Mitä suolatutkimus paljasti?


Uusi tutkimus on Tiede-lehden artikkelin mukaan kyseenalaistanut ruokasuolan käyttösuositukset (Linkki).  Suolan käytön vähentämissuosituksista on haittaa osalle väestöstä. Artikkelista käy ilmi, ettei THL:n ruokasuolan käyttösuosituksia aiota muuttaa.

Kun en aio ryhtyä puoskariksi, on lääketieteellisestä tutkimuksesta kirjoittaminen taiteilua. Näin ilmastoblogin näkökannalta voinee todeta, että kun tutkimuskohteena on kaukana termodynaamisesta tasapainosta oleva monimutkainen virtaustilainen järjestelmä (ihmispopulaatio tai planeetan ilmastosysteemi), perinteinen kaksiulotteinen tarkastelu, joka toimii hyvin fysiikassa, ei välttämättä anna kattavaa kuvaa kokonaisuudesta. Esimerkiksi kun kasveja tutkitaan kohonneessa lämpötilassa ja siitä päätellään, miten tulevaisuuden ilmasto vaikuttaa kasveihin, tehdään joskus se virhe, että kohonneen hiilidioksidipitoisuuden hyödylliset vaikutukset jätetään huomiotta. Tutkimus siis antaa oikean tuloksen, mutta sille tulokselle ei juuri löydy sovelluskohteita monimutkaisesta reaalimaailmasta.

Sitten kun katsoo viranomaisten käyttösuosituksia tai ilmasto-ohjeita, niin siinäkin on jotain yhtäläisyyttä. Ajatuksena näyttäisi olevan, että sama meloni sopii jokaiseen päähän. Suolan lisäkäytön hyödyt pyritään ohittamaan samalla tavalla kuin hiilidioksidilisäyksenkin hyödyt. Nämä hyödyt eivät kohdistu kaikkiin, mutta ovat selkeästi todettuja.

Kun sitten uusi tutkimus osoittaa viranomaisohjeet osittain vääriksi, niin mitä tekee viranomainen? Ei suinkaan sano, että ohjeistuksessa on tarkentamisen varaa, vaan pyrkii kumoamaan tutkimuksen käyttökelpoisuuden.

Oman lääkärinsä ohjeita kannattaa noudattaa. Siinähän ei ole kyse väestötilastosta tai keskimääräisyyksistä, vaan yksilöllisestä kohteesta, jota lääkäri ammattimaisesti on tarkastellut.

Linkkejä aiheeseen

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)31376-X/fulltext (Linkki) Menten ja kumppaneiden tutkielma (tiivistelmä) The Lancet -lehdessä.

 

3 responses to “Mitä suolatutkimus paljasti?

  1. Minä päätin tuossa varhaisina lukiovuosina, että Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projekti ei koske minua, kun en ole kotoisin Pohjois-Karjalasta. Ja ihan hyvin tässä on elelty, pikkuisen on verenpainetta, mutta tähän ikään se jo kuuluukin.

    Tietenkin, jos olisin noudattanut orjallisesti kaikkia pirhanan suosituksia elämäni olisi varmaankin tuntunut paljon pitemmältä (eiks tää lopu koskaan?!) mutta näin se on ollut paljon nautittavampaa.

    Liked by 1 henkilö

  2. Kun Litukka tuli Suomeen, sieltä ostettu ruoka maistui maistui heti paremmalta reilumpien suolan ja mausteiden takia kuin useimmat meikämarkettien tuotteet. Näin on vieläkin, joten THL ja Puskan tuska ovat olleet hyvin tehokkaita ankeuttajia.
    Joissakin K- ja S-ryhmän myymissä mausteissakaan ei tunnu olevan paljon ytyä. Sinapeista sentään löytyy puhtia ja jossain chiliketsupissa sitä voi olla liikaa.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.