Joko lähti ilmasto jäähtymään?


Kuva 1. Ulawun-tulivuoren purkaus vuonna 2010 tai aiemmin. Kuvaajaviite: By Tuntematon – http://www.volcano.si.edu/volcanoes/region05/new_brit/ulawun/3502ula1.jpg, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=11837841

Yle uutisoi Ulawun-tulivuoren uudesta purkauksesta (Linkki). Yleensä tulivuoren purkaus ei vaikuta laajemmalle ilmastoon, koska purkautuva materiaali jää stratosfäärin alapuolelle eikä pääse laajempaan levitykseen. Nyt kuitenkin on tuhkaa tullut myös yli 15 km korkeuteen (Linkki), joten on mahdollisuuksia ilmastovaikutukseenkin.

Vaikka Ulawunin tuottama tuhkamateriaali ei riittäisikään varjostuksellaan juurikaan viilentämään ilmastoa, tällä tulivuorella on toinenkin viilennysvaikutusmekanismi: se voi tuottaa merkittäviä määriä rikkidioksidia (Linkki). Ilmasto.org väittää (Linkki), että ” rikkidioksidi reagoi ilmakehässä muodostaen viilentäviä sulfaattiaerosoleja”.

Jos vaikka Ulawunin yksittäinen purkaus viilentäisikin pariksi vuodeksi ilmastoa, sitä voisi pitää satunnaisena heilahduksena. Haluaisin kuitenkin tietää, voiko vastaavia purkauksia ympäri maapalloa odottaa tulevan runsaammin seuraavien 30 vuoden aikana kuin niitä on ollut viimeisten 30 vuoden aikana. Ja toisesta näkökulmasta: onhan se yksittäisenkin purkauksen viilentävä vaikutus luonnollinen tekijä. Jos sitä ei ole osattu ilmastomalleihin ottaa jotenkin keskiarvoisesti huomioon, niin sehän on voi voi. Joskus olen nähnyt graafisia kuvitelmia, joissa tulivuorten vaikutus on eliminoitu ja sitten todettu ilmastomallien osuneen hyvin.

 

 

Mainokset

4 responses to “Joko lähti ilmasto jäähtymään?

  1. Ei ne vaan osaa, meinaan mallintaa tulivuorenpurkausten vaikutusta. Kuten eivät osaa mallintaa pilvienkään vaikutusta. Taitavat nuo mallit olla vain leikittelyn asteella.

    Tykkää

  2. Maapallon luonnossa tapahtuu kaikenlaista mikä näkyy yleensä paikallisilmastossa – joskus jopa globaaleissa esityksissä. Tulivuorenpurkauksia tapahtuu tällä hetkellä 20 eri puolilla maailmaa ja aktiivisia tulivuoria on yli tuhat. Suuria megapurkauksia tapahtuu n. 150-200 v välein. Purkausten määrä on kautta historian ollut hyvinkin tarkasti vakio ja näin niiden vaikutusten mallintaminen tulevaisuudessa on ollut helppoa. Kun tutkitaan (ja mallinnetaan) ilmaston trendejä, ei yksittäistapauksiin kannata kiinnittää huomiota. Tulivuorenpurkauksen CO2 päästö voi olla 1% ihmisen aiheuttamasta ja kylmentävä vaikutuskin voi maksimissaan olla 0,2 C vuoden aikana. Usein purkaus kylmentää alailmakehää mutta lämmittää yläilmakehää jolloin kokonaisvaikutus vaimenee. Merkittävämpi luonnollinen muutos tapahtuu merten dynamiikan laaja-alaisten muutosten vuoksi (El Niño ja La Niña) ja ilmiöt voivat vaikuttaa useampiakin vuosia Maan lämpötalouteen sisäisesti (mutta ne eivät tuota energiaa). Eli ei kannata tuijottaa lämpökäyrän lyhytaikaisiin piikkeihin ja kuoppiin – vaan trendiin.
    https://www.historicalclimatology.com/blog/volcanoes-climate-change-and-society-history-and-future-prospects

    Tykkää

  3. Kirjoituksessani oletin, että stratosfääriin nouseva tuhka toimisi viilentäjänä. Näin voisi ollakin:
    https://physicstoday.scitation.org/do/10.1063/PT.5.7317/full/
    Vaan normaalisti se on kuitenkin sulfaattiaerosolit stratosfäärissä, mitkä viilentävät, kuten Pinatubonkin tapauksessa:
    https://earthobservatory.nasa.gov/images/1510/global-effects-of-mount-pinatubo
    Näin siis mainitsemani kaksi eri vaikutusta onkin oikeastaan vain yksi ja sama.
    Suomessa talvet lämpenevät ja kesät viilenivät Pinatubo-purkauksen johdosta:
    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003333003.html

    Mitä sitten Ulawuniin tulee, niin sen purkaus taitaa jäädä vajaaksi kestonsa osalta:
    https://emtv.com.pg/ulawun-eruption-subsides/
    Korkeutta oli alkuunsa riittäävästi, mutta lisämateriaalin toimitukset stratosfääriin takeltelevat.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.