Katse vuoteen 2018 ja menneeseen


Kuva 1.

Vuosi 2018 on poistunut maapalloltamme. Nyt voimme hieman katsella, mitä se toi tullessaan.

Vuoden 2018 globaali keskilämpötila oli korkea, muttei ennätyskorkea (Linkki). Tilastot globaalista keskilämpötilapoikkeamasta ovat monen aineiston osalta vielä valmisteilla, joten niihin pitänee palata uudestaan myöhemmin. Suomen osalta uutisoidaan, että vuosi olisi ollut kymmenen lämpimimmän vuoden joukossa (Linkki).

Faktantarkastus tuosta vuoden 2018 sijoituksesta Suomen lämpötilamittaushistoriassa osoittautuukin yllättävän vaikeaksi. Lähteenä oleva Ilmatieteenlaitos ei tilastoi tai ainakaan tyrkytä verkossa Suomen keskilämpötila-arvoja, vaan ainoastaan Helsingin ja Sodankylän asemakohtaisia arvoja (Linkki). Edellämainittuun aineistoon perustuu kuvan 1 kuvaaja, joka on pitkälle yhtenevä linkitetyn sivun kuvaajan kanssa. Olen ainoastaan jatkanut vuosien 1981…2010 keskiarvoviivoja koko aikavälille. Vaan kun vuoden 2018 mittausarvoja ei löydykään taulukkoaineistosta!

Pyrin hakemaan vuoden 2018 arvoa tästä lauseesta: ”Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ollut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015.” (Linkki). Viilein vuosi molemmilla asemilla noista oli vuosi 2013. Jos taulukossa merkitsen samat lämpötilat vuodelle 2018, Sodankylässä vuosi 2018 on jaetulla sijaluvulla 13/14. Helsingissä vuosi 2018 on näin jaetulla sijaluvulla 9/12, siis voisi olla myös kymmenen parhaan ulkopuolella. Tällä kieltämättä osin puutteellisella tarkistuksella ei pysty vahvistamaan uutisen täyttä paikkansapitävyyttä, mutta jos sanotaan, että vuosi 2018 oli noin kymmenenneksi lämpimin Suomessa lämpömittarikaudella, niin silloin ei puhuttane palturia. Kuumempaa on ollu mm. 30-luvulla, vaikka silloin Kaisaniemessä onkin ollut vähäisempi urbaani lämpösaareke.

Kun nyt sekaannuin tähän vuoden lämpötilaan, niin jatketaan vähän. Globaalin ja Suomen vuoden 2018 tuloksien vertailu ei suoraan anna vahvistusta väitteelle, että arktinen alue olisi nopeammin lämpenemässä. Nimittäin nopeampi lämpeneminen Suomessa tarkoittaisi, että keskimäärin vuoden keskilämpötila täällä olisi lähempänä ennätystä kuin globaalisti. Nyt ei näin näyttäisi olevan. Lämmistelijöiden vaivojen säästämiseksi totean, ettei yhden vuoden perusteella ilmaston trendeistä voikaan paljoa sanoa.

Jos aloitamme tarkastelun vuodesta 1980, niin tässä jaksossa lämpeneminen näyttää selvältä Suomessa. Selvää säästöä polttoainekuluissa, josta sitten seuraa vähäisemmät CO2-päästötkin. Toki itse käytän asuntoni lämmittämiseen samaa päästötöntä sähköä mitä sähköautoissakin käytetään, joten suurempikaan lämmitys ei lisänne päästöjäni?

Erilaisia ilmastoon liittyviä onnettomuuksia sattui vuonna 2018 vähintäänkiin riittävästi. Näissä on vain usein vaikea sanoa, onko syynä esimerkiksi asutuksen leviäminen vaarallisemmille alueille vai ilmastonmuutos. Poimin Kalifornian metsäpalot lyheen tarkasteluun. Trump syytti huonoa metsänhoitoa, mikä varmasti pitääkin Suomeen verrattuna paikkansa. Meillähän metsäpalojen hehtaarimäärät ovat vuosien saatossa alentuneet. Ilmastonmuutoksen ohella voinee ”syyttää” suomalaisia metsäammattilaisia, joiden mielestä puu tuottaa paremmin sellukattilassakin kuin metsäpalossa. Palotarkkailu on meillä kohtuullisessa kunnossa ja metsäautotiet vievät palokunnan hyvin monissa paikoin riittävän lähelle paloa, että sammutus ehtii alkaa ajoissa. Kaikki metsäpalot myös sammutetaan Suomessa. Venäjällähän niiden annetaan palaa rauhassa, jos sammutustyö vaikuttaa kannattamattomalta. Suuri maa, suuret toleranssi ja metsäähän kasvaa siihen paloaukiollekin, kunhan odotellaan.

Niin itse näkisin, että Kalifornian metsäpalot sopivat melko hyvin esimerkiksi ilmastonmuutoksen haitoista. Ilmastonmuutos on aiheuttanut maapallon vihertymistä, mutta samalla myös ilmastovyöhykkeiden siirtymistä napoja kohti. Kalifornian metsäpaloalueet näyttäisivät olevan kuivan vyöhykkeen pohjoisreunalla, joka siis pääsääntöisesti kuivuisi lisää.

Roskasaitti-blogin osalta vuosi 2018 vaikutti menestykseltä. Vuosittaisten lukukertojen tai sivuvilkaisujen määrä kohosi ensimmäisen kerran yli 50 000 ja reilun viiden vuoden kokonaismäärä ylitti neljännesmiljoonan. Kiitos ahkerille lukijoilleni. Koska Roskasaitti on ollut eturintamassa ilmastokurjistamisesta puhuttaessa ja nyt on havaittavissa tämän teeman olevan ilmastovaalien puheenaiheena, röyhistän rintaani, vaikken voikaan todentaa ansioitani asioiden tilasta.

 

 

 

Mainokset

3 responses to “Katse vuoteen 2018 ja menneeseen

  1. Minä en osaa määritellä mitenkään tarkasti ilmaston lämpenemistä, on vain maallikkona ihmeteltävä, hiihtikö Viher-Pekka ehkä turhaan. Perästähiihtäjiä nääs ei kuvissa näkynyt, eikä edes susia.
    Jos Haaviston hurja hiihto jatkuu, ensi yönä sitä kuitenkin juhlistavat taivaan merkit, tähdenlennot kvadrantidien parvesta.
    https://yle.fi/uutiset/3-10579351

    Liked by 1 henkilö

  2. Niin itse näkisin, että Kalifornian metsäpalot sopivat melko hyvin esimerkiksi ilmastonmuutoksen haitoista. Ilmastonmuutos on aiheuttanut maapallon vihertymistä, mutta samalla myös ilmastovyöhykkeiden siirtymistä napoja kohti. Kalifornian metsäpaloalueet näyttäisivät olevan kuivan vyöhykkeen pohjoisreunalla, joka siis pääsääntöisesti kuivuisi lisää.

    No. Öh. Maastopalot ovat säännöllinen riesa, sama alue palaa toistuvasti. Jos alue olisi ollut vain kuiva, ei siellä olisi ollut mitään palavaa. Nyt kumminkin tämä vyöhyke on se, joka saa välillä vettä, sitten on taas kuukausia kuivaa. Näissä olosuhteissa ruoho ja puut kasvavat, mutta tuliriski on kuivana kautena tosi iso. Kun alue kuivuu lisää, palot loppuvat. Toistuvasti palava vyöhyke siirtyy toki pohjoiseen tuolla teorialla, mutta oikeastaan tässä ei ole mitään oikeaa näyttöä (tai sitä ei pystytä pöhinältä esittämään).

    Minä uskon tiukasti, että tämä on pahamaineista anekdoottista evidenssiä ja spekulointia.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.