Kvantitatiivisuutta kilpikonnien muovin syönnin tutkimukseen


Kuva 1. Etelänbastardikilpikonna biohajoamattomassa verkossa. Tekijäviite: By Sébastien Stradal for MDC Seamarc Maldives – The uploader on Wikimedia Commons received this from the author/copyright holder., CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=34858268

Jennifer M Lynchin viimeisin tutkielma selvittelee merikilpikonnien soveltuvuutta muoviroskaantumisen ilmaisimiksi (Linkki). Tutkielma rajoittuu kuolleiden kilpikonnien suolen sisältöhin, joten kuvan 1 tilanne ei suoranaisesti kuulu aiheeseen, mutta on tässä havainnollistamisessa muovimateriaalien ongelmia kilpikonnille.  Lyncyin tutkielman vastaus on periaatteessa myönteinen, mutta useat vanhimmat tutkimukset ovat kuitenkin jättäneet kertomatta kvantitatiivisesti, kuinka suuressa kilpikonnassa kuinka paljon muovia oli.  Toinen vinouma on ollut tutkimuksien Välimeripainotteisuus, vaikka merellisiä muoviroskia on enemmän toisaalla, kuten Aasian Tyynenmeren rannikoilla. Siellä sijaitsevat varsinaiset muoviroskaamisvyöhykkeet.

Jotenkin brutaalia ajatella, että merikilpikonnia käytettäisiin merien muoviroskaantumisen ilmaisimina, mutta kysehän on lähinnä siitä, että kuolleet kilpikonnat tutkittaisiin huolellisemmin ja tätä tietoa käytettäisiin sitten ympäristötilan kuvaamiseen. Vahinkohan on jo ehtinyt tapahtua kilpikonnalle, joten ei tämä tutkimustapa niitä lisää vahingoittaisi.

Useimpien yleisten muovien eräs kilpailuvaltti luonnonmateriaaleihin verrattuna on ollut biohajoamattomuus, tai täsmällisemmin sanottuna riittävän hidas hajoaminen käyttöolosuhteissa, ettei hajoamisesta ole ollut liikaa haittaa. Tämä etu kääntyy sitten jätteenä haitaksi, kuvan 1 esittämään tapaan. Koska biohajoamattomuus on tuotteen etu, ei biohajoavuuden lisääminen tuotteeseen parantaisi sitä mitenkään tuotteena, ainoastaan jätteenä. Muovituotteiden valmistajille saattaisi ollakin edullista, jos tuote hajoaisi nopeasti tietyn vuosimäärän täyttyessä, vähän takuuajan päättymisen jälkeen, mutta toistaiseksi ei ole ollut markkinoilla tämmöistä keksintöä, että tuotteen biohajoamattomuus loppuisi kuin seinään kalenterin perusteella.

Kalastajia tuskin saadaan käyttämään pellavakuituisia kalastusverkkoja kovinkaan helposti, vaikka tämä paluu vanhoihin luonnonmateriaaleihin helpottaisikin kilpikonnien elämää. Miten lie toimisi palautusmaksu rikkoontuneista verkoista, jolloin kalastajien kannattaisi käyttää jonkinverran aikaansa revenneiden verkkojen onkimiseenkin? Mitä tässä sanoin kalastusverkoista, voitaneen soveltaa aika pitkälle muihinkin muovituotteisiin. Suomessa muovipulloissa on palautusmaksu, eikä täällä näy muovipulloja juurikaan tienvarsilla, kuten näkyi Kanarian saarilla, jossa pullonpalautusmaksua ei ole käytössä.

Suomi on joka tapauksessa varsin esimerkillinen maa muovin käytönkin suhteen, mutta onko siitä näkynyt uutisia? Enempi on silmiini sattunut syyllistämisuutisia. Silti voinee olla luottavainen, ettei yksikään kilpikonna saa suoliinsa yhtään vähempää muovia, vaikka Suomessa lopetettaisiin kokonaan ihmisten eläminen.

Linkkejä aiheeseen

https://phys.org/news/2018-09-reliable-turtles-ocean-trash-marine.html (Linkki) Phys.orgin uutisointia Lynchin tutkimuksesta.

https://nofrakkingconsensus.com/2018/07/27/ocean-plastic-the-1-solution-vs-the-55-solution/ (Linkki) Donna Laframboise kertoo, miksei mehupilliaskartelu ratkaise muoviroskaongelmaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Olive_ridley_sea_turtle (Linkki) Etelänbastardikilpikonna on yksi merikilpikonnalaji, joka elää myös muoviroskaamisvyöhykkeiden liepeillä. Muutoin tätä kilpikonnaa näytetään nimitellyn eri tavoin, ehkä ihan ennätysmäisesti.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.