Kuva 1. Sepioteuthis lessoniana. Tekijäviite: By http://opencage.info/ – http://opencage.info/, CC BY-SA 2.5, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=16062912
Phys.org-sivusto uutisoi tutkimuksesta (Linkki), jonka mukaan hiilidioksidilisäys ei haittaa kalmareita, pikemminkin on niille eduksi. Kokeessa kohotettu ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli n. 1000 ppm, jonka ei havaittu haittaavan kahden eri kalmarilajin hapenottoa Spadyn ja kumppaneiden tutkielman tiivistelmän mukaan (Linkki). Tiivistelmässä ei kerrota, mitattiinko meriveden pH, joten emäksisyyden väheneminen pitää olettaa muusta tiedosta.
Entä sitten? No ei oikeastaan mitään. Nimittäin tutkimus ei osoittanut kalmareiden varsinaisesti hyötyvän hiilidioksidilisästä, vaan sietävän sitä ilman haittoja. Mahdollinen hyöty perustui ajatukseen, että jotkut kalmareiden saalistajat ja jotkut saalit kärsivät meriveden lievästä neutraloitumisesta.
Jos kalmarit olisivat mitatusti kärsineet hiilidioksidilisäyksestä, silloin olisi voinut ehkä ennustaa niille synkempää tulevaisuutta, mutta tämäkin johtopäätös olisi ollut jossittelun varassa. Nimittäin eihän yksikään laji elä yksinään, vaan osana biosfääriä ja omaa ekosysteemiään, jossa valitsee kilpailutilanne resursseista.
Phys.orgin artikkelista käy ilmi, että tutkijat olivat pyrkineet ennakkotietojensa pohjalta löytämään eliölajin, joka kärsisi mahdollisimman paljon vähäisestä pH-alenemasta emäksisessä merivedessä. Sitten heidän tuloksensa olikin yllätys. Hyvä, että sentään julkaisivat sen. Johtopäätöksenä voitaneen pitää, että eliöiden elimistössä vallitsee homeostaasi, joka estää vähäisen ympäristömuutoksen vaikutuksen eliön sisustaan. Tämä toki oli tiedossa jo aiemminkin.
Jos sitten mennään vielä laajempaan tarkasteluun, ihmistekoisen ilmastonmuutoksen hyötyjen ja haittojen suhteeseen, niin oikeasti sitä ei tiedä kukaan. Oppineiden veikkaus on, että haitat ovat suuremmat kuin hyödyt ja ilmastopolitiikka perustuu tähän veikkaukseen haittojen ylivoimasta. Tietämättömyyden pohjalla on tieteen uhkapainotteisuus, joka tulee ilmi tässäkin käsitellystä tutkimuksesta. Lähtökohtana on löytää eliölaji tai luonnonilmiö, jossa haitat näkyisivät mahdollisimman selkeästi. Kun kaikkia lajeja ja ilmiöitä ei ole tutkittu samalla intensiteetillä, tieteeseenkin perustuva kokonaiskuva on helposti vino, liian uhkapainotteinen.
Roskasaitti 
”ilmastonmuutoksen hyötyjen ja haittojen suhteeseen, niin oikeasti sitä ei tiedä kukaan”
Kun joku sanoo, että jotain asiaa ei tiedetä niin hän tarkoittaa, ettei itse tiedä sitä. Tiedeyhteisöillä on hyvinkin riittävä käsitys siitä, mikä on ekosysteemeille ja sen osille haitallista – yleensä se on nopea muutos. Yksittäinen laji voi saada etua lämpenemisestä mutta ekosysteemi kärsii aina muutoksesta. Sopeutumisajat voivat olla tuhansia vuosia.
Kun kansa lukee tieteellisiä julkaisuja, ei aina ymmärretä sitä, että niissä on voitu tutkia jotakin yksityiskohtaa mitä ei voida suoraan kytkeä esim. ekosysteemeihin tai ilmastonmuutokseen. Lähestymistapa voi olla esim. tiukan biologinen (fysiologinen). Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkiva tiede on taas synteettistä ja siinä käytetään hyväksi lukemattomien detaljitutkimusten tuloksia niihin sen kummemmin syventymättä.
TykkääTykkää
Punkari: onko nyt meneillään nopea muutos vai onko se vasta odotettavissa parin kymmenen vuoden päästä?
TykkääTykkää
ähän mennessä lämpenemisestä ja co2-lisäyksestä on ollut lähes pelkästään hyötyä.
Sama on ollut tilanne aina holoseenin aikana ennenkin. lämpimät ajat ovat aina olleet edullisempia kuin kylmät eikä nykyinen lämpenemisvauhti ole mitenkään poikkeuksellinen.
TykkääTykkää
Nopea muutos luonnonilmiöistä tarkasteltuna alkoi 1800-luvun lopulla ja muutoskäyrä on dramaattisesti kiihtyvä. Ekosysteemien kannalta ilmastonmuutoksen vaikutukset muuttuvat koko ajan vakavammiksi – aluksi tuhoutui vain lajeja mutta nyt lajistoja ja niiden muodostamia systeemejä. Tähän mennessä tapahtunut ilmastonmuutos on ollut erittäin haitallinen luonnolle ja myös ihmiselle.
Holoseenin aikana on ollut vain yksi lämmin kausi 4000-8000 v sitten. Sen jälkeen ilmasto on hitaasti viilentynyt johtuen Maan rataelementeistä (Milankovichin syklit). Ihmisen aiheuttama lämpöpiikki on täysin poikkeuksellinen nopeutensa vuoksi. Sitä ei pidä verrata suuriin jääkausiaikojen megatrendeihin mitkä tapahtuvat 100.000 vuoden rytmissä ja kuitenkin vain 5-8 C asteen sisällä. Maapallon ekosysteemit pystyvät muuttumaan aivan toisiksi mutta sopeutumisaikaa on oltava tuhansia vuosia. Nykyisen kaltainen lämpeneminen aiheuttaa valtavaa tuhoa.
TykkääTykkää
Huoh. Teehän aktivisti palvelus ja etsi tästä
Click to access SYR_AR5_FINAL_full.pdf
tukea väitteelle edes yhdestä puhtaasti tai lähes puhtaasti AGW:n kautta tuhoutuneesta ’lajistosta’.
Tapahtunut AGW on ollut ’erittäin haitallinen’ ihmisille? Perustelehan sekin AR5:n avulla. Päästään ehkä vähän samalle kartalle. Samalla saadaan ehkä selville, että mitä tulee ’erittäin’ haitallisen jälkeen.
Nimittäin minusta öljy, hiili ja muovituotteet ovat ihmisille erittäin hyödyllisiä vaikka laskennaliset haitat vähennettäisiin hyödyistä. En usko että olen käsitykseni kanssa lainkaan yksin.
Erittäin hyödyllinen = maailman väestön iso osa _kuolisi_ parin vuoden sisällä, jos hiilen ja öljyn tarjonta loppuisi tänään. Mieti sitä.
TykkääTykkää