Globaali lämpötila heinäkuussa 2019 ennätyskuuma


Kuva 1.

Nasan uudet gistemp-aineiston arvot ovat käytettävissä myös heinäkuulta 2019. Poikkeamalukema on siedettävältä kuulostava 90 sadasosa-astetta, mutta sepäs onkin aineiston uusi heinäkuun ennätys. Toki tässä voi alkuvuoden El Niñoa syyttää, mutta onhan niitä El Niñoja ollut aiemminkin.

Vaikka kuvassa 1 ei siis näykään isompaa piikkiä poikkeama-arvoissa, suhteellisella Celsius-lämpötila-asteikolla tämä tuorein heinäkuu on sitten ollut kuumin kuukausi koko aineistohistoriassa. Ilmastotieteessä tosin Celsius-asteikolla esitettyjä lämpötiloja kutsutaan absoluuttiseksi, ehkä hämäysmielessä. Otsikkooni on siis aihetta, vaikka muutos edelliseen kesäkuuhun olikin niin niukka, ettei ehkä olisi muuten tullut mainintaa lämpenemisestä.

Kuvassa 2 jälleen dokumentointi käyttämästäni aineistosta. Viime kertaan verrattuna siellä on useampia vuosia lämmennyt vaivihkaisen yhden sadasosa-asteen kuukaudessa, mutta vastaavaa jäähtymistä ei ole osunut tuolle aikajänteelle. Pitemmällä tarkastelulla menneisyyden gistemp-vuosissa tapahtuu myös jäähtymistä, ehkä peräti syklisesti lämpenemisen kanssa vuorotellen?

Kuluva elokuu on päivittäisarvoista nähtynä vuoden 2019 keskiarvon alapuolella ja juuri nyt vielä heilahtamassa alaspäin, että tuskinpa ennätystä enää nähdään, koska elokuun ennätykseen poikkeama-arvon pitäisi kohota heinäkuusta kymmenisen ”pistettä”.

Yhden kuukauden arvoa voisi aina selitellä johtuvaksi jostain satunnaistyylisestä vaihtelusta, mutta kun tässä nyt oli kaksi ennätyskuukautta perätysten gistemp-aineistossa ja juuri päättynyt El Niño oli varsin heikko, niin ihan hyvin voi olettaa, että kyse on lämpemistrendistäkin. Nämä ennätyskuukauden osuvat tuossa kuvassa 1 vieläpä lähelle tuota pitkäaikaista trendiviivaa. Kuvaajan lyhyen aikavälin keskiarvoviiva on sitten vähän korkeammalla, johtuen juuri tuosta vuosien 2014…2016 voimakkaasta El Niñosta.

Nyt on hyvä aika nauttia kesän lämmöstä.

 

Mainokset

One response to “Globaali lämpötila heinäkuussa 2019 ennätyskuuma

  1. sanot: ”… niin ihan hyvin voi olettaa, että kyse on lämpemistrendistäkin….”

    Näinpä voi olettaa. Ja minä suorastaan toivon. Lämpö on siunauksellista. Parhaat ajat historiassakin on olleet lämpökausia.
    Voimme vain arvata, kuinka paljon hyvää onkaan rakentunut viimeisten 150 vuoden aikana, jolloin lämmön sanotaan Suomessakin kohonneen 1-2 astetta. Valitettavasti lämpeneminen pääosin tyssäsi jo 1930-40-luvulta alkaen.

    Ja se pelottava, niin pelotteleva muutosnopeus, joka on oikeastaan ainoa , millä enää osataan pelotella, niin esitänpä seuraavan tosielämän todistuksen tapahtuneesta:
    *** Helsinkissä on valtavan ihmis/ympäristö-mylläyksen ja kaupunki lämpenemisen takia ollut suuri muutos, Suomen nopein muutos, sadassa vuodessa. Ja kuinka ollakaan: Juurikin Helsingissä on suurin luonnonkin monimuotoisuus koko Suomessa. ***

    Ja tiedoksenne, samaa todistusta voi löytää tuhansista vastaavista suuren muutosnopeuden alueila ympäri maailmaa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.