Uusia hiilinieluja myös luodaan


Kuva 1. Vanhempaa maanmuokkauskalustoa. Tekijäviite: By Museu Valencià d’Etnologia from València, España – Arròs, sequer, CC BY-SA 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=48835203

Phys.orgista osui silmiini Kiinan tiedeakatemian tiedote tutkimuksesta (Linkki), jossa oli selvitetty Kiinan peltojen hiilivarantoja. Tuloksena oli, että Kiinan peltojen 20 cm pintakerros on sitonut keskimäärin 140 kg hiiltä hehtaarille vuosittain aikavälillä 1980-2011.

Jo aiemminkin oli ollut tiedossa, että Kiinan peltojen hiilivarannot kasvoivat. Uusi tutkimus kuitenkin paljasti, mitkä tekijät ovat olleet vaikuttamassa tapahtumaan. Ennen vuosituhannen vaihdetta merkittävä tekijä oli lannoituksen aiheuttama juuriston kasvu ja sen jälkeen viljelymenetelmän muutos siten, että puimajätteet olkineen kynnettiin peltoon.

Onko 140 kg vuosilisäys hehtaarille sitten iso vai pieni määrä hiiltä? Tätä on tuosta yhdestä luvusta vaikea ainakin minun päätellä. Laskin siksi, että ilmakehässä on massaa neliömetrille 10 tonnia, josta hiilidioksidia on 6 kg ja siitä edelleen hiiltä n. 1,6 kg. Tämä taas tarkoittaa, että hehtaarin yläpuolella olevassa ilmamassassa on hiiltä 16 tonnia. Näin pääsemmekin siihen, että Kiinan pellot ovat omalta kohdaltaan vähentäneet ilmakehästä hiiltä n. 1% vuodessa ja 30% kolmessakymmenessä vuodessa. Teoreettisesti vähennys voisi ajan kansssa mennä yli 100%, koska korvaavaa ilmaa virtaa peloille, mutta tutkimuksessakin viitataan siihen, että uusi tasapainotilanne on odotettavissa, jolloin hiilen sitoutuminen ja vapautumien ovat yhtä suuria.

Kiinalaisten luoma hiilinielu ei siis poista kaikkea hiilidioksidia ilmakehästä eikä edes ylimääräiseksi kuviteltua hiilidioksidia, mutta on kuitenkin valtionlaajuisesti  merkittävä uusi hiilinielu.

Sellainen komentti tässä on varmaan hyvä tehdä, että tässähän ei ole ollut olenkaan pyrkimyksenä hiilen jemmaaminen pois ilmakehästä, vaan ainoastaan pyrkimys saada enemmän ruokaa pöytään. Ilmakehän hiilidioksidin yleinen lisäys näkyy satolisäyksenä kaikkialla, mutta varmaan maaperän hiilipitoisuuden lisäyskin antaa paikallisesti CO2-lannoituslisäyksen. Jos hiili varastoitaisiin pois kierrosta esimerkiksi kaivamalla oljet yli metrin syvyyteen, kaivamisen aiheuttaman kustannusvahingon lisäksi maantalous tekisi itselleen myös lannoitusvahingon. Fiksujen kiinalaisten en usko kovin helposti ampuvan itseään jalkaan moisella tavalla.

Tähän liittyy sitten vielä sellainen pikkutekijä, että menneisyyden maatalousyhteisöissä olki on ollut käyttömateriaali, jolloin sen hiilikierto on osin ollut hitaampaa kuin peltoon kynnettäessä. Sen sijaan lantapattereiden levityksen kautta pellolle tullut olki hiilineen on jo huomioituna tässä tutkimuksessa. Ehkä tuo oljen tekninen käyttö on kuitenkin ollut massaltaan pienempää kuin kuivikekäyttö?

Jos sitten alkaisikin oikeasti näyttää siltä, että ilmakehän hiilidioksidilisäyksen haitat ovat suurempia kuin hyödyt, peltoihin voitaisiin alkaa sitoa ylimääräistä hiiltä eri menetelmillä (Linkki). Hiilletyn biomassa eli biohiilen lisäys maaperään on eräs mahdollisuus (Linkki). Jos kuitenkin pahimpia mainittuja vahinkoja on toistaiseksi Grönlannin menettämät, kokonaisuuteen verrattuna mitättömät jäätikkömassa, silloin ei vielä ole tarvetta pyrkiä hillitsemään ilmakehän CO2-lannoitusta. Nälänhädän torjuntahan on kohtuullisen hyvässä vaiheessa, miksi se pitäisi lakkauttaa?

Mainokset

4 responses to “Uusia hiilinieluja myös luodaan

  1. 1. Hyvä uutinen. Ja asiansa on totta laajemminkin. Näinhän on alusta asti pohdittu, minne katoaa n. puolet ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista, kun ilmakehän co2-pitoisuus kasvaa vain puolet siitä nopeudesta, mitä päästöistä yksin voisi päätellä. Vieläpä voisi otaksua, että monet nielut toimii sitä tehokkaammin, mitä enemmän co2-pitoisuus on rikastuttamassa kasvua.

    2. Eli, olemme kyllä monin paikoin heikentäneet co2-sitoutumista vaikkapa peltomaiden ryöstöviljelyllä. Asiaan, käyttötapoihin on siis tullut suuria muutoksia jo nyt ja tässä yksi tutkimus, joka sitä osoittaa. Saa nahdä alkaako vastaavaa tulla muualtakin.

    3. Onpa pahoin harhaantuneet greenpeacen väärien profeettojen johdettavaksi luonnonsuojelijatkin. Kansa, lehdistö ym. usein pitää heitä myös luonnontiedon tuntijoinakin ja kuuntelee heitä nykyisin hirmu herkästi. Tosiasiassa monellakaan ei tunnu olevan alkeellisintakaan käsitustä hiilikierrosta ja muista luonnon normaaliprosesseista. Mm sukkeesio-ilmiöstä. Siitä kun vakkapa kuusimetsä kasvaan umpeen vähäeliöiseksi. Tai sama lammen, lahden umpeenkasvussa.

    4. Olisko maalauksen nainen jollakin Ranskan? suola-altaalla kääntämässä kuivattavaa, auringonvalolla erotettavaa suolaa? Paitsi että Espanjasta, kun kuvakin on Valenciassa.

    Tykkää

    • Netistä näkyi useampia artikkeleita siitä, miten Suomessa pelloilta on orgaaninen hiili vähentynyt. En sitten laajentanut artikkeliani tälle suunnalle, mutta ilmeisesti Kiinassa on toimittu jotenkin paremmin.
      Kuvan 1 linkistä löytyy sitten linkkejä kuvan käyttösivuille (Wikipedian käytäntö kaiketi). Tässä yksi:
      https://en.wikipedia.org/wiki/Tillage
      Riisin viljelystä kyse. Tillage on kuitenkin maanmuokkaus tjsp.

      Tykkää

  2. Niinpä. Viljelyä kaiketi sitten. Tasaiselle pellolleko sitten lasketaan vettä tulvimaan. Tai, olihan niitä kuivan maan riisejäkin. Oli yllttävää myös lukea till-sanan käännöskirjo sanakirjasta.
    http://www.sanakirja.org/search.php?id=128335&l2=17

    Harmi, ettei jokamies-matkailijoille tarjota mahdollisuutta mm. tutustua Espanjan maanviljelyn käytäntöön, kuin vain taidemuseoiden etnologia-osastoilla.

    Minäkin olen lukenut vuosikymmeniä uutisia tutkimuksista, joissa kerrotaan huolestuttavasti viljelymaiden köyhtymisestä. Jotenkin kuitenkin olen alkanut hillitä huolestumistani, mm. koska. Suomenkin sadot on vaan kasvaneet. Ehkäpä monta asiaa tehdään kuitenkin oikein tai on lopetteu pahimpia tapoja. Tästäpä olilsi pohdittavaa pidemmällekin.

    Tykkää

    • Piti ihan tutustua Espanjan riisin viljelyyn netitse. Vesipeltoa näytettäisiin käytettävän. Taimien istuttamisesta ei näkynyt tietoa, joten ehkä siemenet kylvetään maahan ja sitten käytetään niiden peittämiseen kuvan 1 mukaista karhia tai sen nykyaikaisempaa versiota?

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.