Kuva 1. Etelämantereen jäätikkövirrat ja kiihtyneen sulamisen alue ympyröitynä. Kuvapohjalähde: https://www.nasa.gov/feature/jpl/new-study-brings-antarctic-ice-loss-into-sharper-focus
Ilta-Sanomat julkaisi Nasaan pohjaavasti pelottelu-uutisen Etelämantereen jäiden sulamisen aiheuttamasta merenpinnan kohoamisesta (Linkki). Koska pelottelu myy ja IS:n tarkoitus on myydä lehteä, niin ei tässä IS:ää pääse pahasti moittimaan, kun artikkeli perustuu yleensä luotettavana pidettyyn Nasaan ja sen lehdistötiedotteeseen.
Kuva 1 on aiemmasta tutkimuksesta, johon olen ympyröinyt uudemman tutkimuksen pääsulamiskohteiksi nimittyjen jäätiköiden (Pine Island ja Thwaites) alueen.
Uuden tutkimuksen (laatijana The IMBIE -ryhmä) mukaan läntisen Etelämantereen meriveden vaikuttama sulaminen on kiihtynyt n. 50 miljardista tonnista eli gigatonnista vuodessa n. 160 miljardiin tonniin vuodessa vuosien 1992 ja 2017 välillä. Varsinainen kiihdytys on tapahtunut vuoden 2012 jälkeen.
Tutkimus on varmaan mittausten osalta huolella tehty. Ainakaan nojatuolista käsin ei saa tarkempia mittaustuloksia (-; Eli kritiikkiä ei tässäkään voi kohdistaa mittaustuloksiin. Erityisen kiitoksen voi vielä antaa siitä, että Zwallyn ja kumpaaneiden tutkimus vuodelta 2015 on viitteenä. Kun Zwally sai Etelämantereen jäätikkömassan kasvamaan omissa mittauksissaan, tämä aiheutti mm. sen, että merivden kohoamiseen olisi pitänyt löytää uusi lähde, jota Zwally ei esittänyt. Jos nyt ajattelemme niin, että Zwallyn menetelmä ei ensinkään olisi havainnut näitä pistemäisiä kohteita riittävän tarkasti ja toiseksi ei ajallisesti kattanut nyt havaittua kiihtymistä, saatamme päästä mielenrauhaan.
Tutkimus herättää siltikin muutamia kysymyksiä. Hyppäyksellistä jäätikkövirtojen kiihtymistä ei lehdistötiedotteissa selitetä, eikä oikein sitäkään, miten sulamisen kiihtyminen on niin kovin paikallista. Lämmin merivesi on jään sulamisen syyllinen, mutta onko se myös virtauksen kiihtymisen syy? Kun vielä koko tarkastelujakso on alle ilmastotieteen 30 vuoden rajan, niin rahastuksen makuhan tässä on. Valtava vaara uhkaa ja se on rahaa kylvämällä torjuttavissa. Tätä rahastushypoteesia tukee vielä sekin, ettei vulkaanisesta toiminnasta ei ole mitään mainintaa lehdistötiedotteissa, vaikka alueella näyttäisi olevan äskettäin löydettyäkin tulivuoritoimintaa (Linkki).
Vulkaaninen toiminta on tunnetusti epälineaarista ja paikallista. Siksi en olisi yllättynyt, jos tämän uuden tutkimuksen tulokset joskus myöhemmin selitettäisiinkin vähintäänkin merkittävältä osaltaan johtuvan vulkaanisista tekijöistä. Ennen sitä toki tutkijat ja ilmastonvakioijat ehtivät kerätä pelotelluilta päättäjiltä hyvät määrät rahaa. Jos vulkanismi olisi jo nyt tuotu esille, ainakin yksi rahankeräyskierros olisi jäänyt välistä pois.
Linkkejä aiheeseen
https://www.nature.com/articles/s41586-018-0179-y (Linkki) Tutkielman tiivistelmä, jossa mm. kerrotaan Itäisen Etelämantereen mannerjäätikön massan kasvavan ehkä 5 miljardia tonnia vuodessa.
https://www.nasa.gov/press-release/ramp-up-in-antarctic-ice-loss-speeds-sea-level-rise (Linkki) Nasan lehdistötiedote tutkimuksesta.
http://www.leeds.ac.uk/news/article/4250/antarctica_ramps_up_sea_level_rise (Linkki) Leedsin yliopiston lehdistötiedote tutkimuksesta.
https://yle.fi/uutiset/3-10253496 (Linkki) Yle uutisoi tutkimuksesta
https://www.nasa.gov/feature/jpl/new-study-brings-antarctic-ice-loss-into-sharper-focus (Linkki) Nasan helmikuinen lehdistötiedote mannerjäätikön tutkimuksista.
https://data1.geo.tu-dresden.de/ais_gmb/ (Linkki) Dresdenin mittaamia massataseita.
Roskasaitti 
Onhan se pelottavaa että jäätä katoaa kiihtyvästi. Samaa tapahtui Grönlannissakin 1990-2012 mutta sen jälkeen kiihtymistä ei ole näkynyt. Grönlannissa pintasulamisella on suuri osuus ja se vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Länsi-Antarktiksella syynä ovat merivirrat jotka arvatenkin reagoivat ja muuttuvat hitaammin kuin ilma…
TykkääTykkää
Oudosti vain osuu merivirta mantereen ”keskivartalon” poukamaan. Vulkaanisuuden osuutta asiaan epäilen edelleenkin.
TykkääTykkää
Merivirran lämpeneminen on havaittu mittauksin paikan päällä ja sen on todettu aiheuttaneen lisäsulamista. Mikään tutkimus ei argumentoi sen puolesta että ko. merivirta olisi lämmennyt vulkaanisen toiminnan takia. Blogihuutelussa voidaan väittää ja väitetäänkin mitä tahansa, mutta sillä ei ole merkitystä.
TykkääTykkää
Nyt on viestien kohdistusongelmaa, mutta olisiko vatt-nimimerkillä antaa linkkiä sulamisen kiihtymisen uskottavaan selitykseen. Kävisi ihan vaikka merivirran äkillinen kiihtyminen, kunhan perustuu havaintoon eikä pelkästään mallinnukseen.
TykkääTykkää
Lukaisin aamulla vielä IS:n juttua hurjemman pelottelun MTV:n sivuilta. Merenpinta saattaa kuulema nousta jopa 60 metriä! Pitänee pysyä turvassa täällä pörssifirma Kojamon korkean paikan vuokrakämpässä, vaikka vähän kallista se on.
Vastuullismediassa seinät ovat leveällä ja katto korkealla, eikä jutun julkaisija tai tekijä joudu vastuuseen yhtään mistään. Klikit vain lisääntyvät sitä myöten, mitä hurjemmaksi juttujen sepustelu menee.
MTV:n juttu: https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/etelamantereen-jaapeite-supistuu-kiihtyvalla-tahdilla-jaan-sulaminen-voi-hukuttaa-saaria-ja-rantakaupunkeja/6948614#gs.fTugIfg
TykkääTykkää
Kiitos kommentistasi ja linkityksestä.
Lehdistötiedotteissahan muistettiin kertoa, paljonko merenpinta nousisi, jos Etelämanner sulaisi. Siksi on vaikea mennä syyttämään MTV:tä ymmärryksen puutteesta, vaikka siitä kyse voisi ollakin.
TykkääTykkää
”Pitänee pysyä turvassa täällä pörssifirma Kojamon korkean paikan vuokrakämpässä.”
Tarkistin juuri: Kallaveden pinta on 81 metriä merenpintaa ylempänä. Eli ei taida olla jäiden sulamisesta haittaa siellä päin, vaikka kaikki menisi.
TykkääTykkää
Joskus jossain sanoin asuvani noin 200 metriä merenpintaa ylempänä eli vielä 120 metriä Kallavettä korkeammalla.
Liioittelin, koska asuintaloni ei ole mäen korkeimmalla paikalla, vaan noin 100 metriä Kallavettä ylempänä eli 170 – 180 metriä merenpinnasta.
Puijon mäki nousee vielä tätä Neulamäkeä noin 30 metriä ylemmäs ja näkötornin korkeus on yli 70 metriä. On täällä ainakin kovaa kalliota alla, koska jääkaudet eivät ole jyystäneet kaikkea tasaiseksi.
Mäkiä nousee täällä muuallakin, mihin vain silmä siintää. Lapissa on sitten vähän korkeampia nyppylöitä, mutta kunnon vuoria saa juntti hämmästellä vasta Norjan puolella.
TykkääTykkää
Tolkun ihmisenä oletan että ilmaston vielä lämmetessä merenpinta nousee 5-6 metriä nykyisestä kuten se teki edellisen interglasiaalin tapauksessa samankaltaisten olosuhteiden vallitessa. Antarktiksen kiihtyvä massanmenetys sopii ns. kässäriin.
TykkääTykkää
Antarktiksen jään määrä on 3xe16 m3. Jään sulamislämpö on 3xe8 J/m3. Antarktiksen sulamiseen tarvitaan siis 1xe25 Joulea. Mailman merien lämpösisältö on n. 2xe23 J. Se riittää siis sulattamaan 2% antarktiksen jäästä. Se on lisääntynyt 30 viimevuoden aikana enemmän tai vähemmän lineaarisesti 1,5xe23J. Jos tämä kaikki lisäys käytettäisiin antarktisen sulattamiseen niin kestäisi 2000 vuotta ennekuin antarktis olisi sulanut.
TykkääTykkää
Lisättäköön vielä edelliseen, että nykyisellä raportoidulla jään vähenemisellä n. 2xe12 m3/vuosi kestää 15000 vuotta ennenkuin antarktis on jäätön. Tolkun ihmiselle voi todeta, että tällä vauhdilla kestää tuhat vuotta ennenkuin merenpinta on noussut 5m.
TykkääTykkää
Ristolle linkkiä merivirtoihin alueella:
http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.470.7849&rep=rep1&type=pdf
TykkääTykkää
Kiitos linkistä ja kiitos kommentista juuritasolla. Tuolla haaran latvoissa tulee aina epävarma olo, mihin se vastausviesti kohdistuukaan.
Luin artikkelin ja siinä jään sulamislämmön kerrottiin melko yksipuolisesti tulevan kumpuavasta CDW:stä, eli syvemmästä seostuneesta merivedestä.
http://www-odp.tamu.edu/publications/177_IR/CHAP_01/Output/ch_01a12.htm
https://en.wikipedia.org/wiki/Circumpolar_deep_water
CDW:n lämpöenergia ei näyttäisi olevan tässä nykyisestä ilmastonlämpenemisestä, mutta se voi hyvinkin olla geotermistä alkuperältään.
Jäätikkövirtauksen kiihtymisestä ei kiitetä vulkaanista toimintaa, vaan pohjakosketuksen vähenemistä.
Kun jäähylly sulaa altapäin, on ilmastotekijöiden merkitys tietenkin vähäistä. Onhan etäisyyttä ilmakehään satoja metrejä.
TykkääTykkää
http://tieku.fi/luonto/tulivuoret/antarktiksen-tulivuoret-voivat-hukuttaa-euroopan
Itse lehdessä on karttakuvakin alueesta, jolta uudet (91 kpl) tulivuoret on löydetty. Alue on sattumoisin sama, jolla jää sulaa nasan mukaan.
Lisäksi tutkimuksessa on löydetty viitteitä menneisyydessä tapahtuneesta rajummasta jään alaisesta tulivuoren purkauksesta.
Lisäksi jäätä sulaa altapäin merkittävästi. Joka liukastaa jään mutta silti sulamisen aiheuttavat tulivuoret estävät jäätikköä valumasta mereen.
Merellä menee pirusti kauemmin sulattaa jäätä kuin tulivuoren purkauksella.
Nämäkin juuri löydetyt tulivuoret on uusien tutkimusten tuloksia ja se kertoo samalla siitä, ettemme tunne edes omaa planeettaamme kovin hyvin vieläkään, jonka vuoksi olen ”hitusen” skeptinen vuosisadan päähän ulottuvista ilmastoennusteista.
Auringonkaan sykleistä emme tiedä tarpeeksi, sillä auringon TSI on ollut laskussa jo edellisestä maksimista (17.1.2015, 1362,67W/neliömetri), laskien 1360,67W per neliömetri arvoon, joka taatusti vaikuttaa havaittavalla tavalla ilmastoomme massan hitauden salliessa sen.
http://lasp.colorado.edu/lisird/data/sorce_tsi_24hr_l3/
TykkääTykkää
Risto merivirran lämpeneminen voinee seurata ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merten lämpenemisestä, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tai sitten syy on riippumaton ilmastonmuutoksesta. Jonkun pitäisi jaksaa perata tuon artikkelin lähdeviitteitä sekä siihen viittaavia artikkeleita ja etsiä tietoa CDW:stä. Näyttää siltä että merten nousu on kiihtymässä syystä että maajäät vähenevät ja vesipatsas lämpenee.
TykkääTykkää
Juuri ilmestynyt jossain määrin kilpaileva tutkimus ja selitys:
https://www.sciencedaily.com/releases/2018/06/180614095245.htm
Hiukka outoa puhua vuosikymmenien kehityksestä ja merijään vähenemisestä, kun juuri eteläinen merijää on lisääntynyt pitkähkön aikaa, paitsi parin vuoden takainen romadus.
Tässä siis joka tapauksessa on tarkasteltu jäähyllyjen poikimista, ei niiden sulamista alapuoleltaan. Tutkimuskohteenakin näyttäisi olevan toiset jäähyllyt kuin aloituksessa mainitut.
TykkääTykkää
Tulipa ensimmäisenä mieleeni juuri löydetyt 90 tulivuorta etelämantereelta kun noin pistemäistä sulamista näyttäisi olevan, juurikin sillä alueella.
Saattaa mennä jonnii aikaa odotellessa tuo alueen sulamista. Keskilämpötila jäätiköllä on −60 °C ja rannikolla −10 °C.
TykkääTykkää
A-uutinen: Hälyttävää sulamista etelässä. Pelätkää, vaviskaa.
B-uutinen: Yli 99% etelänavan jäästä EI ole sulamassa.
– Linkki:
– Kysymys: kumpi on valeuutinen, A vai B ?
TykkääTykkää
Sillä nyt ei ole mitään merkitystä kuinka suuri prosenttiosuus mannerjäätiköstä on katoamassa. WUWT urpoilee kuten yleensä ja välttelee olennaisia asioita.
TykkääTykkää
Jopas olikin ”vakuuttava” debunkkaus. Vaiviskaa, objektiiviseen tieteeseen luottavat. Kyllä media ja ”aatteen väki” totuuden tietävät.
( hymiöitä n +1 exp 12 )
TykkääTykkää
Länsi-Antarktis on rakenteellisesti epästabiili ja menettää massaa kiihtyvästi, eli nk. romahdus voi olla vain parin vuosisadan päässä. Useimmat ihmiset eivät huolehdi näin pitkistä ajanjaksoista.
TykkääTykkää
En ole nähnyt ensimmäistäkään julkaisua jossa Antarktikset tulivuoret (jotka ovat olleet siellä hyvin pitkään) olisi mitenkään linkitetty merivirtojen lämpenemiseen – onko kukaan? Denialosfäärissä ”blogitiede” on voimissaan joten kaikki levittävät tuota keksittyä juttua totena ilman minkäänlaista kritiikkiä.
TykkääTykkää
Sami massanmenetys ei ole ”pistemäistä” vaan ulottuu Amundsenin meren rannikkoa pitkin yli 1000 kilometrin matkan. Kuten sanottua en ole nähnyt missään tutkimusta jossa olisi argumentoitu kvantitatiivisesti että tulivuorilla olisi mitään tekemistä CDW-merivirran lämpenemisen kanssa. Tällä hetkellä tulivuoriasia on siis blogisumutusta.
TykkääTykkää
Kiitos vaan kaikista toistaiseksi tulleista kommenteista. Lisääkin saa kirjoitella.
Ettei ajatukseni vulkaanisuuden merkityksestä olisi ihan kuin hihasta ravistettu, niin laitetaan nyt yksi linkki:
http://www.pnas.org/content/early/2014/06/04/1405184111
Tuohon tutkielmaa olen linkittänyt jo artikkelissani 10.6.2014. Vulkaanisuus ei riitäne massiiiviseen sulattamiseen, mutta kun se esiintyy juuri noilla ”pistemäisillä” huippusulamisen alueilla, niillä voinee olla jäätikkövirran nopeutta lisäävää (kitkaa vähentävää) merkitystä.
Toisekseen CDW-lämpö ei ole pintavedestä kotoisin, jolloin paras veikkaus on geoterminen lämpö. Pohjamerivirrathan kiemurtelevat satoja vuosia, jolloin pienikin lämpövirta pohjasta antaa lopulta merkittävästi lisää lämpöä. Myös hiilidioksidipitoisuus kasvaa, mutta se on toinen juttu.
TykkääTykkää
Tuossakaan artikkelissa ei mainita merivirroista nähdäkseni mitään. Ilmeisesti meemi ”tulivuoret aiheuttivat Antarktiksen kiihtyneen massanmenetyksen” on täysin hihasta ravistettu…
TykkääTykkää
Antarktista kiertää ihan oma verivirtaussysteemi, joka pysyttelee muista aika erillään, koska etelänapamanner on sopivasti kaikesta erillään oleva saareke. Tuuletkin kiertävät Antarktista omana tuulijärjestelmänään.
https://www.britannica.com/science/ocean-current
Toisinsanoen eteläinen polaaripyörre pysyy paremmin kasassa, kuin pohjoinen. Pohjoinen polaaripyörrehän hajosi helmikuussa, jonka seurauksena meillä olikin sitten kylmä kevät talvi.
Tällä hetkellä Antarktiksen jään sulaminen merivirtojen vuoksi on mahdotonta, sillä meriveden lämpötila on pakkasen puolella.
Jos jään sulamista silti havaitaan nyt, täytyy lämmön tulla jostakin muualta, kuin merestä itsestään.
Merivirtojen lämpötiloista kertonee jotakin se, että Antarktista ympäröi koko vuoden merijää, joka ei siis häviä kesälläkään. Polaaripyörre pitää huolen, ettei Antarktista kiertävä merivirta suuremmin sekoitu lämpimien virtausten kanssa.
Minua ei ainakaan pelota Antarktiksen jääpeitteen katoaminen paikassa, jossa korkein mitattu lämpötila on -13C, saa nimittäin ilmasto lämmetä rajusti, että päästään jään sulamislämpötilaan asti ja että koko mannerjäätikkö sulaa. Silti sulaminen kestäisi vuosisatoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4manner#Merij%C3%A4%C3%A4
TykkääTykkää
Mika N sulaminen tapahtuu jäähyllyjen alla satojen metrien syvyydessä, mikä on kiihdyttänyt jäävirtoja. Vrt. postaamani lähdeviite:
http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.470.7849&rep=rep1&type=pdf
Irronneet jäävuoret sulavat joskus myöhemmin pohjoisemmassa.
TykkääTykkää
Sivulla 2 kiinnittää huomioni lämpötilaprofiilin muoto sieltä jään alta.
Luonnolliset mekanismit veden kerrostumisessa eivät selitä noin lämmintä vesi massaa tuolla, koska Antarktiksen verivirrat käytännössä kiertävät Antarktista sattuneesta syystä (polaaripyörre).
Sattumoisin alue on juuri se, jossa 2017 tutkimuksessa havaittiin valtavia magma-kuplia jäätikön alla.
Koskahan Antarktikselta löydetään hiilidioksidi lunta suuremmissa määrin?
Nimittäin näihin aikoihin siellä on jo niin kylmää, että hiilidioksidi on kiinteää ainetta.
TykkääTykkää
Nyt tuntuu, että täällä Roskasaitillahan on jo käsitelty kaikki asiat:
TykkääTykkää
Kommenttini perustuvat samaan asiaan kuin linkkaamasi asia.
Jos/kun hiilidioksidi-lunta satuttaisiin löytämään Antarktikselta, niin voin jo kuvitella hämmästelyn määrää asiasta. ;-)
Antarktis on kaikkein tuntemattomin mantereemme ja se erittäin todennäköisesti sisältää vielä monta yllätystä.
Ja kyllä, täällä roskasaitilla on käsitelty uskomaton määrä asioita. Olen lueskellut tätä jo vuosia (2014->).
TykkääTykkää
Arveluni Zwallyn ja muiden tutkijoiden tulosten sovittamisesta eivät taidakaan saada tukea Zwallylta:
Eteläinen mannerjäätikkö olisikin Zwallyn mukaan edelleenkin kasvussa. Ei tässä mitään valittamista minulla ole, mutta jostain pitäisi löytyä sitten selitys merenpinnan kohoamiselle?
TykkääTykkää
Mika olisiko sinulla tähän jotain lähdeviitettä?: ”Luonnolliset mekanismit veden kerrostumisessa eivät selitä noin lämmintä vesi massaa tuolla”
TykkääTykkää
…katselintutkimuksia hieman tarkemmin. Se, että napa-alueilla pintavesi on kylmempää kuin syvemmissä kerroksissa oleva vesi on ns. normaalia. Tässä tapauksessa CDW-merivirta on 3-4C lämpimämpää kuin jään sulamispiste ja kun se tulee kosketuksiin jäähyllyjen alapinnan kanssa seuraa siitä sulamista. Tämä selittää Länsi-Antarktiksella tapahtuvan jäähyllyjen ohenemisen sekä siitä seuranneen jäätikkövirtojen kiihdyttämisen, mikä on johtanut kiihtyvään jäämassan menetykseen.
TykkääTykkää
TÄssä oiva juttu https://www.youtube.com/watch?v=J2u_TIWPupw
Ilmasto viilenee kovaa vauhtia ja jää kasvaa gröönlannissakin ennätystahtia https://www.dmi.dk/uploads/tx_dmidatastore/webservice/b/m/s/d/e/accumulatedsmb.png
TykkääTykkää
Heller taitaa hieman poimia itselleen sopivia esimerkkitapauksia, mutta onhan tuossa nyt sentään ilmastopelottelua paljastettunakin näkyvissä.
TykkääTykkää
Ihan niin kuin aiemmin mainittiin. Aktiivinen tulivuori löydetty antarktikselta.
https://www.nature.com/articles/s41467-018-04421-3
Evidence of an active volcanic heat source beneath the Pine Island Glacier
Abstract
Tectonic landforms reveal that the West Antarctic Ice Sheet (WAIS) lies atop a major volcanic rift system. However, identifying subglacial volcanism is challenging. Here we show geochemical evidence of a volcanic heat source upstream of the fast-melting Pine Island Ice Shelf, documented by seawater helium isotope ratios at the front of the Ice Shelf cavity. The localization of mantle helium to glacial meltwater reveals that volcanic heat induces melt beneath the grounded glacier and feeds the subglacial hydrological network crossing the grounding line. The observed transport of mantle helium out of the Ice Shelf cavity indicates that volcanic heat is supplied to the grounded glacier at a rate of ~ 2500 ± 1700 MW, which is ca. half as large as the active Grimsvötn volcano on Iceland. Our finding of a substantial volcanic heat source beneath a major WAIS glacier highlights the need to understand subglacial volcanism, its hydrologic interaction with the marine margins, and its potential role in the future stability of the WAIS.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Sami täydentävästä tiedosta. Huomasin tuon uutisen jo vähän aiemmin, vaan ajattelin jättää itseni kehumisen väliin tällä kertaa (-; Siksi en linkittänyt.
Tuossa näyttää olevankin tehoja niin paljon, että siinä jo jäätikkö sulaa, eikä pelkästää liukastu alapinnaltaan.
TykkääTykkää
Pine Island glacier kiihdyttää koska syvät merivirrat ovan sulattaneet sitä altapäin. Mitään yhteyttä vulkanismiin ei ole esitetty.
TykkääTykkää
Varmaan itsekin ymmärrät, etteivät ”syvät merivirrat” ole saaneet lämpöään ihan viime päivien auringonpaisteesta. Sensijaan ne ovat tod. näk. saaneet sitä meren pohjasta.
https://nsf.gov/news/news_summ.jsp?cntn_id=295861
Yhteyttä vulkanismiin ei ole selvitetty. Ei siis kuitenkaan kiistettykään.
Tarkemmin lukien ”… researchers do know that the heat from the volcano is producing melting beneath the ice sheet”
Eli nyt onkin oikeastaan enää epäselvää, missä suhteissa nämä kaksi lämmönlähdettä sitä jäätä sulattavat. Siis merenpohjan geoterminen lämpö merivirran kautta ja suora vulkaaninen sulatus.
TykkääTykkää
Lähdeviite siihen että merivirrat ovat vulkanismin lämmittämiä? Löytyykö yhtään mitään? Jos ei löydy, kyseessä on huuhailu.
Geoterminen lämmitys altapäin lienee tosiasia, mutta se ei ole viimeaikaisen kiihdytyksen syy. Merivirrat ovat todistetusti.
TykkääTykkää
Vulkaanisen toiminnan merkitys on varsin vähäinen jäätikön sulattajana. Geoterminen lämpö on joka tapauksessa läsnä aina jäätikön kontaktissa. Esim. Islannin suurin tulivuori Grimsvötn purkaantui jäätikön alla eikä se saanut mitään sen kummempaa aikaan. Sulavettä syntyi jopa 455 m3/s mutta jäätikkökielekkeen reuna on perääntynyt vain 3 km 150 vuodessa kuten yleensä muutkin jäätiköt. Jäätiköiden koko on siis balanssissa olosuhteidensa mukaisesti. Entropia tekee tehtävänsä jäässä ja etenkin meressä.
Tärkein tekijä jäätikön koon kannalta on sen pohjan lämpötila – sekä sen määräämä virtausnopeus kohti reunoja. Lisääntyvä lumisade ei lisää mannerjäätikön jään tilavuutta vaan pienentää sitä. Jäätikkö sulaa pohjastaan n. 25-30% alueelta mutta lisääntyvä lumisade eli paino kiihdyttää jäätikön virtausta reunojaan kohti ja sulavapohjainen alue kasvaa. Tämä lisää edelleen virtausnopeutta ja sulamista pohjalla.
Lämpimän veden vaikutus jäätikön reunalla on myös vähäinen sillä jäätikön kielekkeet työntyvät mereen joka tapauksessa. Jäätikön kelluva shelfi kuitenkin jarruttaa kielekkeen virtausta. Lämmin merivesi pääsee käsiksi vasta jo poikineeseen jäämassaan.
Tämä Etelämantereen jäätikön em. tekijöistä johtuva balanssi on erittäin arvaamaton ja mikäli sulavapohjainen osa kasvaa huomattavasti, voi syntyä koko jäätikön osan romahdus mereen. Tällainen voi aiheuttaa todella nopean merenpinnan nousun. Tämä tapahtui viimeksi 130.000 v sitten ja merenpinta nousi 6-7 m nykyistä ylemmäksi. Glasiologit ovat mallintaneet tapahtumaketjun mutta on vaikeata ennustaa tuleeko tämä tapahtumaan ilmastonmuutoksen seurauksena jossakin. Suurilla jäätiköillä on oma kasvu- ja tuhosyklinsä ja ne eivät välttämättä reagoi suoraan ilmastoon lyhyellä tähtäimellä.
TykkääTykkää
Nyt jotain uutta vulkaanisesta Eteläisen mannerjäätikön sulatuksesta:
https://www.bas.ac.uk/media-post/discovery-of-high-geothermal-heat-at-south-pole/
https://www.sciencealert.com/a-mysterious-geothermal-heat-source-is-melting-antarctica-from-below
Kuten tuossa yllä tri Punkari mainitsee, 130 000 vuotta sitten jäätikön romahdus tuotti 6…7 metrin merenpinnan nousun. Ihmistekoisen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ei ole mainintaa tässä tapauksessa.
TykkääTykkää