UAH-sarja ei olekaan niin poikkeava?


Moyhu-sivustolla on useita kuukausilämpötilasarjoja näkyvissä (Linkki), niinpä noukin sieltä otsikon ”Monthly global temperature anomaly data” alta kuukausisarjoja lämpötilapoikkemaista ja kaavailin niistä Calcilla kaavioita.

Kuva 1.

Kuvassa 1 UAH-sarjan kuvaaja on alimpana, jolloin voisi ajatella, että se on kylmintä tulevaisuutta ennustava. Vaan aineistoillahan on eri vertailuvuodet, jolloin korkeussuuntaiset erot kuvaajassa sisältävät myös lähtökohtaeron.

Kuva 2.

Kuvassa 2 on samat aineistot kuin kuvassa 1, mutta niille on tehty laskennallinen muutos siten, että kunkin sarjan vuoden 2016 poikkemakeskiarvo on vähennetty sarjan kuukausiarvoista. Tämä temppu ei muuta aineistojen kulmakertoimia, vaan tuo ne paremmin ”samalla viivalle”, poistaen mm. vertailuvuosien erot. UAH-aineiston viivaa on paksunnettu, että se paremmin erottuisi muiden seasta. Sehän on silmämääräisesti arvoiden melko keskimääräinen. Sillä ei ole ääriarvoja ainakaan samassa määrin kuin vihreällä viivalla kuvatulla CRUTEM 4 -aineistolla. Kulmakertoimien vertailussakin UAH jää keskikastiin. Toki aikaväli on ilmastotieteen kannalta liian lyhyt, mutta ei nyt ainakaan epäilyksiä herättävää poikkeavuuttakaan näy UAH-arvoissa verrattuna muihin mittaussarjoihin.

Että UAH-sarja on minunkin mielestä ollut jotain muuta mittaava kuin esimerkiksi GISTEMP, on johtunut niistä muutamista havainnoista, missä muutos kahden peräkkäisen kuukauden välillä on ollut erisuuntainen. Tämä ei näyttäisi kuitenkaan olevan pääsääntönä.

Jatkan GISTEMP-aineiston käyttöä globaalissa kuukausilämpötilaseurannassa joka tapauksessa. Parin viikon päästä pitäisi taas olla uusi arvo, nyt toukokuulta 2019, tiedossamme.

 

Mainokset

2 responses to “UAH-sarja ei olekaan niin poikkeava?

  1. UAH-data on ollut surkeuden huippu vuosikymmenet. Siitä tuli denialistien mielestä ”paras data” aikanaan kun se ei osoittanut lämpenemistä ja esitti 20 vuoden lämpenemispaussin. Kaikki tämä oli vain useiden virheiden summa minkä korjaus kesti luvattoman kauan.
    Ensinnäkin satelliittien proxy-mittaukset ovat edelleen kokeellisia. Mikroaaltohavainnot tehdään viuhkasta minkä korkeus on epämääräinen – parhaimmillaankin havaintokorkeus on 5-15 km. Näin satelliitilla ei mitata lämpötilaa maanpinnalta vaan pilvien yläpuolelta. Siksi lukemat ovat kylmempiä ja vaihtelu vähäisempää. Satelliittien havaintolaitteet ja kanavat ovat menneet useasti rikki ja satelliittien havaintoajat ovat siirtyneet puolelta päivältä iltaan. Kalibrointia on tehty sääpallojen havainnoilla. UAH-käyriä on jouduttu muuttamaan n. 10 kertaa ja on tärkeä tietää versioiden numero. Satelliittimittauksilla on kuitenkin oma arvonsa kun maanpinnan sääasemien määrä laskee nyt jyrkästi.

    Tykkää

    • ”Ei tulisi mieleenikään olla tieteenvastainen, mutta Huntsvillen ’tohtorit’ Christy & Spencer ovat olleet surkeuden huippu vuosikymmenet.” /sarc

      Mears, sen sijaan…

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.