Ruotsista kajahtaa: metsästä lentopetrolia


Kuva 1. Chalmersin GoBiGas-prosessin vuokaavio. Kaappauslähde mainittu linkkiosiossa.

Yksityisen, göteborgilaisen Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkijat ovat kehittäneet biomassan kaasutusprosessin (Linkki), jolla pystyisi tuottamaan jo pelkästään ruotsalaisten lämpövoimalaitosten yhteydessä 10% maailman lentopetrolista eli kerosiinista.

Se, että tutkimusorganisaatio on yksityinen, saa minut epäilemään, että taloudellinen kannattavuus on paremmin huomioitu kuin verovaroin tutkittaessa. Silti silmiini ei sattunut ensimmäistäkään laskelmaa lentopetrolin hinnasta, kun aineistoja selailin.

Lentopetroli on vain yksi tuotevaihtoehto. Periaatteessa prosessi noudattelee pitkälti C1-kemiaa, eli että monimutkaisesta lähtöaineseoksesta (tässä biomassasta) tuotetaan välivaiheena yksihiilistä ainetta, kuten metaania, metanolia tai häkäkaasua. Näistä sitten syntetisoidaan tarvittavia jatkotuotteita (tässä erityisesti mainittu lentokonepolttoaine).

Anteeksi vain lukijani, mutta Chalmersin projektin laajuus on niin mittava, että joudun jälleen tyytymään vain raapaisuihin. Poimin sieltä kuitenkin yhden edistykselliseltä vaikuttavan menetelmän: lämmönvaihtimien tervaantumista estetään käyttämällä ”huuhteluaineena” rasvahappojen metyyliesteriseosta (RME), joka sitten palautetaan uudelleen kaasutuskiertoon yhdessä tervan kanssa.

Toinen ei niin erityisen hienolta tai uudelta vaikuttava idea projektissa näyttäisi olevan sähköinen polttoaine, joka tarkoittaa hiilidioksidin käyttämistä synteesin lähtöaineena siten, että tuotettavan polttoaineen kemiallinen potentiaali saadaan aikaiseksi sähköllä.

Myös Science Newsin Dailyn uutisoinnista voi päätellä, että liikennepolttoaineiden massavirrat on niin suuria, etteivät Ruotsin metsät riitä tyydyttämään tarvetta. Sama tilanne varmaan Suomessakin, ihan riippumatta Lappeenrannan teknillisen yliopiston saavuttamista tuloksista tai kiinalaisten polttoaineprojektien onnistumisista. Kaksi viimeksi mainittua ansaisisvat tässä enemmän tilaa, vaan jäävät nyt vain maininnalle.

Jos ilmastotekijöitä huomioidaan, niin sellaisen puun käyttö polttoaineeksi, joka soveltuisi rakennusmateriaaliksi, on väärää politiikkaa. Polttoaineissa hiilen kierto takaisin ilmakehään on ainakin 100 kertaa nopeampaa kuin rakennusmateriaaleissa. Ja loppujen lopuksi hiilen kiertonopeudestahan on kyse, kun esim. turve tai fossiilinen polttoaine saa ilmastosyntileiman niskaansa, ilmakehästähän niidenkin hiili on peräisin. Oheisvahinkona erilaisista häkäpönttöprojekteistakin voinee olla sahateollisuuden lisääntyvät vaikeudet (Linkki). Jos sitten sahansa joutuu polttamaan useampaan kertaan ennen kuin siitä tulee vakuutusmaksuilla kannattava, niin siinähän pilaantuu ilmaakin.

Linkkejä aiheeseen

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/ese3.188 (Linkki) Projektin tuoreimman julkaistun tutkielman tiivistelmä.

https://www.chalmers.se/SiteCollectionDocuments/SEE/News/Popularreport_GoBiGas_results_highres.pdf (LinkkiPDF) Kattavalta vaikuttava esitys projektista, sisältäen tutkielmien kopioita. Tämä on kuvan 1 lähde.

https://www.chalmers.se/sv/institutioner/see/nyheter/Sidor/Existerande-biopannor-kan-klara-omstallning-till-fornybara-branslen.aspx (Linkki) Tutkimusorganisaation lehdistötiedote, ruotsiksi.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.