Pelottelun politiikasta


Käytännön politiikan koko tavoite on pitää väestö hälytystilassa (ja siksi äänekkäästi vaatimassa, että heidät johdetaan turvaan) uhkaamalla sitä loputtomalla sarjalla peikkoja, jotka kaikki ovat kuvitteellisia. (H. L. Mencken)

Sattuipa taas löytymään Tony Helleriltäkin artikkeli (Linkki), josta saa jutun juurta. Erityisesti siitä ylle suomentamani H.L. Menckenin vanha ajatus politiikasta sopii myös nykyaikaan ja ilmastopolitiikkaan erityisesti.

Hellerin artikkelin päähenkilö on biologi Paul R. Ehrlich (Linkki), joka on mm. julkaissut teoksen The Population Bomb, joka ennustaa tuhoa väestöräjähdyksen vuoksi. Tosiasiassa väestöräjähdyksenkin aiheuttama tuho on tulosssa paljon hitaammin kuin Ehrlich ennustaa, jos ollenkaan. Tästä esimerkkinä se, että Ehrlich hävisi vedonlyönnin resurssien loppumisesta (tai niiden hinnan kohoamisesta) taloustieteilijä Simonille. ”Ehrlichin sanat ovat loppumaton virhe-ennusteiden varanto…”. Sattumalta kokonimikaima Paul Ehrlich on lääketieteen nobelisti. Kanattanee varoa sekottamasta.

Miksi Ehrlichin ennusteet sitten ovat menneet ainakin ihmiselämän pituisella aikajänteellä pieleen? Biologina hän mitä ilmeisemmin on jättänyt laskemistaan pois teknologian muutokset. Jos peltoalaa ei voi enää raivata lisää ja väestö kasvaa, niin helpostihan siitä tulee ennusteeksi, että nälänhätä on edessä. Vaan kun sen pellon tuotantoa voidaankin moninkertaistaa teknologian avulla, ei nälänhätä tule heti kohtakaan.

Mitä väkimäärän rajoittamiseen tulee, niin sehän on jotenkin epäkohteliasta ulkopuolisten tekemänä, mutta Kiinan esimerkki osoittanee, että taloudellisen menestyksen tavoitteluun yhdistettynä se vaikuttaa toimivan halutulla tavalla, ainakin parin sukupolven tarkasteluaikajänteellä. Se, mikseivät väkirikkaat kehitysmaat ja -maanosat näyttäisi seuraavan Kiinan esimerkkiä, ei oikein mahdu tähän blogiin.

”Ilmastoräjähdyksellä” pelottelu muistuttaa monessa suhteessa väestöräjähdyspelottelua. Mahdollisia haittoja korjaavan teknologian kehittymiseen ei uskota, vaan kasveja lannoittavan hiilidioksidin määrää halutaan välittömästi rajoittaa. Väestöräjähdyksen hoitona vastaava tarkoittaisi linkolalaisuuden toteuttamista ainoana ratkaisuna. Ilmastopelottelulla on myös saatu ihmiset maksamaan jopa ilmasta, eli pelottelun politiikka on jälleen osoitettu toimivaksi. Ei tuo satiirikko Menchken ole voinut ihan tyhmä mies olla.

Linkkejä aiheeseen

https://fi.wikiquote.org/wiki/H._L._Mencken (Linkki) Hellerin käyttämää sitaatti löytyy englanninkieliseltä sivulta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6nkasvu (Linkki) Yleisartikkeli väestönkasvusta

https://www.tiede.fi/blogit/skeptikon_paivakirja/vaestorajahdys_ei_ole_ongelma (Linkki) Hamilon blogi väestöräjähdyksestä ja ilmastonmuutoksesta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_j%C3%A4%C3%A4kausi_uhkaa (Linkki) Virtanen uhkaili jääkaudella ennen politiikkaan siirtymistä!

 

3 responses to “Pelottelun politiikasta

  1. Näinpä. Pelkoa ja huolta lietsotaan.
    Michael Crichton jännitys-dekkari kirjassa Pelon ilmasto seikkaillaan maailmassa, jossa ilmastomuutosalarmistit ihan tositoimin pahentavat katastrofeja ja luovat niitä. Oikein jännä sekä samalla asiapitoinen. Ilmestyi Suomessa 2006, joten sitä voi hyvin löytyä kirjastoissa ja antikvariaateissa.

    Rooman klubi koostui ikäänkuin ’asiantuntijoista’. Varmaan olivatkin jonkinlaisia sellaisia aloillaan, mutta silti tekivät täysin idioottimaisia laskelmia mm. raaka-aineiden riittävyydestä. Idiotismin perusteita oli oletukset kuten:
    – tuotantokustannus tiettyyn hintaan
    – samankaltainen tuotantotekniikka
    – samat entiset varannot
    – kierräysmahdollisuuksien unohtaminen
    – vaihtoehtoisten materiaalien käyttöönotto
    – lisääntyvät edulliset energialähteet ja tuotantomuodot

    Tunnustettakoon, että minäkin olin Rooman Klubin julistuksista hyvin huolissani silloin nuorna, kun niitä alkoi tulla, vaan enpä ole ollut enää vuosikymmeniin.

    Kehitys on kehittynyt. Väestö kasvuvauhti alkoi tosiaan taittua jo 1960-70 luvulla. Silloin kun minäkin elättelin kauhukuvia väestörajähdyksestä. Nyt elämme vuosia, jolloin syntyy lapsia vain se määrä kuin muita kuolee. Kokonaismäärä kasvaa vielä aikansa, koska maailmanlaajuisesti eliniät ovat pidennet / pitenevät reippaasti elintason ja terveydenhuollon parenemisesta johtuen.

    Tykkää

    • Minäkin olisin todennäköisesti sikarikas, jos olisin kyennyt ennustamaan teknologian tulevat muutokset. Näiden ennustaminen ei siis ole helppoa, mutta ennustus, ettei niitä tapahdu, on miltei varmasti väärä. Rooman klubi näyttäisi menneen tähän yleiseen harhaan.

      Tykkää

  2. Olisit sikarikas vain jos olist paitsi ennustanut oikein tulevaisuutta ja myös satsannut paljon uskoosi.Sitä tekee vain harva oikeasti, vaikka siitä paljon kouhkataan. Ja asiaanhan liittyy paljon muutakin, ihan toinen maailma hyvin vaikeitakin asioita, kuin vain mikä on teknisesti mahdollista.

    Valaiden traani oli uhkaavasti hupeneva luonnonvara 1800-luvun aikana. Mahtava hirmuinen energiakriisi ihmiskunnalle. Kun maaöljyä alkoi löytyä suurin mitoin ja sen oivallettiin olevan oiva polttoöljyn (= ensin valo ja sitten lämpökin) aines, niin alan teollisuus roihahti. Hirmuisin inhimillisin ja luonnontuhojen kera. Sitten tuli autot erinomaisine polttomoottoreineen.

    Varmaan oli koko joukkokin kemistejä jotka pystyi näkemään tulevaisuuden unelmaan:
    – raskain jae bitumiksi/asfaltiksi
    – raskas öljy energialaitoksiin ja laivoihin
    – seuraava jae dieseliksi ja kotitalouksien käteväksi käyttö ja lämpöenergiaksi
    – sitten bensiiniä yhä tehokkaampiin autoihin
    – ja koko liuta erikoisliemiä ja kaasuja.
    – plus muovien raaka-aineet.

    Oli kemistejä ja sitten oli Rockefeller, joka alkoi toteuttaa visiota. Itse piru, joka alkoi standartoida tuotanto-jakelu-prosessia. Ankarasti, raaasti, tuhoten ja rakentaen. Vahvasti vaurastutti itseään ja samalla öljyn käyttäjiä.. Ja niin siinä kävi, että öljyn valta alkoi, energiakriisi sivuutettiin ja valaiden metsästys hiipui. Olkaamme näistä onnellisia.

    Nyt on lisäksi vahvasti oikaistu sosiaalisia ja ekologisia tuhoja. Hyvä, voimme elää mainiosti öljynkin kanssa ilman omantunnon tuskia.

    Tykkää

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.