Kauppisen ja Malmin tutkielmasta


Kuva 1. Pilvisyystilnne 11.7.2005. Kuvalähde: By NASA – Earth’s Vital Signs, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=9565093

Jonkin aikaa olen jo ollut aikeissa kirjoittaa artikkelin J. Kauppisen ja P. Malmin tutkielmasta (LinkkiPDF), joka otsikossaan väittää, ettei merkittävää ihmistoiminnan vaikutusta ilmastoon ole kokeellisesti havaittavissa. Tämähän on ilmastotieteellisesti mullistava väite. Tieteellisen väitteen merkittävyys on sitä suurempi, mitä enemmän se poikkeaa valtavirrasta, mutta samalla tuollaiseen väitteeseen tulee kohdistaa suurin mahdollinen tieteellinen epäily ja kritiikki. Ja tämä tuntui olevan minulle turhan haastava tehtävä. MODTRANia vähän sorkin ja tulin siihen tulokseen, etten sillä saa asiasta selvyyttä.

Kuin onnenpotkuna tuli WUWT-sivuston artikkeli asiasta (Linkki). Blogin ylläpitohenkilö ei ota kantaa, mutta kommenteissa varsinkin Nick Stokesin kritiikki kannattanee huomioida.

Ilmastotekijöillä on vaikutusketju, voisiko sanoa vaikutuskierre, jossa on myös takaisinkytkentää. Esimerkiksi meriveden pintalämpötilan kohoaminen lisää ilmakehän kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta, jos aiempi tila on ollut kutakuinkin (virtaus)tasapainossa. Tässä samalla lisääntyy todennäköisesti myös pilvisyys, joka omalta osaltaan jäähdyttää ainakin päivisin pintaa jne. Kokonaisuuden hallinta vaatii mielestäni väistämättä kattavaa ilmastomallia. Sellaistahan tutkielmassa ei ole käytetty, vaan on suoritettu rajallisempaa laskentaa. Pilvisyydellä on varmasti merkitystä ilmastoon, mutta oliko tutkielmassa onnistuttu rajaamaan pilvisyyden vaikutus, tai oikeammin muiden tekijöiden vaikutus pilvisyyteen, täsmällisesti?

En siis tässä vaiheessa menisi vakuuttumaan tutkielman kattavasta oikeellisuudesta, vaan jäisin odottamaan vahvistavia tuloksia. Syy varovaisuuteeni käynee edeltä ilmi.

Mainokset

6 responses to “Kauppisen ja Malmin tutkielmasta

  1. Kai tää vähän fringe-sektoriin menee – kuten suuri osa populääristi noteeratusta vertaisarvioidusta ilmastotutkimuksesta.

    Mun mielestä isoin kysymys on, mikä on pilvisyyden muutoksen CO2-riippuvuus, muutenhan on hyvin tunnettua että alapilvisyys vaikuttaa voimakkaasti lämpötilaan.

    Tärkeä aihe mutta kahden hengen mullistelut ovat nykyään epätodennäköisiä. Toivotan kirjoittajille avointa mieltä, jolla tehdyt virheet korjataan seuraavissa papereissa.

    Tykkää

  2. ” Nick Stokesin kritiikki kannattaa huomioda”
    Kritiikki koski 1) juttu ei ole vertaisarvioitu 2) pilvisyysdatan lähdettä ei ole mainittu.. Ykköskohta ei ole jutun oikeellisuuden mItta. Kakkoskohta osoittaa että Nick Stokes ei edes ole lukenut juttua. Referensseistä löytyy datan lähde. Kovin heppoisia ovat sinun ja Erkin arviot jutusta. Ei sanaakaan kummaltakaan missä jutun tieteelliset virheet ovat.

    Tykkää

    • Vaikken sitä ääneen sanonut, niiin tutkimuksen tulos on mielestäni liian hyvä ollakseen totta. Odotan vahvistavia tutkimuksia mielipiteeni vaihtamiseksi.
      Stokes: ”So a claim that cloud cover is driving temperature immediately invites – well, what is driving cloud cover.”

      Tykkää

    • Virheiden etsiminen on ’beyond my paygrade’, mutta toissijaisilla päätelmillä voi tietää, että ’täysi huuhaa’ kuvaa tätä paperia todennäköisemmin kuin ’mullistava uutuus’.

      Olen kuitenkin itse avomielinen ja jätän auki mahdollisuuden, että paperissa on jotain hyvää ja saa myöhemmin jatkoa muilta. Se on tehty tosissaan, joten pitää antaa arvoa tehdylle työlle.

      Tykkää

  3. Tässä näyttäisi kriitikot olevan ainakin kohtuullisen muodollisesti päteviä:
    https://climatefeedback.org/claimreview/non-peer-reviewed-manuscript-falsely-claims-natural-cloud-changes-can-explain-global-warming/
    Äkkipäätä lukien Kauppisen ja Malmin tutkielmasta ei jää paljoa jäljelle. Vaan onhan mahdollista, että noille vastaväitteille löytyykin vastavavastaväiteet ja jotain jää jäljelle.
    Koska pilvisyys on hyvin voimakas ilmastotekijä, jo 10% enemmän luonnollista vaihtelua verrattuna valtavirta-arvoon siinä olisi tiedeuutinen,

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.