Mitäs minä sanoin: jättimyllyt tulevat


Nelisen vuotta sitten kirjoittelin (Linkki), että tuuliturbiinit on kehitetty huippuunsa. Artikkelin lopussa on ennusteeni: ”Tuuliturbiinirintamalla voisi ennustaa, että myllyjen kokoa edelleen kasvatetaan muodon pysyessä nykyisellään.” Nythän tämä näyttääkin toteutuvan (Linkki). Ettei tulisi liikaa kehuttua itseäni, niin eihän tuon kasvutrendin ennustamiseen sentään kovin paljoa tarvittu, mitä nyt vanhan kehityksen jatkamista vain.

Tämän jutun kimmoke syntyi WUWT-sivuston artikkelista (Linkki). A. Watts ei ehkä ole intomielisin tuulivoiman kannattaja, joten hänen artikkelissaan on myös uhkakuvia, miten huonosti voi käydä. Tuulivoimalat näyttäisivät kestävän heikosti neljännen asteen hurrikaaneja. WUWT-sivuston kommentoijat ovat pääosin skeptisiä. Mitä tulee uuden turbiinin kykyyn tuhota lintuja, niin sehän ei ole kiinni kierrosnopeudesta vaan lavan kärjen nopeudesta, joka tällä myllyllä on ihan normaalitasoa. Tästä näytti olevan joillakin epäselvyyttä tuolla kommenteissa. Sitä en sitten tiedä, auttaisiko pelotepetokuvien käyttäminen yhtään. Lähestyvä siipi siis näyttäisi syöksyvältä haukkaparvelta tms. Kun puhutaan merituulivoimalasta, ei räjähtelevistä lepakoista ole niin suurta murhetta.

Että tämä Haliade-X 12 MW -mylly on merituulivoimala, se vähentänee ihmisten kokemaa meluhaittaakin. Muutenhan tuollaisella jättituulivoimalalla pitäisi olla kilometrien varoetäisyys lähimpään asutukseen? Käyttöasteeksi tai kapasiteettikertoimeksi mainitaan 63%, siis voimalan pitäisi tuottaa keskimäärin tuon verran maksimitehostaan pitemmän ajan kuluessa. Tämähän on tuulivoimalalle ennätyslukemia hipova arvo. Kyse ei kuitenkaan kapasitteettikertoimessa ole pelkästä voimalan ominaisuudesta, vaan tasaisessa voimakkaassa tuulessa  saavutetaan suurempi arvo ja tyvenen ja puuskien vuorotellessa alhaisempi arvo. Ehkäpä tämä suurvoimala ajatellaan sijoitettavaksi tasaisen tuulen alueelle mereen? Parisen vuotta sitten olen myös kirjoittanut, etteivät merituulivoimalat kannata (Linkki). Mahdollisesti tuolloin havaitut puutteet on jo tässä uudessa voimalassa korjattu?

Periaatteessahan maapallolla on hyviä alueita tuulivoimaloille tuulen voiman ja tasaisuuden puolesta, kuten esimerkiksi Etelämantereen ympärillä jatkuvasti puhaltavat samansuuntaiset tuulet. Teollisuus ei vain vielä ole siirtynyt sinne, joten sähkön siirtokulut tekevät taloudellisuudelle hallaa. Chilellä olisi tässä etulyöntiasema, saada tuulivoimala tuottamaan tasaisehkosti ja ilman tukiaisia?

Mainokset

3 responses to “Mitäs minä sanoin: jättimyllyt tulevat

  1. Linkin lukujen mukaan napakorkeus on 260 metriä. Yläasennossa lavan kärki on 367m korkeudessa ja ala-asennossa 153 m korkeudessa. Ero 214m. Koska tuulen nopeus kasvaa korkeuden muutoksen seitsemännessä potenssissa, napalaakereihin kohdistuu huomattava vertikaalinen kuormitus. Kuormitus on turbulenssin vuoksi vielä suurempaa sivusuunnissa, sillä noin painavaa generaattoria ei käännellä yhtä sujuvasti tuulen suunnan mukaan kuin erään huoltamoketjun viherpesu-”väkkärää”. Toki tällaisessa ilman vaihteistoa tehdyssä laitteessa akselille saadaan myös taakse tukilaakeri.
    Lavan kärkinopeus on tyypillisesti 6-7 kertaa tuulen nopeus. Koska nyt on kyse ennätyksellisen pitkistä lavoista, sekä kuormitus- että melutekijät nousevat uusiin sfääreihin. Merelle ääntä ja hajonneita osia pohjaan mahtuu, mutta miten esim WWF suhtautuu ilman ja jalustan kautta mereen johtuvan infraäänen haitoista valaiden suunnistukseen ja kommunikaatioon?
    Ennustan lyhyttä käyttöikää. Eivät tule kattamaan valmistuskustannuksiaankaan.

    Tykkää

    • Mielenkiintoinen, asiallisen kriittinen lisä artikkeliini. Itse ajattelin lähinnä niin, että noinkin iso firma kuin GE on palkannut sopivat insinöörit asialle, enkä edes yrittänyt olla skeptinen tekniikan suhteen.

      Tykkää

  2. Pieni korjaus tuohon korkeuteen. Kokonaiskorkeus on 260m silloin kun lavan kärki on yläasennossa. Napakorkeus on siis n. 150m. Kapasiteettikerroin on kyllä hyvä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.