Kulttuurikansojen kaatopaikka ei vedä muovia


Olen historiastakin oppinut, että useille kulttuurikansoille meri on ollut viemäri ja kaatopaikka, jonne on voinut työntää jätteet surutta.  Erityisesti tässä tulee mieleen Rooman rakennettu viemäriverkosto, joka loppujen lopuksi Tiberin avustuksella vei jätökset Välimereen.

Merien muovijätteistä on ollut puhetta jo vuosia, mutta jos katsoo esimerkiksi Tyynenmeren jätepyörteen artikkeli Wikipediasta (Linkki), niin löytyykö sielä mainintaa Indonesiasta?

Nyt sitten Phys.orgissa on ollut useampiakin artikkeleita merien suuren muovisaastuttajan, Indonesian, muovijätteistä. Maaliskuussa 2018 kerrottiin Balin rannikon muovijätteistä (Linkki). Maraskuussa oli uutinen, että Indonesia siivoaa päivittäin 40 tonnia muovipitoista roskaa Jakartan lähirannikoilta (Linkki). Uutisessa ei kerrottu, mikä määrä muovijätettä työnnetään mereen päivässä, joten ei voi päätellä, lisääntyykö vai väheneekö muovijäte tai roskaantuminen tuolla siivousvauhdilla. Kolmas Phys.orgin Indondesian uutinen on julkaistu eilen (Linkki). Siinä kerrotaan rantojen roskankeruusta hieman kauempana Jakartasta. Vaikka artikkelin alussa ei muovia mainitakaan, vaan käytetään sanaa rubbish (suomeksi roskat tai jäte), niin kuvistakin käy ilmi, että kyse on pääosin muovijätteestä. Artikkelin jälkipuoliskolla muovi tulee esille tapauskohtaisesti.

Tässä on varmaan hyvä muistuttaa, ettei kyse ole suomalaisista muovikasseista, jotka suurelta osalta menevät jätekeräykseen, eikä myöskään EU-alueen muovisista mehupilleistä, joita nyt kannattanee hamstrata, koska ne ollaan kieltämässä (Linkki).

Biohajoamattomuus on eräs useimpien muovituotteiden etu, mutta muovijäte ei siksi sitten sovikaan mereen, vaan se pitää enemmin polttaa. Esimerkiksi Indonesiassa muovin polttaminen energiakäyttöön ei vaan olisi niin edullista kuin Suomessa, koska siellä ei ole tarvetta lämmön talteenotolle. Sähköä kuitenkin saisi näin tuotettua, mutta ehkä maassa on ylimäärin fossiilisia polttoaineitakin käytettäväksi siihen tarkoitukseen? Enkä hetikään uskoisi, että Indonesiassa jätepolttolaitosten päästöt olisivat yhtä puhtaat kuin Suomessa.

Voiko Indonesian puolustuksesi sanoa, että Kiina on kulttuurikansavalta, joka roskaa meriä vielä enemmän?

Linkkejä aiheeseen lyhyin kommentein

https://www.weforum.org/agenda/2018/06/90-of-plastic-polluting-our-oceans-comes-from-just-10-rivers/ (Linkki) Muovijätteen alkuperäislähteet ovat saaneet lisääntyvää huomiota viime vuosina. Jätepyörrehän on päätepiste. Runsas uutisointi jätepyörteestä on milteipä hämäyksen tavoin suuntaamassa huomiota toisaanne, ehkä jopa syylistämässä valkoihoista eurooppalaista lihaasyövää kristittyä heteromiestä.

https://phys.org/news/2019-02-plastic-bags-town.html (Linkki) Muovipussikielto leviää. Epäilen kiellon järkevyyttä Suomessa, mutta en pakkaa esimerkiksi banaaneja hedelmätiskillä muovipussiin, koska etiketin saa kiinni kuoreenkin, jota en syö. Ostan yleensä vain yhden nipun banaaneja kerallaan.

https://phys.org/news/2019-02-climate-obsession-plastic-pollution-distracts.html (Linkki) Viekö muovikammo huomion pois suuremmista ongelmista?

 

Mainokset

3 responses to “Kulttuurikansojen kaatopaikka ei vedä muovia

  1. Tää aika on muovin! Kehittyvissä maissa, joissa ihmisillä on vielä jäljellä luovuutta ja mahiksia, kierrätysmuovi on monipuolinen, kestävä, hygieeninen ja halpakin rakennusmateriaali pientaloissa. Muovia voi käyttää rakennuselementeissä, eristeenä ja pinnoitteina energiatehokkuuttakin lisäämässä.
    Ainakin katoissa ja seinissä muovi toimii hyvin kuumissa ja kosteissa maissa. Yhä vain halventuvilla aurinkopaneeleilla voi tuottaa myös jäähdytystä. Kolumbiassa toisen linkkitekstin mukaan kierrätysmuovi sulatetaan jonkin suulakepuristuksen avulla ja siitä tehdään tiilejä. Myös 3D-tulostuksessa kierrätysmuoville riittää mahiksia.
    Ongelmallisinta lie muoviroskan kerääminen luonnosta ja vesistöistä. Muovista pitäisi maksaa kerääjille kilohintaa, minkä ei köyhissä maissa tarvitsisi olla suuri. Kerääjiä olisi ainakin teoriassa paljon. (Keräyspisteistä paikallisten vihreiden pitäisi talkoilla kuskata keräysmuovit tehtaille polkuriksoilla tai sähkötraktoreilla.)
    Vesistöille haitallisin hitumuovi kelpaisi ehkä rannikoilla ja tekoaltaissa muovia syöville bakteereille, jos muovin saisi ensin jollain värkillä kerätyksi?

    Tässä olisi pari linkkiä:
    https://www.archdaily.com/869926/this-house-was-built-in-5-days-using-recycled-plastic-bricks
    https://www.plasticsmakeitpossible.com/plastics-at-home/home-garden/tiny-house/

    Tykkää

    • Blogitekninen ihmettely: linkitkö ne vaativat hyväksyntää kommentille? Linkit ovat toki hyvin artikkelia täydentäviä, että kiitos siitä.
      Muovista: koska pääasialliset muovimateriaalit ovat biohajoamattomia, kierrätys vaikka tiileiksi vaikuttaa lämpimissä maissa polttamista paremmalta ratkaisulta.

      Tykkää

  2. Minäkin ihmettelin sitä hyväksymistä, kun et ole ennen sitä käyttänyt. Eppäilen jo, että viha- tai pihapolliisi on asentanut tarkkailuohjelman mun koneelle, eikä F-Secure oo varottanu, että kaikki täältä lähetetty menee sensuurin läpi. Oonhan usein tuhmasti haukuskellut poliikan isokenkäsiä ja tietysti ihan aiheetta.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.