Outo metsätutkimus


Kuva 1.

Meneekö nyt toistuvasti vatuloinniksi, mutta törmäsin mielestäni outoon metsätutkimusuutiseen (Linkki). Tutkimuksen mukaan vesi on globaalisti metsien kasvua rajoittava tekijä ilmaston lämmetessä, eikä lämpötila ole yhtä merkittävä rajoitteena. Toki tuossa on se järki, että jos lämpötila kohoaa, niin harvemminhan sitä on sitten on lämmöstä pulaa. Vaan että vesi olisi Suomessa metsänkasvua rajoittava tekijä, niin sitä ihmettelen. Silti uutisen karttakuva kertoo, että tutkimuksen mukaan näin on.  Suomen metsien kasvuhan on kuitenkin kiihtynyt (Linkki).

Babstin ja kumppaneiden tutkimus ei varsinaisesti näyttäisi ottavan kantaa siihen, onko metsien kasvu lisääntynyt tai vähentynyt (Linkki). Siinä on haettu laajalla puulustonäytetutkimuksella kasvun korrelaatiota lämpötilaan ja sadantaan. Kun tulokset esitetään kartan muodossa, sehän tarkoittaa, ettei ole käytetty mitään globaalia keskiarvoa, vaan alueellisia arvoja. Ja Suomen kohdalla kartta kertoo, että vesi on rajoittava tekijä metsän kasvulle. Sivumennen sanottuna tutkimus ei ollenkaan huomioi lisääntyneen hiilidioksidin vaikutusta.

Valitettavasti ilmatieteenlaitoksemme ei tarjoa sadantatietoa kuin em. tutkimuksen jälkimmäiselle jaksolle, josta sitten on vuosittaista kesäsadantaa näkyvissä Lahdesta Inariin kuvassa 1. Sateisuus on vähentynyt Jyväskylässä, pysynyt kutakuinkin ennallaan Lahdessa ja lisääntynyt pohjoisemmilla paikkakunnilla, erityisesti Inarissa. Ei tästä nyt oikein saa sitä uhkaavaa vesipulaakaan esille. Toki vuoden vaihtelevat runsaasti.

Muutoin on tiedossa, että hiilidioksdilisäys helpottaa kuivien alueiden kasveja. Ne pystyävt kasvattamaan pitemmät juuret ja voivat pitää ilmanottotiehyensä vähemmän vettä haihduttavina, kun hiilidioksdia virtaa sisään vähemmälläkin. Osaltaan tämäkin sotinee tuota veden rajoittavaksi tekijäksi tulemista vastaan.

Olisiko tutkimus tulkittava siten, että kuivina kesinä eivät puut kasva niin hyvin kuin normikesinä, mutta metsän kasvulle haittaa tekeviä kylmiä kesiä esiintyy nykyään harvemmin kuin vuosina 1930…1960. Näin vesi kohoaisi rajoittavan tekijänä esille, vaikka metsämme keskimäärin kasvavat hyvin eikä sadanta ole olennaisesti vähenemässä. On myös huomattava, että pohjoinen metsäraja on osaltaan lämpötilaraja, mutta koska metsärajan kylmemmällä puolella ei ole puita, ei sieltä ole lustonäytteitäkään.

 

Mainokset

20 responses to “Outo metsätutkimus

  1. Suomessa etenkin männyn kasvuun eniten vaikuttaa heinäkuun sademäärä. Tosiaan heinäkuun kuumuus voi vaikuttaa käänteisesti. Metsän kasvuun osa-alueilla vaikuttaa hyvin moni asia ml. ilmansaasteet (ilmenee neulaskertojen määrinä) ja lisääntyvät metsätuhot. Ilmaston lämpeneminen on stressitekijä mikä voi laskea metsänkasvua sillä puulajit eivät pysty sopeutuman uusiin olosuhteisiin riittävän nopeasti. Toisaalta kasvukauden pidentyminen lisää kasvua. Hiilidioksidi ei juurikaan ole kasvua lisäävä tekijä luonnossa. Hyvin harvoin sen määrä on kynnyskysymys verrattuna kosteuteen ja ravinteisiin. Populistiset artikkelit maapallon vihertymisestä CO2-vaikutuksesta ovat puhdasta soopaa. Vihertymistä voi tapahtua eri alueilla eri syistä – kosteuden ja lämpötilan lisäyksen sekä maankäytön muuttumisen vuoksi.
    Puulustojen paksuus on siten hyvin monen asian summa ja ilman yksityiskohtaista luston analyysiä tuskin komponentteja saadaan esiin. Maailmalta on kuitenkin hyviä esimerkkejä myös siitä, että puulustot voivat paljastaa ilmaston historian ja viimeaikaisen lämpenemisen. Suomessa puulustojen käytössä ilmastotutkimukseen on tapahtunut ylitulkintaa.

    Tykkää

    • ”Ilmaston lämpeneminen on stressitekijä mikä voi laskea metsänkasvua sillä puulajit eivät pysty sopeutuman uusiin olosuhteisiin riittävän nopeasti”

      Ihmetyttää tuollainen ”nopeusvaatimus”, sillä vuotuinen vaihtelu on niin suurta, että joku yhden asteen nousu viimeisten 150 vuoden ajalta hukkuu tähän vuosittaiseen vaihteluun.
      https://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot
      Mikäli luontomme olisi niin herkkää, että alle 0,01 keskimääräinen lisäys vuosittain vaikuttaisi haitallisesti, niin luontomme kuolisi kokonaan kerran kymmenessä vuodessa.

      Lisäksi on huomattava tunturijärvissämme makaavat ”mykät todistajat”, eli puufossiilit muutaman vuosituhannen takaa.
      Ne todistavat, että Suomen luonto ei tuhoudu vaikka olisi huomattavastikin lämpimämpää kuin nykyään.
      http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html

      Tykkää

      • Tässä ei olekaan kysymyksessä puuyksilön sietokyky vaan ekotoopin missä mänty puulajina kasvaa. Monen eliölajin esiintymisen perusteella (biostratigrafiassa) pystytään määrittämään ajankohdan keskilämpötila 0,1 C tarkkuudella.
        Jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni niin, että 8000-5000 v sitten oli yhtä lämmintä kuin nyt. Nuo fossiiliset männyt järvien pohjalla ovat peräisin tältä ajalta. Sen jälkeen ilmasto kylmeni ja männyn kasvualue vetäytyi etelämmäksi. Nyt kun ilmasto on taas em. lämpökauden tasalla, ei kukaan odota, että männyn metsänraja hyppäisi tuon lämpökauden tasalle (siirtyminen saattaa viedä tuhat vuotta). Suomenkin luonto on nähnyt ilmaston muuttuvan jääkauden jälkeen mutta muutos on ollut erittäin hidasta. Nopea muutos on aina ongelma ekosysteemeille.

        Tykkää

    • Mänty kasvaa kuivilla paikoilla, missä muu puu ei viihdy. Totta kai vesi rajoittaa kasvua.

      Mutta:

      Jos paikka kastellaan, kuusi tai jopa roskapuu viihtyy mäntyä paremmin. Siksi Suomessa on ojitettu ja ojitetaan metsiä. Vettä on liikaa arvopuulle.

      CO2 vähentää veden tarvetta, joten se saa kuivat kankaat kasvamaan paremmin.

      Tykkää

      • ’The probability that precipitation exceeded temperature as the main driver of tree growth has increased throughout the boreal zone…’

        Suomeksi:

        Puut kuolee kilpailuun pikemmin kuin tukehtumalla veteen tai kuivumalla, harvemmin kesän kuumuuteen tai talven kylmyyteen. Koska tämä on CCC-tutkimus, päätimme ratsastaa sanalla ’increased’. Toisin päin ilmoitettuna lämpötilalla ei ole merkitystä ja CCC-skoopissa sillä ei saa jatkorahoitusta.

        Main driver in their ass.

        Tykkää

  2. Tuo Naturen artikkeli on juuri sitä mitä edellä kerroin. Tutkimuksessa on käytetty Leaf Area Index (LAI) menetelmää. Se mittaa kuinka suurella osuudella satelliittikuvan kuvaelementissä on kasvillisuutta eikä sillä ole ”kasvun” kanssa mitään tekemistä. Myös kasvin lehden tyyppi vaikuttaa signaaliin niin, että puun heijastus on huonompaa kuin ruohon. Tämä johtuu ruohon solurakenteen paremmasta kyvystä heijastaa infrapunasäteilyä. Tropiikissa kasvinlehtiä on joko kaikkialla tai sitten metsienkaadon vuoksi maaperä on paljastunut. Lisäksi puiden kaato on johtanut aluskasvillisuuden näkymiseen mikä heijastaa paremmin infrapunasäteilyä. Vaikka CO2 lisäisikin jonkun kasvinlehden mehevyyttä, ei sitä havaittaisi näiden valtavasti suurempien tekijöiden takaa.
    Suomessa LAI on lisääntynyt n. 10% ko. satelliittien kaudella. Tämä lisäys johtuu metsien nuortumisesta (vesakoista), nurmiviljelyn lisääntymisestä sekä kuivilla kankailla sademäärän lisääntymisestä. Lapissa lisäys on johtunut kasvukauden pidentymisestä ja kasvillisuuden yleisestä muutoksesta (vihreä kasvillisuus vs. sammal ja jäkälä). Tein kyseisellä satelliittikuvien LAI-tekniikalla tutkimuksia Suomessa ja Afrikassa 1980-luvulla.

    Tykkää

  3. Mielenkiintoista, että luonnossa hiilidioksidin määrä ei paranna kasvua, koska ainakin ruusunviljelijät tuntuvat pitävän sen määrää tärkeänä. He pyrkivät pitämään sen määrää kasvihuoneessa ”hiilidioksidilannoituksella” korkeampana kuin ulkoilmassa. Ilmeisesti he ovat sitten aivan hakoteillä ja haaskaavat rahojaan hukkaan.
    Muistelen myös, että maakaasua lämmitykseen käyttävät viljelijät Kaakkois-Suomessa laskivat ainakin osan palokaasuista (sis. vettä ja hiilidioksidia) kasvihuoneeseen, ilmeisesti saman harhaluulon vallassa.

    Tykkää

    • Kasvihuoneessa kaikki maksimaalisten kasvuolosuhteiden edellytykset analysoidaan ja otetaan huomioon hoidossa. Sen jälkeen kun valoisuuden rytmi, lämpö, Ph, maan rakenne ja kosteus on kunnossa, lisätään maahan ravinteet (typpi, fosfori, K, Ca, hivenaineet, yms) ja pidetään kasvutiheys optimaalisena. Käytännössä vain kasvihuoneessa voidaan päästä tilanteeseen, missä CO2-lisäys edistää kasvua. Luonnossa ei tähän päästä. Valo, kosteus ja typpi ovat jo sitä paljon ennen kasvun rajoittajina.

      Tykkää

  4. Muistelisin, että puuston kasvulle reilu 20 asteen, olikohan 22 tai jotain, lämpötila on riittävä. Sen yläpuolella muut tekijät tulevat enemmän mukaan (vesi, kosteassa tropiikissa tiiviit maat, ym.). Tuon linkin tutkimuksen perusteella voisi ajatella, että lisää alueita siirtyy tuon lämpörajan yläpuolelle. Monilla alavilla perhumidinkin tropiikin savimailla vesi on rajoittava tekijä.

    Tykkää

  5. Mitä ihmettä, puiden kasvuahan käytetään proxyna lämpötilalle. Kysykää vaikka Mike Mannilta. Nyt te väitätte, että lustot mittaavatkin kesän kosteutta. Mihin tässä enää voi uskoa?

    Tykkää

    • Ekologia ei ole yksinkertainen tieteenala. Alueilla missä lämpötila on puulajin kasvun kannalta kriittinen, puiden kasvu (ja puulustojen paksuus) heijastaa lämpötilan muutosta. Jossakin muualla vaikkapa maankäyttö saattaa olla tärkeämpi kasvun rajoittaja.
      Ennen lätkämailat tehtiin puusta – ja M Mann teki oman hockey stickinsä puulustoista.

      Tykkää

  6. Mikko: oletko perehtynyt Mannin ja muiden menetelmiin niin tarkoin, että pystyt kertomaan, että he ovat ottaneet kasvuolosuhteet niin hyvin huomioon, että vain lämpötila on ollut kasvua rajoittava tekijä?

    Tykkää

    • Olen perehtynyt Mannin ja hänen ryhmänsä tuloksiin. ”Lätkämailassa” (viimeisten vuosituhansien ja koko Holoseenin lämpötilakäyrissä) puulustot olivat vain yhtenä aineistoryhmänä lukemattomien muiden lisäksi. Sittemmin mm. Mannin työryhmä on koonnut ja analysoinut ansiokkaasti kaikkea saatavilla olevaa proxy-aineistoa ja myös mittausdataa. Tarkemmin en muista miten yksityiskohtaisesti hän analysoi puulustoja – nehän eivät ole olleet hänen erikoisalaansa. Meillä on miljoonia proxy-havaintoja Holoseenin ilmastosta ja ymmärrys lämpenemisestä perustuu lukemattomiin eri tyyppisiin aineistoihin, eri tutkimuslaitosten työhön ja mittavaan laatuvarmennettuun lämpömittarien verkostoon.

      Tykkää

      • McIntyren kritiikki on sitten varmaan tuttu?

        Tai oikeastaan tuttua pitäisi olla miten lätkämailajengi yritti suojautua kritiikiltä stonewallaamalla McIntyre&Kitrickin.

        Tykkää

  7. Mikko: palatakseni vielä kasveihin ja hiilidioksidiin niin ilmeisesti C3 ja C4 kasvit ovat mielestäsi huuhaata?

    Tykkää

    • Se tiedetään, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan dramaattisesti kasveihin ja maanviljelyyn yleensä – pääosin tosin negatiivisesti. Laboratorioissa on tutkittu CO2:n vaikutuksia fotosynteesiin ja tiedetään, että etenkin C3-kasvit (riisi, vehnä, soija, jne) lisäävät kasvuaan ja hyödyntävät vettä paremmin. Mutta C4-kasvit eivät juurikaan saa etua (maissi, hirsshi, durra, sokeriruoko, laidunkasvit, jne). Mutta taas kohoava lämpötila heikentää C3-kasvien kasvua. Monet tutkimukset osoittavat, että kosteuden ja typen saanti on kuitenkin tärkein kasvua kontrolloiva tekijä.
      Laboratorio-olosuhteissa voidaan tutkia eri komponenttien vaikutuksia kasveihin mutta kun siirrytään luonnossa selvittämään tätä asiaa, ei CO2:n osuus kasvun lisääjänä olekaan enää selvä. Joissakin olosuhteissa vaikutus on positiivinen ja toisissa negatiivinen. Luonnossa kasveilla on monta muuta ”puutetta”. Ja kun vielä huomioidaan ilmastonmuutoksen muut kasvua haittaavat tekijät, ei vielä voida tehdä yhteenvetoa.

      Tykkää

      • Maanviljelyssä sopeutumisaika ilmastoon on yksi kasvukausi: lajike, laji tai tuotantosuunta vaihdetaan. Lämpeneminen ei siis niinkään haittaa, varsinkaan kun se kohdistuu ennen kaikkea talveen, öihin ja korkeille leveysasteille. CO2-lannoitus puolestaan auttaa aivan varmasti jo nyt.

        Missään nimessä hiilidioksidin määrää ei kannata tiputtamalla tiputtaa.

        Suurin syy miksi pidän ilmaston lämpenemispelkoa täytenä hysteerisenä hulluutena on jatkuva ja systemaattinen uhkien korostaminen ja etujen samalla tavalla toimiva vähättely tai kieltäminen.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.