Nokialla uusi akkupatentti


Tähän alkuun tietoisku siitä, että suomalaisalkuinen Nokia Oyj on ostanut jo vuonna 2016 kuuluisan tutkimuslaitoksen, Bell Labsin (Linkki).

Sitten siirrynkin siihen alkupisteeseen, mistä tämän otsikon aihe kiinnitti huomiotani, eli IS:n artikkeliin (Linkki). Siinä Nokia Bell Labsin yhden päätutkijan, Paul Kingin, kerrotaan lupaavan enemmän energiaa pienempään tilaan. Toisaalla artikkelissa tämä lisäys täsmennetään 2,5-kertaiseksi. Tämä on uskomaton parannus aiempaan akkujen energiatiheystasoon.

IS:n jutun juuri löytynee twitteristä (Linkki), jossa esiintyy sama kuva ja 2,5-kertainen pakkausväite, mutta elämää koskien. Ei ole uskottavaa, että energiatiheys olisi lisääntynyt tuossa suhteessa.

Toisaalla netissä on uutinen, jossa kerrotaan, että Nokian keksintö 2,5-kertaistaa akun keston (Linkki). Sama Paul King mainittu.

Ainakin Nokia Bell Labsin yhteistyökumppani AMBER uutisoi jo alkuvuodesta akkujen kestoa parantavasta keksinnöstä (Linkki). Tähän uutiseen liittyvä Zhangin ja kumppaneiden tutkielma näyttäisi olevan kokonaisuudessaan luettavissa netistä (Linkki).

Mitä nyt? Joka tapauksessa Nokia Bell Labs on tehnyt jonkun lupaavan akkukeksinnön, ellei sitten kahtakin. Mitä itse pidän todennäköisempänä, niin grafiitin kaltaisiin 2D-materiaaleihin perustuvaa elektrodin pinnoitetta, joka antaa akulle lisää ikää. Jos tämä ikälisä saadaan aikaan akun hintaa vain vähän kohottaen, tällä keksinnöllä on nähdäkseni suuri merkitys nimenomaan sähköautoille, joiden akut tämän jälkeen kestäisivät pitempään kuin itse auto. Nytkin ne saattavat kestää auton eliniän, mutta tästä on vielä epävarmuutta. Käytettyjen sähköautojen markkinat alkaisivat vetää jne. Toisaalta keksintö saattaisi lopultakin vaikuttaa siihen, että lyijyakut korvattaisiin litium-ioni-akuilla.

Kannettavien älypuhelimien osalta viitatun keksinnön merkitys voisi olla nopeammassa latautumisessa, koska akun pinta-alakapasiteetti kasvaa.

Tällä tietoa pidän todennäköisenä, että akkujen energiatiheyden yli kaksikertaistumisen käsitys perustuu johonkin virheeseen. Esimerkiksi on ajateltu yhden latauksen riittävän tuplasti pitempään, vaikka kyse onkin ollut akun eliniän tuplautumisesta. Toinen mahdollinen väärinkäsitys voisi olla pinta-alakapasiteetin kasvun ymmärtäminen koko akun kapasiteetin kasvuksi. Tämä kapasiteettihan korreloi pääosin (huippu)tehon kanssa. Jos parempaa tietoa tulee, niin Roskasaittihan oikaiseen omat virheensä.

Linkkejä aiheeseen

https://en.wikipedia.org/wiki/Two-dimensional_materials (Linkki) Laaja yleisartikkeli 2D-materiaaleista englanniksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/MXenes (Linkki) Viitatussa Zhangin ja kumppaneiden tutkielmassakin mainittu 2D-materiaalityyppi.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.