Vähämerkityksellistä voivottelua pohjaveden käytön ilmastovaikutuksista


Kuva 1. USA:n keskilännen pohjavesikäyttöä. Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:High_plains_fresh_groundwater_usage_2000.svg

Judith Curryn viikkokatsauksesta (Linkki) löytyi linkki tutkielmauutiseen (Linkki), jossa käsiteltiin pohjavesien käytön aiheuttamaa hiilidioksidilisäystä ilmakehään. Otsikossa puhuttiin merkittävästä päästölähteestä. Curryn artikkelin ensimmäinen kommentoija, Willis Eschenbach, osoitti, että kyse on 0,005% osuudesta ihmistekoisista päästöistä. Tämähän tarkoittaa sitä, että nämä päästöt hukkuvat isompien päästöjen mittausvirheisiin. Esimeriksi Kiina ei ole niin kovin tarkaan aina muistanut kertoa päästöistään. Hyvä vielä lisätä, että kyse oli voivottelusta ihan otsikkoa myöten, eli ”voi aiheuttaa”, joka ei mitenkään kumoa päinvastaista voivottelua: ”voi olla aiheuttamatta”.

Tässähän onkin jo oikeastaan tullut sanottua riittävästi Woodin ja kumppaneiden tutkimuksesta, mutta koska yritin perehtyä aiheeseen hieman laajemmin, niin voitaneen mainita sekin, että tässä tutkimuksessa ei mitattu kastelussa käytetyn pohjaveden karbonaatin hajoamista hiilidioksidiksi, vaan se ainoastaan arvioitiin 50 prosentiksi. Prosenttiyksiköissä  arviointivirhe jääkin varmasti alle maagista 97.

Pohjavesikastelua harrastetaan viljelmillä, erityisesti peltoviljelmillä. Erilaisilla viljelyskasveilla on hieman erilaiset optimaaliset maaperän pH-vaatimukset (Linkki), mutta pääosin ollaan neutraalimmalla puolella ilmakehän kanssa tasapainoisen CO2-vesiliuoksen pH-lukemasta 5,6 (Linkki).  Tämä saa minua epäilemään lisäys: väitettä, että jopa puolet pohjaveden karbonaateista tuottaisi hiilidioksidia ilmakehään. Vapautuvan CO2:n osuus teoreettisesta enimmäismäärästä saattaa jäädä prosenttitasolle.

Jos sitten oletamme, että pohjavesikastelu kuitenkin vapauttaa merkittävästi hiilidioksidia karbonaattien hajotessa, niin meneekö siitä kaikki edes ilmakehään? Kysehän on viljelmästä, jossa kasvit pyrkivät ottamaan kasvuunsa hiilidioksidia. Ainakin tyynemmillä säillä voisi ajatella, että merkittävä osuus vapautuvasta hiilidioksidista sitoutuisikin kasvien kasvuun. Hiilidioksidihan on miltei 100% painavampaa kaasua kuin ilma keskimäärin, jolloin se viivyttelee pelolla, ellei sitten tuulet vie sitä mennessään. Tässä on huomattava sekin, että karkaava hiilidioksidi tulisi ilmakehään aivan maan pinnasta, ei esim. kasvien yläpuolelta kasteluvesipisaroista.

Mikäli peltoja ei kasteltaisi, satoon sitoutuva hiilidioksidimäärä jäisi sekin vähäisemmäksi. En huomannut, että Wood olisi huomioinut tätäkään.

Ehkä on hyvä vielä mainita, että ilmastonmuutos on globaalisti lisännyt pohjavesivaroja, kuten kirjoitin viime vuonna (Linkki). Kuva 1 kertoo sitten erityisestä alueesta, jolla pohjaveden pumppaaminen on ainakin paikoitellen vähentänyt pohjaveden määrää. Se ei kuitenkaan kuvasta globaalia kokonaistilannetta.

Kyllä tässä nyt haiskahtaa sellainen hiilidioksidipelottelun säkin pohjan raapiminen, ettei paremmasta väliä. Toivottavasti pääsemme vielä näkemään tehtävät merkittävät mittauksetkin. Korjaan sitten omia väittämiäni, jos tarvetta esiintyy.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.