Kukikkaampi tropiikki – katastrofiko?


Sattuipa kerrankin Science Dailyssa olemaan tutkimusuutinen (Linkki), jossa kerrotaan hiilidioksidilisäyksen hyödyistä asuttamattomalle luonnolle. Tutkimusalueena ollut Panaman Barro Colorado -saari sijaitsee Panaman kanavaan kuuluvassa järvessä. Floridan valtionyliopiston tutkimusryhmän monikymmenvuotiset havainnot osoittivat, että ilmastossa tapahtunut hiilidioksidilisäys oli trooppisen kasviston kukkimista voimakkaasti lisäävä tekijä.

Vaikka tutkijat onnistuvatkin välttämään uutisessa hiilidioksidilisäyksen hyödyllisyyden selväsanaisen mainitsemisen, niin siitähän tässä on ekosysteemin kannalta kyse. Lisääntyneen kukinnan voisi nähdä yksittäisen kasvin kannalta tuhlauksenakin, koska todennäköisesti jälkeläisiä ei voi tulla sen tiheämpään kuin mitä puolet vähäisemmälläkin kukinnalla tulisi. Vaan se ”tuhlailu” kukinnassa koituu monen muun lajin hyödyksi, eritoten medenimijöille. Vaikea nähdä, että runsaampi kukinta vähentäisi ekosysteemin monimuotoisuutta, vaikka ainahan muuttuneissa olosuhteissa kilpailutilannekin muuttuu.

Mielestäni tämäkin tutkimus osoittaa, ettei ilmastonmuutoksen hyötyjä olla vielä läheskään kokonaan kartoitettu. Niinpä väite, että ilmastonmuutoksen haitat olisivat hyötyjä runsaampia lepää toistaiseksi vinon otoksenkin varassa. Toisena jalkana haittaväitteelle voisi pitää vuosisatojen päähän tehtyjä mallipohjaisia ennusteita, joita ei voi tarkistaa osuvuudeltaan. Selvyydeksi sanottakoon, etten suinkaan ole kokonaan kieltämässä ilmastonmuutoshaittojen mahdollisuutta.

Linkkejä aiheeseen

https://en.wikipedia.org/wiki/Barro_Colorado_Island (Linkki) Wikipedia-artikkeli tutkimusalueesta.

https://wattsupwiththat.com/2018/01/19/oh-noes-increased-carbon-dioxide-making-more-flowers-in-tropical-forests/ (Linkki) Anthony Watts kiinnittää myös huomioinsa tutkijoiden hyöydyistä vaikenemiseen. (Lisätty klo 10)

Mainokset

6 responses to “Kukikkaampi tropiikki – katastrofiko?

  1. Ilmastonmuutos tuonee siis meillekin enemmän vehreyttä, kukkaniittyjä ja mehiläisten pörinää synkkien hiilijalanjälkien sijaan. Mesimarjojakaan en ole luonnossa nähnyt kuin lapsena, eikä niitä ole kunnolla opittu kasvattamaan kymmenien vuosien kokeiluista huolimatta. Jospa ilmaston lämpiäminen ja lisääntyvä karjan laiduntaminen toisi mesimarjankin takaisin ahojen laidoille.
    Muistelin äsken, missä laulussa todettiin jotenkin niin, että ”kukkasten kanssa kulkee sun ties…” Onnellinen August se oli.

    Tykkää

    • Tämä WP:n automagiikka tuo yllätyksiä. Ei haittaa, päinvastoin. Lapsena tuota Onnellista Augustia kuuli, vaan kun en enää ole kuunnellut radiota, niin en tiedä, vieläkö sitä soitetaan.

      Tykkää

  2. Ihan looginen juttu. Kun on ravinteita runsaasti, niitä riittää elämisen ja kasvun ohella lisääntymiseen. Vrt pöllöpesueet. Huono myyrävuosi – ei pesintää, runsas myyrävuosi – suuret elinvoimaiset poikueet.
    Koska CO2 on tälläkin hetkellä kasveille rajoittavin tekijä, sen lisämäärä vaikuttaa joka suhteessa edullisesti. Ihmettelen noita biologiaa ja kasvioppia lukeneita vihreitä: oppi pitää unohtaa ja ottaa agw-uskonto tilalle.

    Liked by 1 henkilö

  3. Hiilidioksidin lisääntymisen hyödyt ovat selkeästi nähtävissä, mutta samaisen lisääntymisen haitat ovat jääneet pelkkien uhkakuvien varaan.

    Liked by 1 henkilö

    • Haitat ovat todellakin pääosin siellä kymmenien tai satojen vuosien päässä tulossa, niin ettemme pääse niitä näkemään tai todentamaan, että onko vai ei. Hyötyjähän mallit eivät paljoakaan ole ennustelleet, tai ainakaan niistä ei ole kerrottu. Ehkä melko hyvä kysymys ilmastopölästyneelle olisikin, että annettaisiin hänen kertoa itse omin silmin havaitsemistaan haitoista. Siinä se pelästyskin voisi loiventua.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.