Kuva 1.
Nasa on jälleen ystävällisesti tarjonnut käyttöömme mittaamansa globaalin kuukausikeskiarvolämpötilan poikkeama-arvona, tällä kertaa lokakuulta 2017. Kuvassa 1 globaalia lämpötilapoikkeamaa on seurattu vuoden 2016 alusta, jolloin oli menossa El Niño -ilmiö. Tästä johtuen leveällä katkoviivalla esitetty ”Lineaarinen (Gistemp)” -suora on laskeva. Tämän suoran tarkoitus on helpottaa arvioimaan, onko uusimman kuukauden arvo lähentämässä todellisuutta ja punaisella esitettyä ennustetta, vai onko käymässä päinvastoin. Juuri lokakuussa 2017 on jälkimmäinen tilanne ja kuukauden arvopiste näkyy katkoviivan yläpuolella. Lokakuun poikkeama-arvo, 90 cK, on jo melko lähellä vaasuorana näkyvää keskiarvoviivaa ja samalla myös lähellä vuoden 2017 keskiarvoa.
Juuri nyt siis voisi sanoa, ettei kesäkuun 2016 jälkeen ole havaittavissa globaalin lämpötilan alenemista ja keskiarvokin on jäänyt varsin korkeaksi. Vuosi 2017 voi vielä olla gistemp-aineiston toiseksi kuumin. Pientä signaalia mahdollisesta marraskuun viilemisestä on kuitenkin alkukuun päiväarvoista nähtävissä, varsinkin aivan viime päivien osalta.
Kuva 2. Kuvankaappaus gistemp-kuukausikeskiarvoaineistosta 16.11.2017 Lähde: https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts+dSST.txt
Kuvassa 2 on tuttuun tapaan tuore kaappaus gistemp-aineistosta. Siitä näkyy mm. se, että vuoden 2015 vuosikeskiarvo oli 87. Sen alittaminen tänä vuonna vaatisi esimerkiksi marraskuussa arvon 70 alittamista ja joulukuussa vielä arvon 60 alle menemistä. Ei täysin mahdotonta, mutta ei myöskään kovin todennäköistä.
Kuva 3. La Niña -ennuste. Lähde: http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/MJO/enso.shtml (Powerpoint-esitys 13.11)
Varsinainen viilenemistoive kohdistuu kuvassa 3 ennakoituun La Niñaan, joskaan yllättävät tulivuorenpurkauksetkaan eivät viilenemistä haittaisi. Mitä itse La Niñaan tulee, niin varsinainen ilmiö jää historiankirjoihin vasta viiden tai useamman peräkkäisen keskiarvon ansiosta, mutta jo nyt on NOAA julistanut La Niña -tilan olevan päällä. Kylmää merivettä kumpuaa pintaan. Tämähän on oikeastaan sisäinen siirto, joka ei vaikuta globaaliin lämpöenergiataseeseen itsessään, vaan kun se kylmä merenpinta vetää lämpöä ilmakehästä, on seurauksena se, että pintalämpötila alenee samalla kun lämpövaraston energia kasvaa. Eli ei ole pysyvää jäähdytystä tämä.
Roskasaitti 
Miten nuo noissa taulukoissa olevien historialukujen muuttuminen aina uuden kuukauden lukujen myötä oikein selittyy? eikös ne ole ollutta mennyttä mitattua ja tilastoitua, miten ne voivat olla joka taulukossa hieman erilaisia?
TykkääTykkää
Juu, kyllä gistempissä menneisyys vähän muuttuu. Voisi ajatella, että muutaman kuukauden ajan kyse olisi vähäisesti täydentyvästä mittausaineistosta, mutta ei sitten enää vuosien takaisissa muutoksissa.
En tiedä varmaa kokonaisvastausta, mutta oletan, että kyse on paremmista tai ”paremmista” algoritmeista tai niiden hienosäädöistä. Näissä saattaa aina joitakin vanhempia mitattuja ääriarvoja joutua hylkyyn yms.
Linkkilistallanikin oleva Stevengoddard eli Tony Heller revittelee usein noilla menneisyyden muuttumisilla. Jos siis haluaa nähdä revittelyä tästä aiheesta, niin sinnepä sitten lukemaan. Noin puolet nyt näkyvästä vuosisataisesta lämpenemisestä on syntynyt aineiston oikaisuilla, muistaakseni. Tony näkee tämän tutkijoiden valehteluna tai tulosten vääristelynä. Minä vielä luotan, että tutkijat eivät tarkoituksellisesti vääristä vanhaa mittausaineistoa, jos vaikka tutkimusasenne onkin uhkapainotteinen.
TykkääTykkää
Jonkun meteorologin kannattaisi pyrkiä selvittelemään tuntitason mittauksista, että ovatko erityisen kylmät kelit ja erityisen lämpimät säät symmetrisiä. Jos esimerkiksi lyhytkestoiset ja alueellisesti pienirajaiset helleaallot ovat globaalisti yleisempiä kuin vastaavat kylmät aallot, niin tässä voisi olla mahdollisuus, että hellepiikit karsiutuisivat aineistosta herkemmin kuin kylmäpiikit.
Syrjäseutujen lämpömittarit voisvat antaa jotain vertailutietoa, koska niissä trendi on mitä uskottavimmin ilmastollinen eikä paikallisesti ihmisen tuottama.
Oma veikkaukseni on, että oikaisuvirhe on luokkaa 0,2K enintään, eli ei selitä kaikkea.
TykkääTykkää
Mutta eikö se ole aineiston väärentämistä jos ei julkaista sitä miten ja miksi aiemmat mittaukset ovat muuttuneet? jos sitä ei kerrota, niin sittehän muutokset voivat olla mielivaltaisia tai tarkoitushakuisia. Etenkin kun sanot että puolet olisi syntynyt tästä vanhan aineiston muuttamisesta, niin kyllä siinä on aivan todelliset aiheet epäillä tieteellistä huijausta jos ei ole olemassa metadataa niistä muutoksista.
TykkääTykkää
Nuo esittämäni gistemp-arvothan eivät ole suoria mittausarvoja, vaan vähintäänkin keskiarvoistettuja lukuja. Mutta kyse ei ole edes siitä, että lämpömittareiden arvot keskiarvoistettaisiin, vaan ensin ne levitetään hila-arvoiksi, jonka tarkoitus on tasata lukemat pallopinnalle, jolla lämpömittarit eivät sijaitse tasavälein. Tämä tod. näk,. toimii aina varsin samalla tavalla, vaikka mittauspisteiden lakkautukset ja uusien perustamiset voivat antaa oman virheensä. Vaan itse epäilen eniten ”laatualgoritmeja”, jotka poistavat virheelliseksi arvottuja mittaustuloksia.
En puhu väärentämisestä siksikään, että alkuperäiset mittaustulokset jäävät sorkkimatta.
Jos ilmastotietelijöiltä otettaisiin tietokoneet takavarikkoon ja heidät laitettaisiin helmitalun ja kynän kanssa kiertämään kaikki sääasemat, voitaisiin ehkä kerätä aineistosarjat uudestaan. En usko, että tämä suuri työ tuottaisi vallan hirveää oikaisua tämän hetkiseen tilanteeseen.
TykkääTykkää
1. Eikö tuollaisella sarjalla pitäisi olla mukana juuri tuollainen metadata joka selittää ja perustelee nuo muutokset? eli jos mittauspisteitä on lakkautettu, pitää olla selitys miten se vaikuttaa hilaan ja arvoihin ja miten se näkyy sarjassa, jos uusia perustetaan, sama juttu, sama laatualgoritmien osalta, jos ne antavat eri arvoja kuin aiemmin julkaistu niin se pitää perustella miksi näin, ei selitys ole että noku alkoritmi….
2. missäs ne alkuperäiset mittaustulokset on julkaistu että voidaan tarkistaa että ne ovat jääneet sorkkimatta?
TykkääTykkää
Ihan vaan tekninen kommentti tähän väliin. Minulle tuntemattomasta syystä kommenttisi ovat edelleen hyväksyntäni takana. Pari kertaa nyt ymmärtäisinkin, koska sellainen asetus on muistaakseni päällä.
TykkääTykkää
Olen varmaan jo nyt puhunut tästä aiheesta enemmän kuin tiedän. Olettaisin, että alkuperäisaineisto on eri sääasemilla. Uudellenkokoaminen on vain iso työ. Asemat lähettävät tietojaan aineistopankkeihin, niissä ne jalostetaan globaaliksi esitykseksi jne. Aineistopankeista jotkut ovat ehkä hukanneet ne käsittelemättömät tietonsa.
http://rogerpielkejr.blogspot.fi/2009/08/we-lost-original-data.html
TykkääTykkää
Noita pintamittauksia minäkin olen ihmetellyt miksi ne niin vaikeasti tehdään.
Eikö aika selkeesti tuo homma olis hoidettavissa niin, että 1. erotellaan maaseutuasemat kaupunkiasemista, tulee siis kaksi eri lämpötilasarjaa joita ei sekoiteta. 2. mitataan päivän keskiarvo, joista lasketaan kuukauden keskiarvolämpötila. Jos asemaa siirretään, niin sitten siirretään, mutta mitään muutoksia ei tule tehdä mittauksiin. Näin meillä on simppeli ja totuuden mukainen lämpötila tiedossa. Ainut ongelma globaalisti on se, että mittausasemia on reippaasti eniten lämpimillä alueilla joka nostaa keskiarvoa. En tiedä mitä sille voisi tehdä. Ehkä luopua globaalista lämpötila-arviosta ja ilmoittaa ainoastaan mantereittain tai pituuspiireittäin.
TykkääTykkää
Urbaanit mittausarvot ja maaseutumittaukset olisi hyvä pitää erillään, sitä mieltä minäkin olen.
Globaalipintalämpötila on joka tapauksessa vähän kinkkinen juttu. Esimerkiksi Etelämantereella on isoja mittaamattomia alueita, kuten on aiemmin ollut valtamerilläkin.
Nyt kun olen seurannut päivittäisiä globaaleja lämpötiloja, niin niissä on puolen asteen vaihteluja kuukauden aikana.
Meriveden lämpötilan seuranta 100 m syvyydessä voisi olla oikea tapa mitata maapallon globaalia lämpötilaa?
TykkääTykkää
”Aineistopankeista jotkut ovat ehkä hukanneet ne käsittelemättömät tietonsa.” Uskotko tuohon itsekään? Eli sinunkin käsityksesi mukaan sitä alkuperäistä käsittelemätöntä mittausdataa ei ole saatavissa mistään? Eli olemme tehneet Euroopassa satojen miljardien kulut aiheuttavat päätökset sellaisten hemmojen laskelmien pohjalta, jotka a) eivät julkista, tai b) ovat tahallaan hukanneet, tai c) ovat huolimattomuuttaan hukanneet ne alkuperäiset mittaustiedot? siis hukanneet ne tältäkin vuodelta, viime vuodelta ja etenkin vielä kauempaa menneisyydestä? oletko tosissasi että moinen olisi vahinko?
PS. siitä mailiosoitteesta puuttui piste.
TykkääTykkää
Roger Pielke Jr ei ole mikään vitsi, joten lue sieltä.
TykkääTykkää
Kerro sinä mitä siellä on.
TykkääTykkää
Hei Tiede-lehti kerto otsakkeella Mitä Tarkoitetaan Kasvihuoneilmiöllä. Kertoja kertoo että hiili co2 ja vesihöyry ei olekaan kasvihuonekaasu ja ne ei lämmitä siksi että ne sirottaa vain tiettyjä aallonpituuksia ja kasvihuoneilmiö johtuu pilvisyydestä kun lukee kertomuksen ja voi googlata kertomuksen
TykkääTykkää
Aurinko vain lämmittää maata ja aallonpituudet ovat auringon spektrissä eri pituuksia ja ne pitää virittää molekyyli ensin ja siksi hiili co2 ja vesihöyry ei olekaan kasvihuoneilmiön takana kun lukee Tiede lehden kertomuksen
TykkääTykkää