Merijäätilanne kesäkuussa 2018


Kuva 1. Merijään laajuudet napa-alueilla. Lähde: NSIDC

Kuva 2. Merijään laajuushistoriaa. Lähde: Climate4you

Pieni merijääkatsaus tuntuisi olevan paikallaan. Kuva 1 kertoo, että pohjoisessa merijään laajuus on selvästi keskimääräistä alempana, etelässä vain vähän. Kuva 2 kertoo, että viime vuosikymmeninä pohjoisen ja eteläisen merijään trendit olivat pitkään erisuuntaiset, kunnes sitten vuoden 216 aikan tapahtui isohko romahdus eteläisen merijään laajuudessa. Tämä romahdus myös alensi globaalia merijään laajuutta niin paljon, ettei enää voi puhua siitä, että merijää olisi kääntymässä kasvuun, kuten vielä vuoden 2016 alkuun asti saattoi näyttää muutaman vuoden aikajänteellä. Huvittana Huvittavana yksityiskohtana voitaneen tuoda esille se, ettei ilmastotieteessä globaalia merijään laajuutta ole pidetty minään ilmastomittarina, vaan mittariksi on kelpuutettu pääosin vain pohjoinen merijää.

Toinen merijäästä saatu ilmastomittari on ollut pohjoisen merijään tilavuus. Juuri nyt se on DMI:n mukaan lähellä normaalia (Linkki). Ystävämme Tony on juhlinut tätä asiaa, mutta itse pitäisin vielä tilannetta onnellisten olosuhteiden summana, enkä vetäisi johtopäästöksiä yhden vuoden pohjalta. Toki DMI:n väite, ettei pohjoinen merijää ole koskaan ollut ohuempi, joutuu hieman outoon valoon.

Merijään paksuu ja toisaalta laajuus antanevat vähän erilaisia ilmastovaikutuksia. Paksu ja tiivis merijää heijastaa vähemmän säteilyä takaisin avaruuteen ja sulaa hitaammin. Isompi jäätilavuus tietenkin vaatii isomman lämpöenergiamäärän sulamiseensa, mutta auringostahan sitä lämpöä saadaan. Mitä laajempi merijää on keväällä ja kesällä, sitä vähemmän taas maapallolle jää sitä lämpöenergiaa, jolla jäitä sulateltaisiin. Koska eteläinen merijää on etäämmällä napa-alueesta, sen ilmastovaikutus on jääpinta-alaa kohti suurempi.

Kuva 3. Pintalämpötila pohjoisnavan ympäristössä. Lähde DMI. Alkuperäinen kuvateksti: Daily mean temperature and climate north of the 80th northern parallel, as a function of the day of year.

Kuvassa 3 on näkyvissä eräs viimevuosien tyypillinen tilanne pohjoisnavan ympäristön lämpötilassa. Talvet ovat selkeästi lämpimämpiä kuin aiempien vuosien keskiarvo, mutta kesät ovat aiempaa kylmempiä. Tästä tulee selvää jarrua jäiden sulamiseenkin. Toisekseen tämä antaa aiheen minulle hieman korjata erästä aiempaa ihmettelyäni. Keskiarvoisestihan päiväntasaajan ja pohjoisnavan lämpötila ero on supistunut, mutta ei kuitenkaan kesällä. Kun tuulien käyttövoimana on lämpötilaerot (paine-eron kautta), ei kesätuulien tyyntymistä olekaan odotettavissa tällä perusteella. Tämä koskee myös  Atlantin hurrikaaneja.

Kun on varsin selvää, ettei kuvan 2 ristikkäinen trendit etelän ja pohjoisen merijään suhteen ole voineet olla kovin pitkään voimassa ennen satelliittiaikaa, jää nähtäväksi, mitä jatkossa tapahtuu. Miten rytmit muuttuvat?

Että Pohjoisesta jäämerestä tulisi kesäisin yleisesti purjehduskelpoinen saattaa olla toiveajatteluakin. Vähentynytkin merijää voi muodostaa kustannuksia lisääviä esteitä. Kalliiksihan se tuli Titanicillakin seilaaminen.

Linkkejä aiheeseen

http://nsidc.org/data/seaice_index/ (Linkki)

http://www.climate4you.com/SeaIce.htm (Linkki)

https://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_stddev_timeseries.png (Linkki) Kuva 1, vasen puolisko, linkin kuva päivittyy

https://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/S_stddev_timeseries.png (Linkki) Kuva 1, oikea puolisko, linkin kuvaa päivitetään

http://ocean.dmi.dk/arctic/index.uk.php (Linkki)

 

Mainokset

5 responses to “Merijäätilanne kesäkuussa 2018

  1. Arktisen alueen lämpömäärästä kertoo enemmän jään tilavuus kuin jään ala.
    Linkistä http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/txt/IceVol.txt poimin kunkin vuoden korkeimman ja matalimman jään tilavuuden arvon ja vähensin korkeimmasta matalimman arvon. Tällöin sain kullekin vuodelle sulaneen jään kokonaismäärän seuraavasti:
    2003 2.24 potenssiin 13 kuutiometriä
    2004 1.90
    2005 1.99
    2006 1.86
    2007 2.01
    2008 2.00
    2009 1.84
    2010 1.98
    2011 1.91
    2012 1.90
    2013 1,79
    2014 1.78
    2015 1.95
    2016 1.82
    2017 1.75

    Sulamisessa eli myöskin sulamiseen tarvittavassa lämpömäärässä on selvä vähenevä trendi tällä aikavälillä. Vuonna 2017 sulaminen oli 22% vähäisempää kuin vuonna 2003. Sulaminen alkoi keskimäärin 21.4. ja päättyi 25.8. Esittämässäsi arktisen alueen keskilämpötilakäyrästä havaitaan, että lämpötila nousee yli nollan noin 10.6. ja laskee alle nollan noin 20.8. Eli sulaminen alkaa melkein kaksi kuukautta ennen kuin ilman lämpötila nousee sulamispisteen yläpuolelle, mutta jäätyminen alkaa samaan aikaan kun lämpötila putoaa alle nollan. Sulamisen alku on 2kk ennen juhannusta ja loppu 2 kk jälkeen juhannuksen. Voitaneen siis päätellä, että auringon säteilyn määrä määrittää sulamisajan. Mielenkiintoinen kysymys on, miksi lämpömäärä on laskenut 15 vuodessa? Onko pilvisyys arktisella alueella lisääntynyt? Tiedätkö lähdettä, mistä asian saisi selville?

    Tykkää

  2. Ei löytynyt hyvää dataa linkistäsi. Kuitenkin, arktisen alueen pilvisyys on lisääntynyt 2000-luvun alkuvuosina, mutta jatkosta ei ole tietoa. Löytyi myös tieto, että arktisen alueen pilvisyys on suurimmillaan kun jään pinta-ala on pienimmillään. Tästä vedin johtopäätöksen, että kyseessä on säätelymekanismi: kun jään ala pienenee niin pilvisyys lisääntyy, jolloin jään sulaminen vähenee. Jään totaalitilavuuteen vaikuttaa siis auringon sulattava säteilylämpö huhti- elokuussa ja toisaalta jäätymisen määrä syys-maaliskuussa. Jäätymisen määrään ei auringolla voi olla osuutta, ainoastaan sulamiseen. Mikä määrittää jäätymisen määrän? Ilman lämpötila tuskin, kun se on koko ajan jäätymisaikana alle nollan. Jääkö muuta jäljelle kuin jäämeren lämpötila? Siihen tietenkin vaikuttavat tuulet ja merivirtaukset ja avoimen veden määrä. Varmaan myös lumisateet kasvattavat jään tilavuutta.

    Tykkää

  3. Golf-virralla on täysin ratkaiseva merkitys arktisen merijään määrään.

    Arktinen meri avoimena säteilee avaruuteen keskimäärin paljon enemmän kuin on albedon ero lumisen jään ja avoimen meren välillä.

    Tykkää

  4. Sulamisen vaatima lämpömäärä on n. 0.6xe22 Joulea. Pohjoisen jäämeren lämpösisältö vähenee kesäkuukausina n 0.4xe22 Joulea. Paljonko tästä menee jään sulattamiseen ja paljonko lämpöä avoimesta vedestä säteilee avaruuteen on minulle tuntematonta. Mutta näyttäisi siltä, ettei golf-virralla olisi kuitenkaan suurinta merkitystä sulamisessa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.