puolelle, vaikka talvikaudella vaihtelua näkyy olleen viitisen astetta viikon aikajänteellä milloin ylös, milloin alas. Kun koko DMI:n kuvaaja-arkiston selaa läpi (Linkki), niin kesien lämpötilavaihteluiden vähäisyys käy hyvin ilmi. Lämpeneminen vuosien saatossa on tapahtunut lähinnä talvisin.

Kuva 2. Aineiston alkuvuosi.

 

Kuva 3. Poikkeuksellisen lämmin kesä pohjoisnavalla v. 1990.

 

Kuva 4. Erikoisen kylmä kesä v. 2010.

Kuvissa 1…4 ei kovin selvästi erotu tuo talvien lämpeneminenkään, kun talvisin lämpötilavaihtelua esiintyy alueella tyypillisesti paljon enemmän kuin kesäisin. Vaan kesälämpöjen tasaisuus näkyy erinomaisesti. Vaitelua ei ole päivästä toiseen eikä vuodesta toiseen paljoakaan, vaan koko ajan pysytään keskiarvon tuntumassa.

Tässä ei voilla kyse sattumasta, eikä säästä, vaan ilmaston ominaisuudesta. Mikä vähän ihmetyttää, niin enpäs ole törmännyt tähän pohjoisen kesäajan  ilmastovakauteen missään esityksessä. Esimerkiksi pohjoisten merijäiden vähenemistä hirviteltäessäkin tämä vakaus on jotenkin piilossa (Linkki). Ilmaston vakauden uhasta puhutaan, mutta vakauden mekanismi jää pimentoon.

Vertailuna Grönlannin lämpötilojen keskiarvoja (Linkki), jotka vaihtelevat enemmän kuin pohjoisnapa-alueen päiväkeskiarvot. Pelkkä jääkenttä ei riittäne vakauden selitykseksi, sillä voisihan tuuli tuoda välillä lämmintä ilmaa etelästä ja välillä olla tuomatta.

Jääkenttä on varmaan lämpötilavaihteluja tasaava ympäristö, jos sitä vertaa vaihtelevaan lumettomaan maastoon. Meren ulappaan verrattuna tasausvaikutus saattaa olla vaatimattomampi tai ehkä olematon. Lisää selityksiä pitää keksiä, jääkenttä ei riitä.

Aurinko paistaa pohjoisnavalle kunkin kesävuorokauden aikana melko vakioisesta korkeuskulmasta. Näin valoisan päivän ja pimeän yön aiheuttama vaihtelu lämpötiloissa jää pois. On tälläkin jotain merkitystä, vaikka DMI:n lukemat näyttäisivät olevan päiväkeskiarvoja, ettei niistä päivä-yö-vaihtelua näkyisikään.

Vaan ehkäpä olennaisin kesäisen napalämpötilan tasaaja on ilmanpaine, tarkemmin sanottuna korkeapaine. Ilmakehän kiertoliikkeessä pohjoisnavalla tuulee ylhäältä päin (Linkki). Tämä ”pystytuuli” on melkoisen tasalämpöistä merenpinnan tasolla, joskaan ei samanlämpöistä ylhäällä kuin alhaalla. Korkeapaine myös suojaa napa-aluetta etelästä tulevilta lämpöaalloilta, joista ei näy esimerkiksi tämän kesän ajalta juuri merkkejä tuossa kuvassa 1, vaikka aika pohjoisessakin on ollut hellettä.

Mitäpä sitten? No sitäkin, että jos ilmastoprofeetaksi kohottautumaan pyrkinyt Al Gore olisi muistanut (Linkki), että ”voi oleminen” sisältää myös ”voi  olla olematta” -osan ja sanonut sen ääneen, siis näin: Pohjoinen merijää voi olla sulanut jo 7 vuoden päästä, mutta voipi olla sulamattakin, niin kukaanhan ei olisi jälkeenpäin väittänyt häntä vääräksi profeetaksi. Ja varmaan olisi tähän pohjoisen napa-alueen kesän vakauteenkin kannattanut perehtyä, koska se jos mikä hidastaa jään sulamista. Käytännössä siis kesällä ei voi ennustaa merijään sulavan juurikaan enemmän nyt kuin aiempinakaan kesinä ilman lämpenemisen vuoksi, vaan jään väheneminen johtuu tuulista, merivirroista ja talvien leutoudesta.

Pohjoinen merijään laajuus (extent) on muuten nyt vuodenaikaan nähden lähes ennätysvähissä (Linkki), muttei ole sentään loppumassa.

Vaikuttaisiko sitten pohjoisen merijään yhden kesän sulaminen siten, että tämä vakauttava ilmakehän kiertomekanismi menisi nurin? Enpä oikein usko, koska noissa DMI:n kuvaajissa ei ole merkkejä epävakauden lisääntymisestä jään vähetessä. Paikallissää loppukesästä saattaisi muuttua, mutta Jäämeri jäätyisi talvella ja seuraavana kesänä olisi taas pohjoisnavalla vakaa lämpötila. Vaan tämä asiahan pitää mallintaa ilmastomalleilla, koska siinä on lukuisia vaikuttavia tekijöitä. Esimerkiksi pimeään aikaan avomerestä karkaa lämpöä enemmän kuin jääpeitteisestä merestä jne.

Jos ilmastotieteilijät olisivat toistuvasti kertoneet tästä tietämästään vakautusmekanismista, niin olisipa tämäkin blogi jäänyt kirjoittamatta.

 

Mainokset

10 responses to “Pohjoisnavan kesäsään hämmentävä vakaus

  1. Arvelen kesäisen avoveden ja yleisen kosteuden, niin ilman kuin maan, jään ja lumen, tasaavan tehokkaasti kaikenlaisia heilahteluita ilman lämpötilassa. Talvisin taas kuiva jää ja lumi ei tähän tasaamiseen pysty, jolloin heilahtelut ovat rajumpia.
    Omalla tavallaan talvinen ympäristö käyttäytyy kuten kuivat autiomaat.

    Tykkää

  2. Arvelit : ”Esimerkiksi pimeään aikaan avomerestä karkaa lämpöä enemmän kuin jääpeitteisestä merestä jne.”

    Niinpä. No arvelen lisäksi, et kyl sitä karkaa päivälläkin. Jos sula meri, niin vesihöyryn lämpöa nousee ylös ylös ja siten yläilmakehästä karkaa avaruuteen. Esimerkki eräänlaisesta Iiris-ilmiöstä. Eräänä palautemekanismeista, jotka voi hillitä lämpenemistä ja vastaavasti suojata vaaralliselta kylmenemiseltä.

    Mielestäni nimimerkki ämpee on oikeilla jäljillä verratessaan talvista jääaluetta tai jäätynyttä merta autiomaahan. Vähäinen vesihöyry toisaalta ei estä suoraakaan lämmön säteilyä avaruuteen. Pilviä kyllä voip olla edessä useinkin, ainakin rutosti enemmän kuin etelän autiomaassa. Käsityksiämme mistä vain, helposti hämää se, millaisia kuvia olemme mistäkin nähneet. Mm. naparetkeilijät laittaa enimmäkseen aurinkopäivien kuvia, ei niitä pilvisiä lumisadekuvia. Ja

    PS: Jan Mayen ei taida kuulua alkujuttusi 80-leveyspiirin alueeseen likikään.

    PPS: Mut kaikkiaan: Ei ne ilmastomallit tätä ratkaise, vaan ensin asiat pitäisi ymmärtää. Vasta sitten tehdä malleja, joihin vannoa. Mutta käykö se, se on moniongelmallista. Jos ymmärrämme, pelkäämme vähemmän ja aneet ja tutkimusapurahat jää saamatta. Puolin ja toisin. Huoli jopa pelko ennenkaikkea.

    Tykkää

  3. Mitenkäs olisi seuraava selitys: jään sulamislämpö on niin suuri
    (333 J/g), että se kuluttaa kaiken lämmön yläpuoleltaan, pysyen juuri ja juuri plussan puolella. Jos muualta tuulen mukana tulee lämpimämpää ilmaa, sulaminen kiihtyy, mutta lämpötila ei pääse nousemaan niin kauan kuin jäätä piisaa – ja sitä piisaa. Syyskuussa aurinko on jo niin alhaalla, että sulaminen loppuu ja lämpötila laskee pysyvästi alle nollan.

    Tykkää

    • Onhan sillä sulamisella tietenkin tasaava merkitys. Näiden kaikkien tekijöiden keskinäinen vertailu ei vain onnistu tästä kirjoituspöydän takaa. Talvella merijään jäätymisellä pitäisi olla samantapainen tasaava vaikutus.

      Tykkää

  4. Jäi mainitsematta, että vapaan veden ilmaan nähden 800 kertainen lämpökapasiteetti nujertaa kyllä ilman aiheuttamat heilahtelut varsin tehokkaasti. Talvella kuivissa olosuhteissa näin ei tapahdu.

    Tykkää

    • Niin että Al Gore luonnontieteellistä akateemista sivistystä saamattomana menikin puhumaan merijäästä kokonaisuutena, vaikka olisi pitänyt puhua vain vanhan jään häviämisestä. Hyi meitä, jotka pilkkaamme moista.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.