Ikirouta-alueen puuvanhukset kasvavat kohisten


Kuva 1. Dahurianlehtikuusia. Kuvalähde: Wikipedia

Dahurianlehtikuusi (Larix gmelinii) on kasvualueeltaan maailman pohjoisin puu (Linkki). Science Daily uutisoi kiinalaistutkimuksesta (Linkki), jonka mukaan ilmastonmuutos on saanut iäkkäät dahurianlehtikuuset kasvamaan ennennäkemättömästi. Zhangin ja kumppaneiden tutkielma on kokonaisuudessaan luettavissa agupubs-sivustolta (Linkki).

Entäpä sitten? Sitä sitten, että vanhojen dahurianlehtikuusten kasvupyrähdys on merkki vähintäänkin alueellisesta ilmaston lämpenemisestä. Mutta samalla se on merkki siitä, ettei ikirouta-alueen sulaminen tarkoita pelkästään roudan sulamista, vaan myös hiiltä sitovan yhteyttämisen kiihtymistä ja todennäköisesti myös kaiken muunkin biologisen aktiivisuuden lisääntymistä, vaikka viitattu tutkimus käsitteli vain yhtä puulajia, ikiroudankin päällä selviytyvää dahurianlehtikuusta.

Kun dahurianlehtikuusen levinneisyysalue on puolen Siperian kokoinen, niin kyllä tuo tutkimus kertoo myös merkittävän hiilinielun aktivoitumisesta. Monet biologiset prosessit kiihtyvät ilmaston lämmetessä ja useat niistä toimivat jarruttavina eli negatiivisina takaisinkytkentöinä hiilidioksidin ja metaaninkin osalta. Minulle on kuitenkin päässyt syntymään vuosien saatossa käsitys, että negatiiviset takaisinkytkennät ovat väheksyttyjä ilmastotieteessä. Niihinhän ei liity samanlaista uhkatekijää kuin positiivisiin takaisinkytkentöihin, vaan uhkien vähenemistä.

Olkoon tämä artikkeli osaltaan vähentämässä lääkityksen tarvetta ilmastoahdistukseen.

Mainokset

4 responses to “Ikirouta-alueen puuvanhukset kasvavat kohisten

  1. Risto – Ensinnäkin ikiroudan sulaminen aiheuttaa hirvittävän kasvihuonekaasujen (etenkin metaanin) päästöt. Kaasut ovat tuhansien vuosien aikana kertyneet jäätyneen maan alle ja nyt ne vapautuvat jopa räjähdysmäisesti. Turvekerrokset voivat olla satoja metrejä paksuja ja nyt ne alkavat lahota vapauttaen hiiltä ilmakehään. Puiden merkitys on siis hiilen sitojana mitätön maaperään verrattuna.
    Toiseksi puulajit ja etenkin lehtikuusi leviävät varsin hitaasti uusille alueille. Kuusen leviäminen Suomeen vei 5000 v ja lehtikuusi ei ole vielä lähelläkään – Eem-kaudella se sentään täällä kasvoi. Nykyisen kaltainen nopea ilmastonmuutos on myrkkyä ekosysteemeille mm. siksi, että eliölajiston sopeutuminen ja leviäminen vaatii tuhansia vuosia. Kun lämpötilan puolesta kasvu olisi mahdollista pohjoisempanakin, vähenevät kasvumahdollisuudet tropiikissa. Ekosysteemin tuhoutuminen voi käydä muutamissa päivissä mutta uuden syntyminen voi viedä tuhat vuotta. Täten en mitään hurraamisen aihetta uutisessa näe.

    Tykkää

  2. Punkari oli optimisti (Punkarin kolmas laki).

    Heh, kyllä se kauheaa on, kun turve lahoaa. Ehkä Vapo voisi hoitaa homman?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.