Nasa pelottelee Etelämantereen sulamisella


Kuva 1. Etelämantereen jäätikkövirrat ja kiihtyneen sulamisen alue ympyröitynä. Kuvapohjalähde: https://www.nasa.gov/feature/jpl/new-study-brings-antarctic-ice-loss-into-sharper-focus

Ilta-Sanomat julkaisi Nasaan pohjaavasti pelottelu-uutisen Etelämantereen jäiden sulamisen aiheuttamasta merenpinnan kohoamisesta (Linkki). Koska pelottelu myy ja IS:n tarkoitus on myydä lehteä, niin ei tässä IS:ää pääse pahasti moittimaan, kun artikkeli perustuu yleensä luotettavana pidettyyn Nasaan ja sen lehdistötiedotteeseen.

Kuva 1 on aiemmasta tutkimuksesta, johon olen ympyröinyt uudemman tutkimuksen pääsulamiskohteiksi nimittyjen jäätiköiden (Pine Island ja Thwaites) alueen.

Uuden tutkimuksen (laatijana The IMBIE -ryhmä) mukaan läntisen Etelämantereen meriveden vaikuttama sulaminen on kiihtynyt n. 50 miljardista tonnista eli gigatonnista vuodessa n. 160 miljardiin tonniin vuodessa vuosien 1992 ja 2017 välillä. Varsinainen kiihdytys on tapahtunut vuoden 2012 jälkeen.

Tutkimus on varmaan mittausten osalta huolella tehty. Ainakaan nojatuolista käsin ei saa tarkempia mittaustuloksia (-; Eli kritiikkiä ei tässäkään voi kohdistaa mittaustuloksiin. Erityisen kiitoksen voi vielä antaa siitä, että Zwallyn ja kumpaaneiden tutkimus vuodelta 2015 on viitteenä. Kun Zwally sai Etelämantereen jäätikkömassan kasvamaan omissa mittauksissaan, tämä aiheutti mm. sen, että merivden kohoamiseen olisi pitänyt löytää uusi lähde, jota Zwally ei esittänyt. Jos nyt ajattelemme niin, että Zwallyn menetelmä ei ensinkään olisi havainnut näitä pistemäisiä kohteita riittävän tarkasti ja toiseksi ei ajallisesti kattanut nyt havaittua kiihtymistä, saatamme päästä mielenrauhaan.

Tutkimus herättää siltikin muutamia kysymyksiä. Hyppäyksellistä jäätikkövirtojen kiihtymistä ei lehdistötiedotteissa selitetä, eikä oikein sitäkään, miten sulamisen kiihtyminen on niin kovin paikallista. Lämmin merivesi on jään sulamisen syyllinen, mutta onko se myös virtauksen kiihtymisen syy? Kun vielä koko tarkastelujakso on alle ilmastotieteen 30 vuoden rajan, niin rahastuksen makuhan tässä on. Valtava vaara uhkaa ja se on rahaa kylvämällä torjuttavissa. Tätä rahastushypoteesia tukee vielä sekin, ettei vulkaanisesta toiminnasta ei ole mitään mainintaa lehdistötiedotteissa, vaikka alueella näyttäisi olevan äskettäin löydettyäkin tulivuoritoimintaa (Linkki).

Vulkaaninen toiminta on tunnetusti epälineaarista ja paikallista. Siksi en olisi yllättynyt, jos tämän uuden tutkimuksen tulokset joskus myöhemmin selitettäisiinkin vähintäänkin merkittävältä osaltaan johtuvan vulkaanisista tekijöistä. Ennen sitä toki tutkijat ja ilmastonvakioijat ehtivät kerätä pelotelluilta päättäjiltä hyvät määrät rahaa. Jos vulkanismi olisi jo nyt tuotu esille, ainakin yksi rahankeräyskierros olisi jäänyt välistä pois.

Linkkejä aiheeseen

https://www.nature.com/articles/s41586-018-0179-y (Linkki) Tutkielman tiivistelmä, jossa mm. kerrotaan Itäisen Etelämantereen mannerjäätikön massan kasvavan ehkä 5 miljardia tonnia vuodessa.

https://www.nasa.gov/press-release/ramp-up-in-antarctic-ice-loss-speeds-sea-level-rise (Linkki) Nasan lehdistötiedote tutkimuksesta.

http://www.leeds.ac.uk/news/article/4250/antarctica_ramps_up_sea_level_rise (Linkki) Leedsin yliopiston lehdistötiedote tutkimuksesta.

https://yle.fi/uutiset/3-10253496 (Linkki) Yle uutisoi tutkimuksesta

https://www.nasa.gov/feature/jpl/new-study-brings-antarctic-ice-loss-into-sharper-focus (Linkki) Nasan helmikuinen lehdistötiedote mannerjäätikön tutkimuksista.

https://data1.geo.tu-dresden.de/ais_gmb/ (Linkki) Dresdenin mittaamia massataseita.

Mainokset

40 responses to “Nasa pelottelee Etelämantereen sulamisella

  1. Onhan se pelottavaa että jäätä katoaa kiihtyvästi. Samaa tapahtui Grönlannissakin 1990-2012 mutta sen jälkeen kiihtymistä ei ole näkynyt. Grönlannissa pintasulamisella on suuri osuus ja se vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Länsi-Antarktiksella syynä ovat merivirrat jotka arvatenkin reagoivat ja muuttuvat hitaammin kuin ilma…

    Tykkää

      • Merivirran lämpeneminen on havaittu mittauksin paikan päällä ja sen on todettu aiheuttaneen lisäsulamista. Mikään tutkimus ei argumentoi sen puolesta että ko. merivirta olisi lämmennyt vulkaanisen toiminnan takia. Blogihuutelussa voidaan väittää ja väitetäänkin mitä tahansa, mutta sillä ei ole merkitystä.

        Tykkää

      • Nyt on viestien kohdistusongelmaa, mutta olisiko vatt-nimimerkillä antaa linkkiä sulamisen kiihtymisen uskottavaan selitykseen. Kävisi ihan vaikka merivirran äkillinen kiihtyminen, kunhan perustuu havaintoon eikä pelkästään mallinnukseen.

        Tykkää

  2. Lukaisin aamulla vielä IS:n juttua hurjemman pelottelun MTV:n sivuilta. Merenpinta saattaa kuulema nousta jopa 60 metriä! Pitänee pysyä turvassa täällä pörssifirma Kojamon korkean paikan vuokrakämpässä, vaikka vähän kallista se on.
    Vastuullismediassa seinät ovat leveällä ja katto korkealla, eikä jutun julkaisija tai tekijä joudu vastuuseen yhtään mistään. Klikit vain lisääntyvät sitä myöten, mitä hurjemmaksi juttujen sepustelu menee.
    MTV:n juttu: https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/etelamantereen-jaapeite-supistuu-kiihtyvalla-tahdilla-jaan-sulaminen-voi-hukuttaa-saaria-ja-rantakaupunkeja/6948614#gs.fTugIfg

    Tykkää

    • Kiitos kommentistasi ja linkityksestä.
      Lehdistötiedotteissahan muistettiin kertoa, paljonko merenpinta nousisi, jos Etelämanner sulaisi. Siksi on vaikea mennä syyttämään MTV:tä ymmärryksen puutteesta, vaikka siitä kyse voisi ollakin.

      Tykkää

    • ”Pitänee pysyä turvassa täällä pörssifirma Kojamon korkean paikan vuokrakämpässä.”
      Tarkistin juuri: Kallaveden pinta on 81 metriä merenpintaa ylempänä. Eli ei taida olla jäiden sulamisesta haittaa siellä päin, vaikka kaikki menisi.

      Tykkää

      • Joskus jossain sanoin asuvani noin 200 metriä merenpintaa ylempänä eli vielä 120 metriä Kallavettä korkeammalla.
        Liioittelin, koska asuintaloni ei ole mäen korkeimmalla paikalla, vaan noin 100 metriä Kallavettä ylempänä eli 170 – 180 metriä merenpinnasta.
        Puijon mäki nousee vielä tätä Neulamäkeä noin 30 metriä ylemmäs ja näkötornin korkeus on yli 70 metriä. On täällä ainakin kovaa kalliota alla, koska jääkaudet eivät ole jyystäneet kaikkea tasaiseksi.
        Mäkiä nousee täällä muuallakin, mihin vain silmä siintää. Lapissa on sitten vähän korkeampia nyppylöitä, mutta kunnon vuoria saa juntti hämmästellä vasta Norjan puolella.

        Tykkää

  3. Tolkun ihmisenä oletan että ilmaston vielä lämmetessä merenpinta nousee 5-6 metriä nykyisestä kuten se teki edellisen interglasiaalin tapauksessa samankaltaisten olosuhteiden vallitessa. Antarktiksen kiihtyvä massanmenetys sopii ns. kässäriin.

    Tykkää

  4. Antarktiksen jään määrä on 3xe16 m3. Jään sulamislämpö on 3xe8 J/m3. Antarktiksen sulamiseen tarvitaan siis 1xe25 Joulea. Mailman merien lämpösisältö on n. 2xe23 J. Se riittää siis sulattamaan 2% antarktiksen jäästä. Se on lisääntynyt 30 viimevuoden aikana enemmän tai vähemmän lineaarisesti 1,5xe23J. Jos tämä kaikki lisäys käytettäisiin antarktisen sulattamiseen niin kestäisi 2000 vuotta ennekuin antarktis olisi sulanut.

    Tykkää

  5. Lisättäköön vielä edelliseen, että nykyisellä raportoidulla jään vähenemisellä n. 2xe12 m3/vuosi kestää 15000 vuotta ennenkuin antarktis on jäätön. Tolkun ihmiselle voi todeta, että tällä vauhdilla kestää tuhat vuotta ennenkuin merenpinta on noussut 5m.

    Tykkää

    • Kiitos linkistä ja kiitos kommentista juuritasolla. Tuolla haaran latvoissa tulee aina epävarma olo, mihin se vastausviesti kohdistuukaan.

      Luin artikkelin ja siinä jään sulamislämmön kerrottiin melko yksipuolisesti tulevan kumpuavasta CDW:stä, eli syvemmästä seostuneesta merivedestä.
      http://www-odp.tamu.edu/publications/177_IR/CHAP_01/Output/ch_01a12.htm
      https://en.wikipedia.org/wiki/Circumpolar_deep_water
      CDW:n lämpöenergia ei näyttäisi olevan tässä nykyisestä ilmastonlämpenemisestä, mutta se voi hyvinkin olla geotermistä alkuperältään.
      Jäätikkövirtauksen kiihtymisestä ei kiitetä vulkaanista toimintaa, vaan pohjakosketuksen vähenemistä.
      Kun jäähylly sulaa altapäin, on ilmastotekijöiden merkitys tietenkin vähäistä. Onhan etäisyyttä ilmakehään satoja metrejä.

      Tykkää

      • http://tieku.fi/luonto/tulivuoret/antarktiksen-tulivuoret-voivat-hukuttaa-euroopan

        Itse lehdessä on karttakuvakin alueesta, jolta uudet (91 kpl) tulivuoret on löydetty. Alue on sattumoisin sama, jolla jää sulaa nasan mukaan.
        Lisäksi tutkimuksessa on löydetty viitteitä menneisyydessä tapahtuneesta rajummasta jään alaisesta tulivuoren purkauksesta.

        Lisäksi jäätä sulaa altapäin merkittävästi. Joka liukastaa jään mutta silti sulamisen aiheuttavat tulivuoret estävät jäätikköä valumasta mereen.

        Merellä menee pirusti kauemmin sulattaa jäätä kuin tulivuoren purkauksella.

        Nämäkin juuri löydetyt tulivuoret on uusien tutkimusten tuloksia ja se kertoo samalla siitä, ettemme tunne edes omaa planeettaamme kovin hyvin vieläkään, jonka vuoksi olen ”hitusen” skeptinen vuosisadan päähän ulottuvista ilmastoennusteista.

        Auringonkaan sykleistä emme tiedä tarpeeksi, sillä auringon TSI on ollut laskussa jo edellisestä maksimista (17.1.2015, 1362,67W/neliömetri), laskien 1360,67W per neliömetri arvoon, joka taatusti vaikuttaa havaittavalla tavalla ilmastoomme massan hitauden salliessa sen.
        http://lasp.colorado.edu/lisird/data/sorce_tsi_24hr_l3/

        Tykkää

  6. Risto merivirran lämpeneminen voinee seurata ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merten lämpenemisestä, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tai sitten syy on riippumaton ilmastonmuutoksesta. Jonkun pitäisi jaksaa perata tuon artikkelin lähdeviitteitä sekä siihen viittaavia artikkeleita ja etsiä tietoa CDW:stä. Näyttää siltä että merten nousu on kiihtymässä syystä että maajäät vähenevät ja vesipatsas lämpenee.

    Tykkää

  7. Juuri ilmestynyt jossain määrin kilpaileva tutkimus ja selitys:
    https://www.sciencedaily.com/releases/2018/06/180614095245.htm
    Hiukka outoa puhua vuosikymmenien kehityksestä ja merijään vähenemisestä, kun juuri eteläinen merijää on lisääntynyt pitkähkön aikaa, paitsi parin vuoden takainen romadus.
    Tässä siis joka tapauksessa on tarkasteltu jäähyllyjen poikimista, ei niiden sulamista alapuoleltaan. Tutkimuskohteenakin näyttäisi olevan toiset jäähyllyt kuin aloituksessa mainitut.

    Tykkää

  8. Tulipa ensimmäisenä mieleeni juuri löydetyt 90 tulivuorta etelämantereelta kun noin pistemäistä sulamista näyttäisi olevan, juurikin sillä alueella.
    Saattaa mennä jonnii aikaa odotellessa tuo alueen sulamista. Keskilämpötila jäätiköllä on −60 °C ja rannikolla −10 °C.

    Tykkää

  9. Sillä nyt ei ole mitään merkitystä kuinka suuri prosenttiosuus mannerjäätiköstä on katoamassa. WUWT urpoilee kuten yleensä ja välttelee olennaisia asioita.

    Tykkää

    • Jopas olikin ”vakuuttava” debunkkaus. Vaiviskaa, objektiiviseen tieteeseen luottavat. Kyllä media ja ”aatteen väki” totuuden tietävät.
      ( hymiöitä n +1 exp 12 )

      Tykkää

      • Länsi-Antarktis on rakenteellisesti epästabiili ja menettää massaa kiihtyvästi, eli nk. romahdus voi olla vain parin vuosisadan päässä. Useimmat ihmiset eivät huolehdi näin pitkistä ajanjaksoista.

        Tykkää

  10. En ole nähnyt ensimmäistäkään julkaisua jossa Antarktikset tulivuoret (jotka ovat olleet siellä hyvin pitkään) olisi mitenkään linkitetty merivirtojen lämpenemiseen – onko kukaan? Denialosfäärissä ”blogitiede” on voimissaan joten kaikki levittävät tuota keksittyä juttua totena ilman minkäänlaista kritiikkiä.

    Tykkää

  11. Sami massanmenetys ei ole ”pistemäistä” vaan ulottuu Amundsenin meren rannikkoa pitkin yli 1000 kilometrin matkan. Kuten sanottua en ole nähnyt missään tutkimusta jossa olisi argumentoitu kvantitatiivisesti että tulivuorilla olisi mitään tekemistä CDW-merivirran lämpenemisen kanssa. Tällä hetkellä tulivuoriasia on siis blogisumutusta.

    Tykkää

  12. Kiitos vaan kaikista toistaiseksi tulleista kommenteista. Lisääkin saa kirjoitella.
    Ettei ajatukseni vulkaanisuuden merkityksestä olisi ihan kuin hihasta ravistettu, niin laitetaan nyt yksi linkki:
    http://www.pnas.org/content/early/2014/06/04/1405184111
    Tuohon tutkielmaa olen linkittänyt jo artikkelissani 10.6.2014. Vulkaanisuus ei riitäne massiiiviseen sulattamiseen, mutta kun se esiintyy juuri noilla ”pistemäisillä” huippusulamisen alueilla, niillä voinee olla jäätikkövirran nopeutta lisäävää (kitkaa vähentävää) merkitystä.
    Toisekseen CDW-lämpö ei ole pintavedestä kotoisin, jolloin paras veikkaus on geoterminen lämpö. Pohjamerivirrathan kiemurtelevat satoja vuosia, jolloin pienikin lämpövirta pohjasta antaa lopulta merkittävästi lisää lämpöä. Myös hiilidioksidipitoisuus kasvaa, mutta se on toinen juttu.

    Tykkää

    • Tuossakaan artikkelissa ei mainita merivirroista nähdäkseni mitään. Ilmeisesti meemi ”tulivuoret aiheuttivat Antarktiksen kiihtyneen massanmenetyksen” on täysin hihasta ravistettu…

      Tykkää

      • Antarktista kiertää ihan oma verivirtaussysteemi, joka pysyttelee muista aika erillään, koska etelänapamanner on sopivasti kaikesta erillään oleva saareke. Tuuletkin kiertävät Antarktista omana tuulijärjestelmänään.
        https://www.britannica.com/science/ocean-current

        Toisinsanoen eteläinen polaaripyörre pysyy paremmin kasassa, kuin pohjoinen. Pohjoinen polaaripyörrehän hajosi helmikuussa, jonka seurauksena meillä olikin sitten kylmä kevät talvi.

        Tällä hetkellä Antarktiksen jään sulaminen merivirtojen vuoksi on mahdotonta, sillä meriveden lämpötila on pakkasen puolella.
        Jos jään sulamista silti havaitaan nyt, täytyy lämmön tulla jostakin muualta, kuin merestä itsestään.

        Merivirtojen lämpötiloista kertonee jotakin se, että Antarktista ympäröi koko vuoden merijää, joka ei siis häviä kesälläkään. Polaaripyörre pitää huolen, ettei Antarktista kiertävä merivirta suuremmin sekoitu lämpimien virtausten kanssa.
        Minua ei ainakaan pelota Antarktiksen jääpeitteen katoaminen paikassa, jossa korkein mitattu lämpötila on -13C, saa nimittäin ilmasto lämmetä rajusti, että päästään jään sulamislämpötilaan asti ja että koko mannerjäätikkö sulaa. Silti sulaminen kestäisi vuosisatoja.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4manner#Merij%C3%A4%C3%A4

        Tykkää

    • Sivulla 2 kiinnittää huomioni lämpötilaprofiilin muoto sieltä jään alta.
      Luonnolliset mekanismit veden kerrostumisessa eivät selitä noin lämmintä vesi massaa tuolla, koska Antarktiksen verivirrat käytännössä kiertävät Antarktista sattuneesta syystä (polaaripyörre).

      Sattumoisin alue on juuri se, jossa 2017 tutkimuksessa havaittiin valtavia magma-kuplia jäätikön alla.

      Koskahan Antarktikselta löydetään hiilidioksidi lunta suuremmissa määrin?
      Nimittäin näihin aikoihin siellä on jo niin kylmää, että hiilidioksidi on kiinteää ainetta.

      Tykkää

  13. Mika olisiko sinulla tähän jotain lähdeviitettä?: ”Luonnolliset mekanismit veden kerrostumisessa eivät selitä noin lämmintä vesi massaa tuolla”

    Tykkää

    • …katselintutkimuksia hieman tarkemmin. Se, että napa-alueilla pintavesi on kylmempää kuin syvemmissä kerroksissa oleva vesi on ns. normaalia. Tässä tapauksessa CDW-merivirta on 3-4C lämpimämpää kuin jään sulamispiste ja kun se tulee kosketuksiin jäähyllyjen alapinnan kanssa seuraa siitä sulamista. Tämä selittää Länsi-Antarktiksella tapahtuvan jäähyllyjen ohenemisen sekä siitä seuranneen jäätikkövirtojen kiihdyttämisen, mikä on johtanut kiihtyvään jäämassan menetykseen.

      Tykkää

  14. Ihan niin kuin aiemmin mainittiin. Aktiivinen tulivuori löydetty antarktikselta.
    https://www.nature.com/articles/s41467-018-04421-3

    Evidence of an active volcanic heat source beneath the Pine Island Glacier

    Abstract

    Tectonic landforms reveal that the West Antarctic Ice Sheet (WAIS) lies atop a major volcanic rift system. However, identifying subglacial volcanism is challenging. Here we show geochemical evidence of a volcanic heat source upstream of the fast-melting Pine Island Ice Shelf, documented by seawater helium isotope ratios at the front of the Ice Shelf cavity. The localization of mantle helium to glacial meltwater reveals that volcanic heat induces melt beneath the grounded glacier and feeds the subglacial hydrological network crossing the grounding line. The observed transport of mantle helium out of the Ice Shelf cavity indicates that volcanic heat is supplied to the grounded glacier at a rate of ~ 2500 ± 1700 MW, which is ca. half as large as the active Grimsvötn volcano on Iceland. Our finding of a substantial volcanic heat source beneath a major WAIS glacier highlights the need to understand subglacial volcanism, its hydrologic interaction with the marine margins, and its potential role in the future stability of the WAIS.

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos Sami täydentävästä tiedosta. Huomasin tuon uutisen jo vähän aiemmin, vaan ajattelin jättää itseni kehumisen väliin tällä kertaa (-; Siksi en linkittänyt.
      Tuossa näyttää olevankin tehoja niin paljon, että siinä jo jäätikkö sulaa, eikä pelkästää liukastu alapinnaltaan.

      Tykkää

  15. Pine Island glacier kiihdyttää koska syvät merivirrat ovan sulattaneet sitä altapäin. Mitään yhteyttä vulkanismiin ei ole esitetty.

    Tykkää

    • Varmaan itsekin ymmärrät, etteivät ”syvät merivirrat” ole saaneet lämpöään ihan viime päivien auringonpaisteesta. Sensijaan ne ovat tod. näk. saaneet sitä meren pohjasta.
      https://nsf.gov/news/news_summ.jsp?cntn_id=295861
      Yhteyttä vulkanismiin ei ole selvitetty. Ei siis kuitenkaan kiistettykään.
      Tarkemmin lukien ”… researchers do know that the heat from the volcano is producing melting beneath the ice sheet”
      Eli nyt onkin oikeastaan enää epäselvää, missä suhteissa nämä kaksi lämmönlähdettä sitä jäätä sulattavat. Siis merenpohjan geoterminen lämpö merivirran kautta ja suora vulkaaninen sulatus.

      Tykkää

  16. Lähdeviite siihen että merivirrat ovat vulkanismin lämmittämiä? Löytyykö yhtään mitään? Jos ei löydy, kyseessä on huuhailu.

    Geoterminen lämmitys altapäin lienee tosiasia, mutta se ei ole viimeaikaisen kiihdytyksen syy. Merivirrat ovat todistetusti.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.