Tietoa ilmakehän CO2-pitoisuuksista

Kuva 1. Mauna Loan CO2-mittauksia.

Kuva 2. Etelänavan CO2-mittauksia.

Tällä erää pukkaa eräänlaista ”perustutkimusartikkelia”. Tässä ei siis ole mitään erityisen uutta eikä sensaatiomaista tulossa. US:n Puheenvuorossa blogisti Sinivirta oli koostanut artikkeliinsa mielenkiintoisia linkkejä (Linkki), joista löysin mm. helpohkosti käytettettävää CO2-tietoa. Siitäpä sitten piirtelemään. Tämän artikkelin linkkiosiossa on lisää viitteitä mm. aineistoon.

Kuvassa 1 on varsin yleisesti nähty Mauna Loan vuoriston ilmakehän CO2-pitoisuuden kuukausikeskiarvot sinisillä pisteillä ja varsinaiset mittaustapahtumat punaisilla pisteillä. Jälkimmäisiähän harvemmin näkeekään. Kuvassa 2 on vastaavat tiedot Etelänavalta. Kun verrataan kulmakerroin arvoja, niin ne ovat kuvaajissa 0,0047 ja 0,0046, eli varsin lähellä toisiaan. Nämä lukemat ovat päivää kohti, mutta kun kerrotaan ne 365, saadaan vuosimuutosarvoksi n. 1,7 ppm/v. Tämä lukema on samoilla seinillä mm. esitetyn puolen prosentin vuosikasvun kanssa. Tässä tarkoittaa lähinnä sitä, että kaavioiteni kulmakertoimen arvo on kohdillaan, eikä siihen sisälly mitään tietojenkäsittelyni tuomaa kertaluokkavirhettä.

Kuva 3. Lyhytaikaisen aseman mittausdataa.

Kuva 4. Etelämantereen CO2-aineistoa vuosilta 2006…09.

Kuva 3 on Brasialiassa lyhyehkön aikaa toiminnassa olleelta mittausasemalta. Punaiset pisteet ovat jotenkin varpusparvimaisesti, mutta kuukausiarvoista laskettu kulmakerroin on silti yllättävän lähellä samaa, mitä vastaavalta ajalta löytyy Etelänavalta. Kuvasta 4 näkyy mm. se, että punaisia mittaustapahtumia on sinisten kuukausipisteiden välissäkin. Tämähän ei erotu kuvista 1 ja 2 niiltä osin, kun mittausarvot ovat sattuneet lähelle kuukausikeskiarvoa, koska siniset pisteet peittävät punaiset. Mitä sitten kuvan 3 mittausarvojen hajontaa tulee, niin uskoisin pääosan johtuvan tuulten suunnasta. Kun tuuli on käynyt mantereelta päin, arvot ovat olleet erilaiset kuin mereltä päin puhaltaessa.

Mitäpä näistä vielä sanoisi? Itselleni ainakin syntyy luotettava kuva myös Mauna Loan tuloksia kohtaan, koska ne ovat sikseen yhtäpitävät Etelänavan tulosten kanssa. Jälkimmäisen lähellähän ei ole mitään CO2-lähteitä, joten arvoihin ei tule esimerkiksi lämpötilasta tai tuulensuunnasta johtuvia paikallisia häiriöitä. Mauna Loan suhteenhan olisi voinut epäillä myös vulkaanisen toiminnan tuottamaa virhettä. Etelänavalla näkyy vähäistä kausivaihtelua, kun se Mauna Loalla on selkeästi voimakkaampaa. Tämä käy yksiin sen kanssa, että Etelänavan mittauspiste on etäällä CO2-lähteistä ja nieluista ja ennen mittaustapahtumaa on ilmakehän kaasut ehtineet sekoittua pitemmän aikaa. Muutoin NOAA:n käyttämät mittauspisteet ovat paljolti saarilla tai ainakin rannikoilla. Tälle voi olla ihan päteviä syitä.

Kausivaihtelu ilmakehän CO2-pitoisuudessa kertoo myös siitä, että luonnollisiakin tekijöitä on olemassa. Eihän teollisuus tai liikenne toimi tuolla rytmillä. Näistä kuvaajista ei inhimillistä tekijää saane ulos, mutta ei sitä voi kiistääkään.

Koko aineistoon nähden tämä oli vain pieni raapaisu. Lukijatoiveita saatetaan huomioida.

Vielä pieni huomautus: lähinnä kosmeettisista syistä jokunen punainen piste on jäänyt kuvaajien ulkopuolelle. En kokenut näillä olevan olennaista merkitystä, sillä onhan kuvassa 3 kuitenkin näkyvissä varpusparvea ihan riittävästi.

Linkkejä aiheeseen

ftp://aftp.cmdl.noaa.gov/data/trace_gases/co2/flask/surface/ (Linkki) Verkkokansio, jossa eri asemien aineisto on. Openoffice avaa näitä osoitteesta suoraan tekstinkäsittelyyn. Tekstistä sitten kokokopio Ctrl-A Ctrl-C ja taulukkolaskentaan Liitä määräten jne.

https://www.esrl.noaa.gov/gmd/dv/site/site_table.html (Linkki) Mittauspaikkaluettelo koodeineen ja koordinaatteineen.

https://www.esrl.noaa.gov/gmd/dv/data/index.php? (Linkki) Rajaustyökalusivu.

https://www.esrl.noaa.gov/gmd/dv/iadv/index.php? (Linkki) Kartta, jolla mittausasemat näkyvät.

http://www.ferdinand-engelbeen.be/klimaat/beck_data.html (Linkki) Beck sai historiallisia tuloksia ja kritiikkiä.

https://yle.fi/uutiset/3-9907624 (Linkki) Päivän CO2-pelottelu yhden vuoden muutoksen perustalta.