Sähköautoista puolesta ja vastaan


WUWT-sivustolta osui silmiini artikkeli (Linkki), jossa puolustettiin sähköautoa tai vähintäänkin lueteltiin sen sekä hyviä että vähemmän hyviä ominaisuuksia. Anthony Watts on ainakin ollut aiemmin sähköautoilija, joten tämä norjalaisen Jan Kjetil Andersenin artikkeli sopinee hänen blogiinsa oikein hyvin.

Kirjoittaja kertoo mm., että hänen perheessään sähköauto (Nissan Leaf) on ensisijainen autoilijan valinta mm. hiljaisuutensa vuoksi. Heillä siis on kaksi ”tavallista” autoakin. Meluhan se haittaa minun rellussankin, mutta eipä juurikaan moottorin melu, vaan rengasmelu ja sisätilan tuulettimen (kiinalainen tarvikeosa) melu. Että priorisointiin voisi tuossa esimerkkitapauksessa vaikuttaa sekin, että sähköauto on uusin kulkuneuvo perheessä. Samalla sen melutasokin voi toki olla alhaisin. Selkeästi kuitenkin viesti on, että sähköauto on käyttökelpoinen ajoneuvo tälle norjalaisperheelle.

Sitten artikkelissa kerrotaan, että polttomoottoriin verrattuna sähkömoottori on huomattavasti energiatehokkaampi, eli sähkömoottorin hyötysuhde on parempi. Jos hyötysuhdevertailu tehtäisiin polttoöljystä sähköksi järjestelmässä, pelkkä sähkömoottorin hyötysuhde ei jäisi dieselmoottoria paljoakaan paremmaksi. Sekä sähkön että polttoaineen käytön hyötysuhteessa pitäisi huomioida valmistuksen aiheuttamat energiahäviöt, jos oltaisiin oikein neutraalisti vertailemassa.  Artikkelissa mainittu renkaista mitattu hyötysuhde, 82%, on jokatapauksessa erinomainen. Se sisältää mm. latauksen lämpöhäviöt ja jarrutusenergian talteenoton. Viimeksi mainittu tekijä yhdessä vähähäviöisen voimansiirron kanssa antaa sähköautolle etua dieselautoonkin verrattuna.

Sitten artikkelissa kerotaan, että akku on ongelmallinen vähäisen kapasiteettinsa ja hitaan latauksensa vuoksi. Kun perheellä on polttomoottoriautojakin, ei sähköauton 80 km talvinen toimintasäde tuota kuitenkaan kirjoittajalle ongelmaa.

Kirjoittaja kertoo, että hänen pikalatausasemilla käyttämänsä aika vuodessa ei ylitä polttomoottoriauton tankkaukseen vuodessa käytettävää aikaa. Syynä se, ettei kirjoittaja tarvitse pikalatausasemia kuin hyvin harvoin ja silloinkaan hänen ei tarvitse tuhlata aikaansa maksamiseen, jos oikein ymmärsin. Latausasemiin liittyy kuitenkin eräitä ongelmia, joita ei käsitellä lainatussa artikkelissa. Nimittäin, jos ihmiset olisivat siirtyneet suuressa mitassa sähköautoilijoiksi, yhdelle latausasemalle tarvitsisi vetää megaluokan voimakaapelit. Artikkelissa mainitussa 20 minuutin ajassa ehtinee ladata 10 kWh energiaa, joka tarkoittaa 30 kW tehoa ja 220 V jännitteellä jo 136 A virtaa. Koska yksittäinen lataustapahtuma on kestoltaan pitempi kuin tankkaustapahtuma, varsinaisella sähköautohuoltoasemalla tarvittaisiin helposti bensapumpuihin verratuna moninkertainen määrä latauslaitteita. Eli vaikkapa 30 latauslaitetta, jolloin se MW teho alkaakin olla tarpeen. Tässä siis ajattelen asikaspalveluhuoltoasemaa, jolla olisi sama asiakasvirta kuin nykyäänkin palveluhuoltoasemilla. Kenellään ei välttämättä olisi kaupallista intressiä järjestää moista asemaa, tai ripotella kalliita latauslaitteita yksittäin mutta tiheähkösti tienvarsille. Jos ei, niin silloin Suomessa kesämökkiliikenne pitäisi kuitenkin hoitaa polttomoottorilla.

Kirjoittaja Andersen kertoo edelleen, millainen on sähköauton vääntökäyrä verrattuna polttomoottoriautoon. Tässä on selkeä etu sähköiselle voimansiirrolle, kun väännön maksimi on heti kierrosalueen alussa, jolloin vaihdelaatikko jääkin tarpeettomaksi. Samantapainen vääntökäyrä on muuten mäntähöyrykoneellakin, mutta sillä taas hyötysuhde on heikko, eikä höyryautot ole lyöneet uudelleen läpi sitten 1900-luvun alun menestyksen jälkeen.

Sitten artikkelissa on taulukoituna vertailu, josta sähköautollekin löytyy joitakin epäedullisia kohtia, kuten akun vaihdon kustannus (halvemman polttomoottoriauton hintaluokkaa) ja latausaikana vähintään 30 minuuttia, joka on 15 kertaa pitempi kuin vertailussa mainittu auton tankkausaika.

Jätän nyt tuo ylläviitatun sähköautomyönteisen artikkelin ja otan esille sen WUWT-siuvoston aiemman sähköautokielteisen artikkelin (Linkki). Kukapa muu kuin vanha tuttumme Willis Eschenbach on kehdannut tuoda esille sähkö- ja hybridiautojen myyntiosuuden USA:n automarkkinoilta.  Vuoden 2017 osuus markkinoista em. sähköisillä autoilla on ollut yhteensä 3,2 %. Lukema on edelleen aika marginaalinen ja vaikka kaikki eri sähköiset ajoneuvotyypit ovatkin suositumpia vuonna 2017 kuin 2016, ei sähköisten autojen markkinaosuus kuitenkaan ylitä vuoden 2013 osuutta, eli voidaan puhua myös osuustaantuman mahdollisuudesta tulevaisuutta ennusteltaessa. Esimerkiksi, jos Tesla lipsahtaakin konkurssin puolelle (Linkki), niin se on todennäköisesti mielikuvatasolla isohko takaisku sähköautoille. Kyse Teslassa on myös sekä asiakkaiden että sijoittajien mielikuvista ja uskosta. Niiden ennustamiseen eivät kykyni mitenkään riitä. Ilman Teslaakin sähköautoille varmasti löytyy käyttäjäkuntaa ja ilmastonvakiointiin pyrkivien päättäjien halua jakaa veronmaksajien rahaa sähköautoiluun.

Willisin artikkeli oli niin lyhyt, ettei siitä itsestään riitä paljonkaan kommentoitavaa, mutta kommenttiosiosta löytyy linkki yhteen kriittiseen artikkeliin (Linkki). Siinä tuodaan esille mahdollisuus, ettei kaikki maapallon alkuaineresurssit riitäkään sähköautojen akkuihin. Onhan siinä iso ero materiaalitarpeessa verrattuna kännykkäakkuihin, vaikkei sähköautojen lukumäärä ihan yhtä monilukuiseksi kohoaisikaan.

Erityisesti Suomen oloja koskeva tieto on sitten se, että sähköautot voivatkin olla pienhiukkaslähteenä. Niiden suurempi vääntö ja ajoneuvon suurempi massa tuottaa enemmän rengaspölyä. Suomessa nastarenkailla ajettaessa jo nyt kehnojen asfalttiteiden tilalle pitäneekin järjestää hiekkatiet, koska asfaltti lähtee kuitenkin sähköauton alta pois. Jotenkin miltei luomua olisi maailman ensimmäiset hiekkapäällysteiset moottoritie? Toinen vaihtoehto voisi olla kieltää sähköautoilta nastarenkaat.

Jos sähköautoilijat maksavat omat lisäinfran rakentamisen aiheuttamat kulunsa, eikä minulta millään piilo- tai rangaistusverollakaan kerätä varoja sähköautoilun edistämiseen, niin eihän minulla ole sitten mitään sähköautoja vastaankaan. Suomen olosuhteissa en kuitenkaan olisi kiirehtimässä sähköautojen yleistymistä, vaan ennemmin suosisisin kotimaisen viinan käyttöä ajoneuvopolttoaineena. Nykyäänhän vien biojätteeni erilliseen jäteastiaan, josta ne kuskataan bioetanolin valmistukseen.

Joka tapauksessa uusissa keksinnöissä on aina joitain lastentauteja, joiden haitat vältetään, kun ei hätäillä. On myös aina pieni mahdollisuus, että sähköautoakun energiatiheys saadaan ajan myötä kohotettua kuivaa lehmänlantaa paremmaksi ja silti nopeasti ladattavaksi. Tällöin mikään ei estäne sähköautojen valtakautta.

Linkkejä aiheeseen

http://www.sahkoala.fi/koti/sahkoautot/fi_FI/sahkoauto2/ (Linkki) Sähköalan ammattilaisia palvelevan yhtiön asiallinen artikkeli sähköautoista. Johtopäätökseni: Käytännössä sähköauto onkin Suomessa vain varakkaille omakotiasukkaille tarkoitettu ajoneuvo, jonka köyhemmät saavat sitten kustantaa rangaistusverojen yms. kautta. Nimittäin ei kerros- eikä  moni rivitaloasukaskaan voi käyttää sähköautoa, ei ainakaan ladata sitä kotonaan.

Mainokset

2 responses to “Sähköautoista puolesta ja vastaan

  1. Höyryautosta: Käsittääkseni mäntähöyrykoneen ”huono” hyötysuhde johtui siitä siitä, etteivät sen ajan voiteluöljyt kestäneet suurta höyryn tulistusastetta (sylinterin voitelu). Toisaalta professori Henrik Ryti oli sitä mieltä, että höyrykone olisi ideaalinen auton voimakone, ja sen hän ssnoi 1970-luvulla.

    Tykkää

    • Mäntähöyrykoneen hyviin puoliin kuuluu se väännön maksimin sattuminen pysähtyneeseen koneeseen. Toinen plussa voisi olla polttoaineen suhteen kaikkiruokaisuus. Vaan ei ole kilpailukykyinen enää edes vetureissa, joissa sentään paino on miltei etu.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.