Maailma pilalla, mikromuovia kaloissa?


Kuva 1. Mesopelaginen suurisuinen kääpiökala, Gonostoma denudatum. Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Gonostoma_denudatum.jpg.jpg

Science Daily otsikoi (Linkki): High levels of microplastics found in Northwest Atlantic fish. Google kääntää tuon otsikon suomeksi: Luoteis-Atlantin kaloissa havaitut suuret mikroplastiset tasot. Itse olisin suomentanut: Luoteis-Atlantin kalasta löydetty korkeita mikromuovipitoisuuksia. Joka tapauksessa jotain hyvin huolestuttavaa tuo otsikko viestii.

Kun sitten lukee tutkielman (Linkki), pahin pelko helpottuu.  Kyse on mesopelagisen vyöhykkeen kalojen suolensisällöistä ja yksikin löydetty muovikuituhiukkanen on ollut tukimuksessa osuma. Mesopelagisen kerroksen syvyys on 200 metristä 2000 metriin, eräänlaista välivesikerroksesta siis kyse, missä levien yhteyttäminen ei ole enää ainakaan merkittävää, jos ollenkaan mahdollista. Kuvan 1 alle 2 cm pituisista suurisuista löydettiin kaikkien suolesta vähintäänkin se yksi muovihippunen, mutta joillakin muilla lajeilla tämä esiintymistaajuus jäi kolmeen kalaan neljästä.

Huolestumistani vähentää edelleen se, etteivät tutkimuksen kalalajit ole vielä kalastuksen kohteena, siis ne eivät joudu ihmisravinnoksi, eikä muovia todettu kalojen lihassa.

Ei mikromuovin haittoja voi tietenkään tyystin ohittaakaan, mutta ainakaan tämä viitattu tutkimus ei niitä tuonut tarkemmin esille. Eihän yhdelläkään kalalla esimerkiksi todettu muovin aiheuttamaa suolitukosta. Sen tutkimus osoitti, että mikromuovia esiintyy meressä yleisesti myös välivesikerroksissa. Protestoin tässä lähinnä Science Dailyn hieman turhan pelottavaa otsikkoa.

Vaikkei mikromuovin esiintymisen ja ilmastonmuutoksen välille ihan helposti löydäkään yhteyttä, niin ilmastonvakiointi mitä ilmeisemmin syö resursseja mikromuovin torjunnalta, koska yhteen kohteeseen käytetty rajallinen resurssi ei ole käytettävissä toiseen kohteeseen. Toinen yhdistävä tekijä on pelottelutyyli tieteellisten tutkimusten uutisoinnissa niin ilmastonmuutoksessa kuin mikromuoveissakin.

Isommista muoviroskista sanon vielä sen verran, että kun muovipulloilla ei ole panttimaksua monessakaan maassa, niiden talteenotto kangertelee. Suomi on tietenkin tässäkin ympäristöasiassa vaatimattomasti maailman kärkeä.

Linkkejä aiheeseen

https://www.kaksplus.fi/blogit/kotitalouskriisi/19814-2/ (Linkki) Mikromuoveista huolestunut blogisti yrittää parhaansa välttääkseen mikromuovien levittämistä.

http://www.balticseaproject.org/fi/projektit/en-samlare-foer-plastavfall (Linkki) Baltianmeren suojelemiseksi on ideoitu mm. muoviroskienkeräyslaitetta.

https://yle.fi/uutiset/3-10082346 (Linkki) Muoviroskien keruulaite sai ideapalkinnon. Merihän on ollut kulttuurikansojen kaatopaikka ja viemäri, mutta muovi sopii huonosti kulttuuriin. Kelluvien roskien keräys kannattanee keskittää lähelle lähteitä eikä keskimerelle. Kaikista parasta on pistää muoviroskat kierrätykseen.

https://phys.org/news/2018-02-microplastics-fish-lake-winnipeg.html (Linkki) Pelottelu-uutisen tyyliin toteutettu tiedeuutinen Winnipeg-järven mikromuoveista. Ei käy hetikään ilmi, onko muovi kalojen suoliston sisällä vai missä. Ilmeisestikin muovia on löydetty vain suoliston sisältä.

Mainokset

5 responses to “Maailma pilalla, mikromuovia kaloissa?

  1. Itä-Suomessa saa hanoista vielä ihan hyvältä maistuvaa mikromuovivettä. Pari vuotta sitten meitille kerrottiin, että Kallavedestäkin löydettiin suuria (?) pitoisuuksia mikromuovia. Alempaakin Saimaan alueelta on muovivettä löydetty. Täällä päin on totuttu siihen, että monista järvistä voi juoda vettä kauhalla suoraan, joskaan ei lämpöisimpinä kesäkuukausina.
    Joskus tuli katseltua näitä Saimaan vesiä pienkoneista ilmakuvauskeikoilla. Kaupunkien ja etenkin puunjalostuskaupunkien alapuoliset vesistöt näyttivät pitkän matkaa ruskeilta ja kirkastuivat vasta vähitellen. Omien veneestä tehtyjen havaintojeni mukaan puhtainta tai ainakin kirkkainta vettä tuli vastaan kun Savonlinnasta päin lähestyi Punkaharjua ja Puruvettä. Kaikkia Saimaan alueen latvavesistöjä ei toki tullut kolutuksi.
    Ennen vesistöihin työnnettiin siltään jopa metalliprosesseista tai paperiteollisuudesta jääneitä myrkkyjä. Teollisuuden ja taajamien omia puhdistamoja tehtiin laajemmin vasta 1970-luvulla. Muistan yhdenkin rohkean kaupunginjohtajan, joka uutta laitosta esitellessään otti puhdistamon alapäästä vettä lasiin ja joi elvistelläkseen meille tolloille toimittajille. MInä en olisi silloin uskaltanut tehdä sitä selviltä päin, ilman laimennusta.
    Aiheesta googlaamieni muutamien juttujen perusteella vesilaitoksillakaan ei tunnu olevan asiasta mitään selkeitä näkemyksiä. Ilmastonvastaisen, heh, ”taistelun” lisäksi olisi tosiaan jo kiire selvittää Suomen ns. puhtaiden vesistöjen tilanne ja se, miten mikromuoveja torjuttaisiin. Vai juodaanko vain, annetaan mennä alamäkeen?

    Liked by 1 henkilö

  2. ”…miten mikromuoveja torjuttaisiin.”
    Kiitos komentistasi ja tuosta olennaisesta kysymyksestäsi. Joskus lupasin, että blogissani on ripaus tasapuolisuutta. Sitä edustanee linkkiosio tässä artikkelissani.
    Yönyli nukuttuani arvelisin, että kaiken syynä on ilmastonmuutoskauhistelu. Mitään ei enää saa läpi uutiskynnyksen, ellei kauhistele vähintäänkin samanveroisesti.

    Tykkää

    • Hyviä kommentteja Vesalla. Muovi saa ihmiset ihan sekaisin, monellakin tapaa. Kierrätys on osalle uskonto, osalle mahdollisuus ihmisten rahastamiseen. Kehitysmaissa pitäisi järjestää jätehuolto, niin mereen päätyvä muovi vähenisi, mutta oikeasti moni hieno tekninen ratkaisu, kuten ”biomuovi”, on kuin ampuisi tykillä jalkaansa. Paljon rahaa kuluu ja lopputulos on lähinnä vaatimaton. Muovi kannattaa usein polttaa energiaksi, kierrätys tuottaa bentseenejä höyryäviä, haisevia kauppakasseja. Tiilikainen tietty haluaisi tehdä kassit puusta.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.