Akkutuettu latausverkko Isoon-Britanniaan


Kuva 1. Perinteisempi latausasema sähköautoille. Kuvan tekijäviite: By evgonetwork (eVgo Network). Original image was trimmed and retouched (lighting and color tones) by User:Mariordo – https://www.flickr.com/photos/evgo/6545153803/, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=18083270

Linkkilistallani oleva Tallbloke-blogi kertoi äskettäin (Linkki), että Isoon-Britanniaan on tulossa maailman laajin sähköautojen latausverkko. Uutinen julkaistiin jo päivää aikaisemmin The Telegraphyn sivuilla  (Linkki).

Jos esimerkiksi uusi Nissan Leaf -sähköauton 40 kWh:n akku ladataan tunnissa tyhjästä täyteen, niin siihen tarvitaan 40 kW latausteho. Tätäkään ei välttämättä nykyisten huoltoasemien sulakkeet sallisi. Eikä yksi asiakas tunnissa taida kuppilaa pitää pystyssä? Artikkeleissa mainitut 20 tai 50 MW:n tehon liittymät saattavat olla hinnakkaita toteuttaa, jos sitten saadaankin riittävä latausteho useammalle sähköautolle. Uudessa järjestelmässä varsin olennainen seikka näyttäisi olevan latausaseman oma paikallisakusto. Sen käyttö saattaa alentaa liittymiskuluja valtakunnan verkkoon?

Hinta-arvio 45 aseman verkostolle näyttäisi olevan 2 miljardin euron luokkaa, siis n. 45 miljoonaa per asema. Selkeästi kalliimpi kuin bensa-asema. Jos lasketaan kustannus mahdollisesta tulevaisuudessa esiintyville miljoonalle brittiläiselle sähköautolle, sitä kertyy n. 2000 € per ajoneuvo. Tämä summa ei enää tunnut mitenkään päätähuimaavalta.

Jos tuon saman siirtäisi Suomeen, ei verkoston perustamiskustannuksissa tulisi kaikeit mitään säästöä, koska Suomi on pinta-alaltaan suurempi maa kuin Iso-Britannia. Ilman latausasemaverkoston kattavuuttahan ei sähköautoilu olisi verrattavissa oikeaan henkilöautoiluun. Kun Suomi on asukasmäärältään alle 10% Yhdistyneen kuningaskunnan asukasmäärästä, olisi edellisen esimerkin sähköautotiheydellä latausverkoston kustannus Suomessa luokkaa 20 000 €/sähköauto. Käytännössä tarkoittanee, ettei moista verkkoa Suomeen ehkä ikinä rakennettaisi, jos sähköautoilijat joutuisivat itse maksamaan latausverkon aiheuttamat kulut.

Nyt ehdotetussa latausverkossa näyttäisi olevan se etu, että sillä voitaisiin tasata sähköverkon kulutus- ja tuotantopiikkejä paikallisakuston avulla. Iso osa tästä tasaustarpeesta on kuitenkin ilmastonvakiointiin tähtäävän sattumaenergian aiheuttamaa, joten ehkä tuuli- ja aurinkovoimayhtiöt maksaisivat osuutensa?

The Telegraphin artikkelissa esitetään ennuste, että sähköautot saavuttavat polttomoottoriautot yleisyydessä vuonna 2050. Tarkoittaa siis useamman autosukupolven päästä. Ehkä näin, mutta voipi mennä toisinkin.

Nämäkään tiedot eivät saaneet minua suosittelemaan Suomessa sähköautoihin siirtymisen tukemista tai kiihdyttämistä. Mitä myöhemmin Suomessa siirrytään sähköautoihin, sitä vähemmän ostamme myös teknologisia lastentauteja tienvarsille lojumaan. Polttomoottoriautojen huonompi hyötysuhdekin tasaantuu Suomessa, koska täällä hukkalämmölle löytyy käyttöä. Erityisesti latauspisteiden rakentamista pitäisi jarrutella, koska tällä hetkellä ei ole vielä varmaa, mikä teknologia on se standardiksi muodostuva. Eräs kehitysskenaario olisi, että pääkaupunkiseutu sähköautoistuisi ensin, mutta maakunnissa ajettaisiin polttomoottoreilla pitkään. Tällä strategialla voisi nuo latausverkoston rakentamiskulutkin jäädä siedettäviksi suhteessa sähköautokantaan.

Linkkejä aiheeseen

https://www.powerengineeringint.com/articles/2018/05/ev-charging-first-for-the-uk.html (Linkki) Tallbloken viittaama lähde.

https://www.fingridlehti.fi/250-000-sahkoautoa-tulee-kaatuuko-kantaverkko/ (Linkki) Suomen sähköverkko kestänee sähköautojen lataamisen.

https://www.tornionlaaksonsahko.fi/vyohyke1-sulakekoko-160a/ (Linkki) Esimerkkejä liittymismaksuista sulakekoon suuretessa.

Mainokset

3 responses to “Akkutuettu latausverkko Isoon-Britanniaan

  1. Akkutuettu latausasema kuulostaa aika vaikealta viritykseltä. Sähköautossa on melkein täydellinen hyötysuhde, mutta pitää se sähkö ensin jotenkin tuottaa ja jakaa. Sähköautojen akuistakin tulee aikanaan valtava ongelmajätteiden vuori. Laivataanko sitten sekin kamaluus lopulta afrikkalaisten riesaksi?
    Ehkä tulevaisuuden Suomessa todella ajellaan kaupungeissa sähköllä ja muualla poltetaan auton moottorissa jotain biolitkua? Nykyisillä dieselautoilla on hyvin pitkä toimintasäde, mutta tankata niitäkin pitää, vaikka ne olisivat mitä hybridejä.
    Omasta polttokennosta energiansa ottava sähköauto olisi jo melko itsenäinen kulkine ja sillä pääsisi komiasti ohi juotto- ja latausasemista. Polttokennohan toimii monenlaisilla aineilla. Helposti saatavaa ja halvanpuoleista kennonkin polttoaineen pitäisi olla.
    Toinen juttu on sähköntuotannon yleinen riittävyys, mikä jo nyt talvisin hiplalla ilman mitään kriisejä. Sähkö maksaa muutenkin aina vain enemmän. Sähkö on kyllä nöyrä renki, mutta kehno isäntä.

    Liked by 1 henkilö

    • Monia hyviä pointteja kommentissasi.
      Nythän asuntoautoihin on saatavissa lisävarusteena polttokennoja, kait valaistukseen tms. pienvirtaan. Ne on metanolikäyttöisiä. Metanolipolttokennoauto olisi monella tapaa ihanteellinen, vaan on liian kallis se polttokenno, ehkä vielä jopa liian suuri kooltaan henkilöautokäyttöön, kun tehoa tarvitaa jotain sata…tuhat kertaa enemmän kuin siinä asuntoauton versiossa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.